Kuntien rooli uusiutuvan energian rakentamisessa on ratkaiseva  

Käynnissä olevassa energiamurroksessa moni asia menee uuteen malliin. Ytimessä on tietysti se, miten irtaudumme ja pääsemme eroon fossiilisesta energiasta, joka on meillä paljolti tuonnin varassa. Toinen näkökulma on yhteiskunnan sähköistyminen. Itse sähköjärjestelmä meillä on lähes kokonaan hiilineutraalia tuotantoa, mutta valtava sähköistymisloikka on vielä edessä teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen kohdalla. 

Kolmas näkökulma liittyy kotimaisen uusiutuvan energian tuotantoon – se on paikallista. Energiantuotanto ympäri Suomen on viisasta, se on perimmäisesti turvallisuuskysymys. Se on myös elinkeino, joka mahdollistaa työllistävät hankintaketjut ja vihreän siirtymän investoinnit. Kotimainen tuotanto myös näkyy ja kuuluu. Siinä missä fossiilisen energian haitat ovat joko kaukana piilossa tai ilmassa näkymättömänä, paikallinen energiantuotanto tulee meitä lähelle. 

Kulmakivinä kiinteistöveromalli ja laadukas kaavoitus 

Paikallisen tason päätöksenteko ja virkavalmistelu nousee erittäin tärkeään rooliin, kun tuulivoimayhtiöiden kanssa yhteistyössä kehitetään hankkeita ja etsitään ratkaisuja tuulivoiman yhteensovittamisessa paikalliseen asukasyhteisöön ja luontoon. 

On muodostunut kaksi tuulivoimarakentamisen päätöksenteon kulmakiveä, joilla on myös kansainvälistä arvoa toimia esimerkkeinä. Kyse on Suomen vahvuuksista ja toimintatavoista, joilla on voitu rakentaa kotimaista energiaa luottamusta herättävällä tavalla, kun paikallisen energiantuotannon sosiaaliset vaatimukset kuntayhteisössä on huomioitu tosissaan. 

Ensinnäkin tuulivoiman kiinteistöveron Suomen malli on osoittanut olevansa erinomaisen toimiva verotuskäytäntö, jota maassamme ei kannata lähteä muuttamaan esim. valtionosuuksien tasausjärjestelmällä. Paikallisen oikeudenmukaisuuden ja hyväksyttävyyden kannalta on todella perusteltua, että kiinteistövero kannetaan sinne, jossa tuulivoiman aiheuttamat haitat ovat. Ruotsissa vastaavaa mallia ei ole, ja siellä meidän malliamme kadehditaan ja aivan syystä. 

Toiseksi suomalainen kunnallinen päätöksenteko ja luotettava virkavalmistelu tuulivoimaosayleiskaavan myötä luovat alustan avoimelle vuorovaikutukselle ja laadukkaalle suunnittelulle. Yhteistyössä tuulivoima-alan hankekehittäjien kanssa kunnat voivat koko tuulipuiston toteutuksen ajan käydä keskustelua, jossa ratkoa eri haasteita ja tehdä tutummaksi sekä turvallisemmaksi paikallista energiantuotantoa. Kunnan kaavoitus ja sen asettamat vaatimukset ohjaavat tarkempaa suunnittelua ja selvitystä, jotka parantavat tuulivoiman yhteensovittamista sillä alueella, jonne tuotantoa on katsottu hyväksi rakentaa. 

Demokraattinen yhteistyö avainasemassa 

Kiteyttäen kuntien demokraattiset elimet tuovat paikallista energiantuotantoa koskevan päätöksenteon lähelle tavallisia ihmisiä. Se on luottamusta herättävä toimintamalli, joka lisää myös kuntien päätöksenteon arvoa, kun kyseessä on yleensä kymmenien miljoonien eurojen yritystoiminnan investoinnit. Kunnilla on siis väliä ja niillä on ratkaisevan tärkeä roolinsa, kun kotimaista uusiutuva sähköntuotantoa rakennetaan kestävällä tavalla. 

Kansallisesta näkökulmasta on valtion taholta viisautta mahdollistaa paikalliselle tasolle merkittävä määrä päätösvaltaa, kun kyseessä on paikallisen elinkeinon ja energiantuotannon muoto. Tuulivoima tuo mukanaan hyötyjä ja haittoja, joita tosin on kaikilla energiantuotantomuodoilla tavalla tai toisella. Paikalliset päättäjät ja virkahenkilöt tietävät parhaiten mikä heidän kunnassaan on järkevä tapa toimia. Tuulivoima-ala haluaa olla mukana yhteistyössä, jolla parannetaan kotimaisen energian rakentamisen paikallisia vahvuuksia. 

Tuulen tuomaa työtä: Johanna Kalho

Juttusarjassa esitellään tuulivoiman työllistämiä ihmisiä ja heidän työtään

Nimi: Johanna Kalho

Työpaikka: Suomen Tuulivoimayhdistys

Koulutus: Yo-merkonomi

Miten tuuli työllistää teitä?

Liityin STYn tiimiin 25.3. järjestökoordinaattorina. Kuten nimike kertoo, työskentelen yhdistyksen kurssi- ja tapahtumatoiminnan parissa sekä vastaan tapahtumalaskutuksesta ja järjestötyön hallinnollisista tehtävistä. Tuntuu mukavalta jatkumolta toimia jälleen tuulivoima-alalla, sillä työskentelin pitkään Moventaksella, jossa koordinoin mm. kansainvälisiä messuprojekteja ja sain monipuoliset opit ja kannukset työelämään.

Mitä odotan tuulivoima-alalta työskentelyltä?

Koen työni tuulivoiman parissa merkitykselliseksi, koska se on puhdas energiantuotantotapa ja sillä on huima kasvupotentiaali Suomessa. On mielenkiintoista päästä seuraamaan alan kehitystä energiasektorin vihreässä siirtymässä ja odotan varsinkin tuulivoiman etenemistä vetytalouden mahdollistajana. 

Mieleenpainuva muisto työn parista?

Sanotaan, että reissussa rähjääntyy ja tämän sain kokea todeksi, kun ensimmäisellä ulkomaan messukeikalla matkalaukku jäi sinne jonnekin. Kokeneempi miespuolinen kollega onneksi tarjosi t-paitaa ja kalsareita ensi hätään ja harmitus vaihtui huumoriksi. Oma laukku saapui parahiksi ennen osaston avaamista, joten edustaa sai omissa vaatteissa. Asioilla on tapana järjestyä. 

Ilmatar selvitytti: Tuulipuistohankkeilla mullistavat ja pitkäaikaiset positiiviset vaikutukset Suomen talouteen

Yhden tuulipuiston koko elinkaaren aikana syntyy uutta liikevaihtoa Suomeen yli 900 miljoonaa euroa ja henkilötyövuosia 1878. Muun muassa tällaisia merkittäviä lukemia paljastui Ilmattaren tilaamasta selvityksestä, jossa tutkittiin keskimääräisen, 20 turbiinin tuulipuistohankkeen aluetaloudellisia vaikutuksia paikallisesti ja koko Suomen mittakaavassa.

Ilmatar halusi selvittää tuulivoimahankkeen vaikutuksia talouteen koko tuulipuiston yli 35-vuotisen elinkaaren ajalta. Puolueettomina tutkijoina toimivat pitkän uran taloudellisten vaikutusten mallintamisen parissa tehneet Oulun yliopiston väitöskirjatutkija DI Heikki Savikko ja Alarauho Oy:n toimitusjohtaja FT. Dos. Joonas Hokkanen. Lähtökohta oli saada tuulivoimahankkeen taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista parempaa ja tarkempaa tietoa.

Toimeksiannon taustalla on Ilmattaren hankekehitysjohtajan Jussi Mäkisen mukaan kiihtynyt keskustelu tuulivoiman ja vihreän siirtymän hankkeiden taloudellisista vaikutuksista. 

– Keskustelu on useimmiten pyörinyt investointipäätöksen euromäärän ympärillä, joka luonnollisesti on korkea, mutta jonka yhteydestä unohdetaan hankkeiden merkittävä ja pitkäkestoinen taloudellinen hyöty niin sijaintipaikkakunnalle kuin koko Suomelle, Mäkinen perustelee. 

Hankkeiden vaikutukset talouteen erittäin pitkäaikaisia

Tuulivoimahankkeiden suorista vaikutuksista kiinteistöverot tai rakentamisen työvoiman tarve ovat yleisesti tiedossa, mutta epäsuorien vaikutusten suuruus yllätti.

– Uusiutuva energia mahdollistaa elinvoiman säilymisen monella väestökadosta kärsivällä paikkakunnalla. Lisäksi maanvuokratuotot tuovat monelle maa- ja metsätalouskiinteistöjen omistajalle aivan uudenlaisia ansaintamahdollisuuksia, pitkäjänteisesti ja hyvin ennakoitavasti, muistuttaa Mäkinen.

Selvityksessä tutkitun esimerkkituulipuiston osalta arvioitiin jokaisen hankitun tuotteen ja palvelun osalta, mikä osuus on saatavissa Suomesta tai samasta maakunnasta, ja mitä hankitaan ulkomailta. Elinkaaren aikana esimerkkihankkeesta muodostuu uutta liikevaihtoa Suomessa noin 911 miljoonaa euroa, arvonlisäystä noin 636 miljoonaa euroa ja investointeja noin 213 miljoonaa euroa.

Kaikki arvoketjut huomioituna kokonaistyövoimatarve esimerkkinä käytetyn 20 turbiinin maatuulivoimalahankkeella Suomessa on 1 878 henkilötyövuotta ja verotuloja kertyy 264 miljoonaa euroa. Bruttokansantuotetta kertyy 654 miljoonaa euroa.

Kotimaisuusaste vaihtelee jokaisen hankkeen mukana, ja vaikutusten kohdentuminen Suomeen on kiinni osaavan työvoiman saatavuudesta ja alihankintaketjujen kehittymisessä sellaisiksi, että ne voivat palvella esimerkiksi turbiinivalmistajia – joko komponenttien valmistuksessa tai huoltopalveluissa.

187 turbiinia – verotulot yli 70 miljoonaa euroa vuodessa

Alueellisesta ja paikallisesta näkökulmasta katsottuna hankkeen taloudelliset vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Paikalliset arviot tutkimuksessa perustuivat Seinäjoen, Alajärven sekä Kuortaneen kuntiin ja alueellisesti Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle.

– Tuulivoiman tuomilla tulovirroilla on merkitystä alueellisesti monella eri tasolla. Lisäksi näkisin myös tuulivoiman yhtenä tärkeänä osana suomalaisten matkalla kohti energiaomavaraisuutta. Uusiutuva kotimainen energia on tulevaisuutta, summaa Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivunen.

Tutkimuksen mukaan 20 turbiinin tuulivoimapuisto luo vuosittaista työvoiman kysyntää Suomeen keskimäärin 24 henkilötyövuotta koko hankkeen 35-vuotisen tuotantovaiheen ajan, työllistäen vuosien saatossa useita työntekijäsukupolvia.

Ilmattaren rakentuneet ja vielä hankekehitysvaiheessa olevat tuulivoimapuistot Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa sisältävät yhteensä 187 turbiinia. Täten näiden Ilmattaren hankkeiden vuosittainen työllistävä vaikutus nousee yli 200 henkilötyövuoteen sekä kuntien ja valtion vuosittaiset verotulot nousevat yli 70 miljoonaan euroon.

– Vaikka selvitys kuvastaa Ilmattaren tuulivoimahankkeen aluetaloudellisia vaikutuksia Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa, tulosten suuruusluokka on yleistettävissä koko Suomeen, kertaa Mäkinen.

Lue raportti

Tuulivoimatuotannon kasvu on auttanut kestämään energiakriisin

Energiamarkkinoiden vuosi oli vähintäänkin mielenkiintoinen tilaisuus oppia uutta ja kyseenalaistaa vanhoja totuuksia. 2021 syksyllä alkanut kaasun hinnan nousu muistutti Euroopan vielä vahvasta riippuvuudesta fossiilisiin polttoaineisiin ja unholaan painumassa ollut hiililauhdetuotanto palasi ajankohtaiseksi aiheeksi energiapulan uhatessa: esimerkkinä Meri-Porin hiililauhdevoimalaitoksen paluu reservimarkkinoilta kaupalliseen käyttöön.

Vuodenaikaan ja lämpötiloihin nähden viime syksyn tilanne sähkön hinnassa oli erittäin poikkeuksellinen sähkön hintojen noustessa niin johdannaisissa kuin spot-markkinoillakin. Nousu oli useiden tekijöiden summa, polttoaineiden raju hinnannousu, vakuusvaadeongelmat, Ranskan ja Pohjoismaisen ydinvoiman käyttöasteen mataluus ja vesivarastojen käyminen varsin matalalla ennen loppusyksyn sateita.

Viime syksyksi ja talveksi ennakoidut sähköpulan skenaariot Suomessa eivät onneksi leudon sään ja kohtuullisena pysytelleen vesitilanteen ansiosta näytä toteutuvan huolimatta Olkiluoto 3:n valmistumisen viivästymisestä edelleen. Leudon sään myötä järjestelmä kesti hyvin myös Ringhals 4 -ydinvoimalan huollon viivästymisen SE3 alueella ja Ranskan ydinvoimaloiden ongelmat. Erilaisen säätyypin toteutuessa tilanne olisi saattanut olla paljon vakavampi, vaikka nyt syksyisten varoitusten sävy saattaa tuntua voimakkaalta toteumaan nähden. Sähkön kulutus on laskenut niin Suomessa kuin muuallakin Pohjoismaissa, hinnan ja energiasäästön ohella kuluttajatasolla yhtenä tekijänä voi mainita erilaisten lämpöpumppujen vahvana jatkuneen asennustahdin.

Katseet kääntyvät hiljalleen jo ensi talveen. Euroopassa kaasuvarastot ovat yli puolillaan helpottaen ensi talven täyttöä, merkittävästi uutta tuuli- ja aurinkovoimaa on edelleen valmistumassa, Pohjoismaiset vesivarastot ovat kohtuullisen lähellä tavanomaista ja ydinvoimaa odotetaan olevan tätä talvea paremmin käytettävissä. Esimerkiksi Saksan asuntojen lämmityskäytölle olennaisten kaasuvarastojen täyttöä kuitenkin tekee haastavammaksi se, että maakaasua virtaa Venäjältä aiempia vuosia merkittävästi vähemmän ja Kiinan kysynnän palautumisen odotetaan lisäävän nesteytetyn maakaasun kysyntää.  Lisäksi esimerkiksi Saksa on sulkemassa ydinvoimaloitaan tämän vuoden aikana.

Tuulivoimatuotannon määrä jatkoi vahvassa kasvussa niin Suomessa kuin myös muissa Pohjoismaissa. Tuulituotannon vaihtelu näkyy myös kuukausitasolla hinnoissa päiväkohtaisen vaihtelun ollessa vieläkin selkeämpää.

Viime kuukausien aikana energiamarkkinaa seuratessa tuntuu, että tuulivoiman osalta keskustelu on tavallaan siirtynyt entistä kauemmas tulevaisuuteen; jos kesällä ihmeteltiin mahtavaa kasvuvauhtia, nyt aletaan tarkastella jo tulevaisuuteenkin jatkuvan kasvun heijastevaikutuksia ja investointiympäristöä. Toisin sanoen, jos ennen kysyttiin, kannattaako tuulivoimaa rakentaa, nyt mietitään jo enemmänkin, että miten energiajärjestelmää, investointiympäristöä ja teollisuutta kannattaa kehittää yhdessä kasvavan tuulivoiman kanssa? Edullisesta sähköstä haetaan kilpailuetua Suomeen ja myös tuuliolosuhteiden vaihtelun myötä heiluvaan sähkön hintaan perustuvia investointeja tehdään kasvavalla vauhdilla esimerkiksi akustojen ja erilaisten polttoainevaihtomahdollisuuksien muodossa.

Myös riskikeskustelussa huomioidaan entistä enemmän tuulivoiman erityispiirteiden tuomia riskejä kuten ennustevirheestä seuraavaa taseriskiä ja tuulisena hetkenä painuvien spot-hintojen myötä kasvavaa profiiliriskiä. Näiden ennakointi, kantaminen, neutralointi ja hyödyntäminen noussee entistä isommaksi kysymykseksi energiamarkkinan tulevaisuudessa. Tässä keskustelussa riskiä jakavien CFD-tuotteiden rooli erityyppisten PPA-sopimusten ohella lienee kasvamassa. Oman sävynsä tulevaisuuden näkymään tuovat aurinkovoiman selkeä kasvu vielä positiivisine profiiliriskeineen, yhteiskunnan ja liikenteen sähköistymisen myötä eriluontoinen kulutus sekä joustavan fossiilisen lauhdetuotannon rajoittaminen ympäristönäkökulmien ajamana. Ja tämä kaikki yhdessä kriisin nostattamien osin opportunististen ja populististen poliittisten riskien kanssa.

Viimeisen vuoden aikana pitkälle tulevaisuuteen katsovien vuosien painoarvossa lauhdetuotantojen kohonneet kustannukset nostivat tasoja merkittävästi, mutta tämän osin sentimentin muutoksesta aiheutuneen hyppäyksen tasaantuessa odotamme uuden tuulivoiman investointikustannuksen ja profiiliriskin suuruuden näyttelevän edelleen suurinta osaa sääennusteiden vaikutusta pidempien vuosien sähkötuotteiden hinnanmuodostuksessa Pohjoismaissa. Sähkömarkkinaa on syytetty joissain puheenvuoroissa rikkinäiseksi ja ylituottoja tarjoavaksi. Investoija kuitenkin edellyttää tuottoa ja toisaalta kasvava hinta ohjaa säästöihin. Tuotantokapasiteetti on kasvanut, kysyntä laskenut ja sähköä on riittänyt kaikille, eikö tämä ollut markkinan tarkoituskin?

Kirjoittaja toimii energiamarkkina-analyytikkona riippumatonta analyysi-, kaupankäynti- ja salkunhoitopalvelua tarjoavassa Gasum Portfolio Services OY:ssa

Marginaalista energiakriisin ratkaisijaksi

Suomen tuulivoimavuosi 2022 oli huikea. Tuulivoimalla katettiin jo yli 14 prosenttia koko vuoden sähkönkulutuksesta, kun 10 vuotta aiemmin tuulivoiman osuus oli alta prosentin. Uutta kapasiteettia valmistui myös ennätysmäärä: 2,4 gigawattia (GW). Samalla Suomen tuulivoiman kokonaiskapasiteetti kasvoi 75 prosenttia nousten 5,7 gigawattiin. Ennakkotietojemme mukaan Suomi on Euroopan top 3:ssa katsottaessa vuonna 2022 valmistunutta maatuulivoiman määrää. Paljon kapasiteettia on meillä myös rakenteilla: tänä vuonna valmistuu noin 1 GW ja ensi vuonna yli 1,3 GW uutta tuulivoimaa Suomeen.

Vuosi 2022 oli merkityksellinen myös siksi, että viime vuonna markkinaehtoisen tuulivoiman määrä ohitti tuetun tuulivoiman määrän Suomessa. Vuoden loppuun mennessä sähköntuotannossa olevasta kapasiteetista 3,1 GW oli rakennettu ilman taloudellista tukea. 2,6 GW on rakennettu joko investointituella, syöttötariffilla tai tuotantotuen kilpailutuksen avulla. Tuulivoimaa on rakennettu Suomeen hyvin monella eri rahoitusmallilla: 15 prosenttia Suomen tuulivoimakapasiteetista on niin kutsuttujen mankalayhtiöiden omistuksessa, seitsemässä prosentissa omistajana on suuri sähkönkäyttäjä, 53 prosenttia on tuulipuistoissa, joista on solmittu pitkäaikainen sähkönmyyntisopimus (PPA) ja lopuista 26 prosentista ainakin osasta sähkö myydään suoraan markkinalle.

Meille alalla työskenteleville on ollut jo pitkään selvää, että tuulivoima on edullisinta uutta sähköntuotantoa, jota Suomeen voidaan rakentaa. Uskomus tuulivoiman kalleudesta istuu kuitenkin vielä sitkeästi alan ulkopuolella. Ei auta muu kuin sitkeästi toistaa eri foorumeissa viestiä tuulivoiman edullisuudesta ja markkinaehtoisen kapasiteetin yhä kasvavasta osuudesta.

Samalla kun tuulivoiman kapasiteetti on kasvanut, on myös kasvanut sen merkitys Venäjän hyökkäyssodasta seuranneen energiakriisin ratkaisijana.  Suomessa varauduttiin syksyllä sähköpulaan ja kiertäviin sähkökatkoihin. Suomalaisten kuluttajien uskomattoman joustokyvyn, sähkön säästövalmiuden sekä tuulisen ja tavallista leudomman sään seurauksena Suomi on kuitenkin selvinnyt kunnialla vaikeaksi ennakoidusta energiatalvesta.  

Tätä kirjoittaessa (14.2.) on helmikuun puolivälissä ollut jo yli viikon kovatuulinen ajanjakso, jolloin WindEuropen tilastojen mukaan tuulivoimalla on katettu 21 – 44 prosenttia Suomen päivittäisestä sähkön tarpeesta. Edellinen pidempi erittäin hyvätuulinen pätkä oli vain muutama päivä aiemmin, 23.-29.1., jolloin tuulivoimalla katettiin päivittäin 17 – 41 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Samoin tammikuun puolivälissä on ollut useampi peräkkäinen päivä, jolloin tuulivoiman osuus on ollut 29 – 37 prosenttia. Sen lisäksi, että tuulisena päivänä sähkön hinta on ollut kohtuullisella tasolla, on vesivoimaa ja muuta helposti säädettävissä olevaa kapasiteettia säästynyt vähätuulisen päivän varalle.

Syksyllä sähkön hinnan hipoessa pilviä sekä EU:ssa että Suomessa päätettiin tehdä nopeita toimia kuluttajien energiaköyhyyden hillitsemiseksi. Samalla monelle saattoi jäädä kuva, että vika olisi sähkömarkkinassa, vaikka markkina toimi täsmälleen niin kuin sen pitikin toimia: sähkön hinta reagoi tarjonnan niukkuuteen. EU:ssa on juuri ollut auki konsultaatio sähkön markkinamallin muuttamiseksi.  Markkina ei kuitenkaan ole rikki, vaan puutetta on sähköntuotannosta. Investointeja ei kuitenkaan saada lisää sähkömarkkinamallia heikentämällä, vaan varmistamalla että kaikkialla Euroopassa kaavoitus, luvitus ja verkkoon liittäminen on sujuvaa, ja mahdollistaa uusimman käytettävissä olevan (tuulivoima)teknologian rakentamisen.

Toinen investointiympäristöä mahdollisesti heikentävä muutos on EU-asetukseen perustuvien ns. windfall-verojen säätäminen halki koko Euroopan. Tätä kirjoittaessa Suomen hallituksen esitys on vielä eduskunnan käsittelyssä. Suomen Tuulivoimayhdistys on ollut asian tiimoilta kuultavana sekä talousvaliokunnassa että valtiovarainvaliokunnan verojaoksessa. Korostimme kuulemisessa muun muassa, että sähkömarkkina on jo rauhoittumassa, eikä verolle ole tarvetta. Lisäksi on äärimmäisen tärkeää, että tällaiset väliaikaiseksi tarkoitetut toimet todellakin pidetään lyhytkestoisina ja ne kohtelevat kaikkia toimijoita tasapuolisesti.

Alan ulkopuolella on saattanut jäädä huomaamatta, että vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä ja koko vuonna 2022 sähkön hinta oli niin korkealla tasolla, ettei syöttötariffia tai kilpailutuksesta voitettua preemiota ole maksettu senttiäkään. Valtio siis säästi rahaa, jota voi käyttää esimerkiksi kuluttajien taloudelliseksi tukemiseksi energiakriisissä. 

Kulunut vuosi on osoittanut tuulivoiman merkittävyyden kasvun. Vuosi vuodelta tuulivoiman rooli tulee kasvamaan entisestään – Fingridin viimeisimpien arvioiden mukaan tuulivoimasta tulee vuositasolla Suomen suurin sähköntuotantomuoto jo 2026, jolloin tuulisähkö tulee ohittamaan ydinvoiman.