Tuulen tuomaa työtä: Rauno Tuovinen
Juttusarjassa esitellään tuulivoiman työllistämiä ihmisiä ja heidän työtään.
Nimi: Rauno Tuovinen
Työpaikka: Moventas Gears Oy
Koulutus: Koneistajan perustutkinto
Miten tuulivoima työllistää sinua?
Moventas valmistaa tuulivoimavaihteita, jotka ovat tuulivoimaloiden pääkomponentteja. Minä teen sisäosavalmistusta näihin tuulivoimavaihteisiin. Teen töitä kolmella kehäjyrsimellä ja kahdella viimeistelyrobotilla. Kehäpyörät, joita valmistan, ovat yksiä isoimpia tuulivoimavaihteen komponentteja. Moventaksen kehäpyöristä tekee erityisen niiden hiiletyskarkaisu, jolla tuotteelle saadaan ylivoimainen lujuus ja käyttöikä.
Mikä on parasta työssäsi?
Parasta työssäni on työympäristö ja työkaverit. Työkaverit ovat minulle tärkeitä ja heidän kanssaan tulee vietettyä aikaa myös työajan ulkopuolella muun muassa harrastusten parissa. Onhan täällä viihdytty, sillä viime vuonna minulla tuli kymmenen vuotta täyteen talon kirjoilla!
Hauskin muisto työsi parista?
Vuosia sitten tehtiin viikonloppuvuoroa isommalla porukalla. Päätettiin tehdä viikonlopusta erityinen grillilounaalla, johon kukin toi murkinaa nyyttärimeiningillä. Porukalla grillattiin hyvät ruoat kauniissa kesäsäässä, ja kaikilla oli vatsa täynnä lounastauon jälkeen. Vaikka viikonloppu oli työntäyteinen, jäi päällimmäisenä mieleen hyvä tunnelma ja yhdessätekemisen meininki.
YVA ja kaava ne yhteen soppii – yhteismenettely vai kaksi erillistä prosessia?
Tuulivoimahankkeissa tehdään usein sekä kaava että ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Molemmat ovat laajoja asiakirjakokonaisuuksia, ja osittain niissä käytettävät selvitykset ovat samoja, mahdollisesti hiukan erilaisin painotuksin. Prosessia johtava viranomainen on eri: kaavoitusta vetää kunta, YVA:a puolestaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus yhteysviranomaisena. Aiemmin prosesseja on voinut parhaimmillaan juoksuttaa rinnakkain, mutta kaksi vuotta sitten voimaan tulleiden lakimuutosten jälkeen on mahdollista liittää YVA-selostus osaksi kaavaselostusta eli tehdä YVA ja kaava yhtenä prosessina kahden sijaan. Miltä yhteismenettely näyttää eri toimijoiden näkökulmista ja mitä se muuttaa kahteen erilliseen prosessiin verrattuna?
Yhteismenettely tuli mahdolliseksi, kun YVA-laki (252/2017) uudistui tullen voimaan toukokuussa 2017. Samaan aikaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntöön tehtiin sellaisia muutoksia, että ympäristövaikutusten arviointi voidaan tehdä kaavoituksen yhteydessä. YVAL 5 § antaa raamit yhteismenettelylle: Hankevastaava voi tehdä aloitteen yhteismenettelystä yhteysviranomaiselle esimerkiksi YVAL 8 §:n mukaisessa ennakkoneuvottelussa. Mikäli viranomaiset ja hankevastaava ovat asiasta yksimielisiä, YVA ja kaava voidaan tehdä yhteismenettelynä.
Yleisin yhteismenettelyn käytännössä estävä tilanne on kuntarajat ylittävä tuulivoimahanke eli se, että hankealue sijoittuu kahden tai useamman kunnan alueelle. Koska ympäristövaikutusten arviointi suoritetaan osana kaavaprosessia ja YVA-asiakirjat liitetään osaksi kaava-aineistoa, tulisi tässä tapauksessa laatia MRL 46 §:n mukainen kuntien yhteinen yleiskaava. Muussa tapauksessa jokaisessa kunnassa olisi meneillään oma kaavaprosessi, joka sisältäisi YVA-lain mukaisen vaikutusten arvioinnin. Kuntien yhteiset yleiskaavat ovat kuitenkin MRL:n lähes 20:n voimassaolovuoden aikana jääneet harvinaisiksi, eikä niitä ole laadittu vuosiin missään päin Suomea.
Perinteisesti hankkeissa, joissa laaditaan sekä YVA että yleiskaava, on edetty YVA-vetoisesti: kaavaprosessi seuraa askeleen tai kaksi YVA-prosessia jäljessä YVA-asiakirjojen valmistumista odottaen. Yhteismenettelyssä vaikutusten arviointi kohdistuu suoraan hankekaavoitukseen, jolloin ympäristövaikutusten arviointi on osa kaavaprosessia. YVA-asiakirjat liitetään osaksi kaava-aineistoa, ja kaava-asiakirjojen on näin täytettävä sekä MRL:n että YVAL:n vaatimukset. Sama koskee tiedottamista. Vuorovaikutuksen merkitys eri toimijoiden välillä korostuu, kun toimintatavat poikkeavat siitä mihin on aiemmin totuttu.
Kunta vetovastuussa
Yhteismenettelyn prosessinjohtajana toimii kunnan kaavoittaja, jolloin kunnan rooli on perinteistä menettelyä suurempi. Yhteysviranomaisen rooli ympäristövaikutusten arvioinnin laadunvarmistajana säilyy yhteismenettelyssä sen ohjatessa arviointiselostuksen laatimista lausunnollaan ja tarkastaessaan arvioinnin laadun ja riittävyyden perustellussa päätelmässään. Hankevaihtoehtojen laadinnassa tulee käydä entistä aktiivisempaa keskustelua kaavoittajan, kuntapäättäjien ja hanketoimijan välillä. Kunnan laittaessa YVA-suunnitelman sisältävän osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville ottaa kunta jo kantaa siihen, millaiset vaihtoehdot esimerkiksi voimalakorkeuksien tai asutusetäisyyksien osalta ovat kunnassa hyväksyttyjä. Näin vaihtoehtotarkastelussa tulisi alusta pitäen olla mukana sellaiset vaihtoehdot, joihin kunnan päättäjät ovat sitoutuneet ja riski hankkeen hylkäämiseen yleiskaavan hyväksymiskäsittelyssä pienenee. Samalla tulee muistaa, että vaikka kunta osallistuu entistä aktiivisemmin vaihtoehtojen laadintaan, tulee selvitykset ja vaikutusten arviointi johtopäätöksineen edelleen laatia puolueettomasti asiantuntijatyönä.
Osallisten kannalta on helpompaa, että he voivat antaa mielipiteensä ja lausuntonsa yksistä asiakirjoista vain kunnalle: YVA-suunnitelman sisältävästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä YVA-selostuksen sisältävästä kaavaluonnoksesta. Aiemmin kuntalaisissa on aiheuttanut ajoittain hämmennystä se, että kuulemisia ja lausunnon antamismahdollisuuksia on sekä kaavaan että YVA:an liittyen, ja että esimerkiksi YVA:sta annetut kommentit eivät tule automaattisesti huomioiduksi kaavaprosessissa.
Kunta toimittaa tulleen palautteen yhteysviranomaiselle, joka huomioi sen YVA-suunnitelman ja -selostuksen osalta lausunnossaan ja perustellussa päätelmässään. Perusteltu päätelmä liitetään myös osaksi kaava-aineistoa, minkä jälkeen laaditaan MRL:n mukainen kaavaehdotus.
Parhaimmillaan yhteismenettely selkeyttää prosessia osallisten kannalta ja sitouttaa kuntaa mukaan suunniteltuun hankkeeseen alusta pitäen, jolloin riski hankkeen kaatumisesta yleiskaavan hyväksymiskäsittelyssä kunnanvaltuustossa pienenee. Prosessin kesto saattaa lyhentyä, koska YVA:lla ja yleiskaavalla ei ole erillisiä nähtävilläoloaikoja. Dokumenttien sivumäärä pienenee, sillä selvityksiä ja vaikutusten arviointia tai prosessikuvauksia ei tarvitse kirjoittaa enää erikseen sekä YVA- että kaava-asiakirjoihin. Perinteisessä kahden erillisen prosessin menettelyssä tehdään siis erillisselvitykset, jotka referoidaan YVA-selostukseen YVA-lain näkökulmasta ja tehdään vaikutusten arviointi. Kaava-asiakirjoihin puolestaan referoidaan sekä erillisselvityksiä että YVA-selostusta MRL:n näkövinkkelistä katsottuna. Samat asiat tulevat helposti kolmeen kertaan kirjoitetuiksi, vain pienin vivahde-eroin.
ELY:n yhteysviranomaisen näkökulmasta hyvänä asiana voidaan nähdä se, ettei yhteysviranomaisen tarvitse enää toimia postikonttorina, vaan se voi keskittyä olennaiseen eli hankkeen vaikutusten arvioinnin ohjaukseen ja perustellun päätelmän laatimiseen hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista. Alkuvaiheessa uuden menettelytavan omaksuminen ja asiakirjojen laadinta vie kuitenkin enemmän aikaa ja resursseja kaikilta osapuolilta. Kunnan työmäärä kasvaa prosessinjohtajan roolin vuoksi, mihin pitää valmistautua etukäteen. Kunta ei esimerkiksi voi toteuttaa osallisten kuulemista samoin periaattein kuin tavallisessa kaavahankkeessa vaan siinä pitää huomioida YVA-kuulemisten vaateet. Kokonaisuutena vuorovaikutukseen pitää varata enemmän resursseja hankkeen alkuvaiheessa kuin mitä tavallisesti on totuttu kaikkien osapuolten kohdalla. Viestinnän rooli korostuu, jotta kaikki osapuolet varmasti ovat selvillä siitä, mitä yhteismenettely tarkoittaa ja milloin kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa.
Erillisinä prosesseina tehtävällä YVA:lla ja kaavalla on edelleen menettelytapana sijansa – ja ajoittain se on edelleen käytännössä ainut mahdollinen tapa edetä. Samaan aikaan voidaan olettaa, että yhteismenettely tulee yleistymään tuulivoimahankkeissa, joihin se sopii hyvin. Perinteisellä menettelylläkin päästään hyvään lopputulokseen, kunhan aikataulutukseen ja aikataulussa pysymiseen kiinnitetään runsaasti huomiota. Yhteismenettelyn mahdollistavien lakimuutosten jälkeen esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla on alkanut tai on alkamassa viiden tuulivoimahankkeen YVA-menettely, joista kolme tehdään yhteismenettelynä.
Kirjoittaja on ennen nykyistä viranomaistehtäväänsä toiminut yksityissektorilla konsulttina muun muassa tuulivoimayleiskaava- ja YVA-hankkeissa sovittaen prosesseja käytännössä yhteen.
Plussat
- Selkeyttää prosessia asukkaiden näkökulmasta: he voivat antaa mielipiteensä ja lausuntonsa yksistä asiakirjoista yhdelle viranomaisille (kunta). Myös kaavan ja YVA:n kuulemistilaisuudet ovat yhteiset.
- Sitouttaa kuntaa prosessiin.
- YVA- ja kaavaprosessin kesto saattaa lyhentyä, koska on vain yhdet nähtävilläoloajat.
- Tuotettavien dokumenttien yhteissivumäärä pienenee, sillä selvityksiä ja vaikutusten arviointia tai prosessikuvauksia ei tarvitse kirjoittaa erikseen sekä YVA- että kaava-asiakirjoihin.
- Yhteysviranomainen ELY:ssä voi keskittyä olennaiseen eli hankkeen vaikutusten arvioinnin ohjaukseen ja perustellun päätelmän laatimiseen hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista.
Huomioi tämä!
- Alkuvaiheessa uuden menettelytavan omaksuminen ja asiakirjojen laadinta vie enemmän aikaa ja resursseja kaikilta.
- Kunnan työmäärä kasvaa prosessinjohtajan roolin vuoksi: esimerkiksi osallisten kuulemista ei voi toteuttaa samoin kuin kaavahankkeessa on totuttu tekemään, sillä myös YVA-kuulemisten vaatimukset t tulee täyttää.
- Yleisesti kaikkien tahojen on etenkin prosessin alkuvaiheessa varattava totuttua enemmän resursseja vuorovaikutukseen ja tiedottamiseen.
Hanketoimijan kommentti
ABO Windin kahdessa hankkeessa, Akaalla ja Lappajärvellä, kunnat tekevät parhaillaan YVA:n ja kaavan yhteismenettelyä. Lappajärvellä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja YVA-suunnitelma tulivat nähtäville helmikuussa. Molemmat hankkeet ovat vielä niin alussa, että kokemuksia koko prosessin kulusta ei ABO Windille ole kertynyt. Julian Wehnert ABO:sta kertoo: ”Kun laki muuttui, olimme innokkaita kokeilemaan yhteismenettelyä, ja molemmissa hankkeissa sekä kunta että ELY olivat myötämielisiä kokeilulle. Viranomaisten kanssa käyty ennakkoneuvottelu oli positiivinen kokemus. Oli hyvä saada eri tahot saman pöydän ääreen aikaisessa vaiheessa. Meidän tähänastisten kokemusten perusteella sanoisin, että eri osapuolet ovat olleet innokkaampia tarttumaan asiakirjoihin, kun niitä on kahden sijasta yksi ja yhteismäärältään sivujakin vähemmän, kun selvitykset esitellään kerralla. Asukaskysely on esimerkki selvityksestä, joka voidaan käyttää sekä kaavaluonnoksessa että YVA:ssa. Sekä hanketoimijan että paikallisten asukkaiden, virkamiesten ja muiden toimijoiden näkökulmista on käytännöllistä ja mielekästä, että samassa infotilaisuudessa käsitellään sekä kaavaa että YVA:a ja että hanketta käsitellään kokonaisuutena. Kun kaava ja YVA tehdään erillisinä prosesseina, on ajoittain noussut hämmennystä siitä, mistä asukas lausuu ja mihin se vaikuttaa. On hyvä, että homma suoraviivaistuu siltä osin. Ajatuksena on, että yhteismenettely säästää ajassa 2 – 6 kuukautta, mutta nähtäväksi jää, toteutuuko tämä käytännössä.”
Tuulen tuomaa työtä: Ville Stenros
Juttusarjassa esitellään tuulivoiman työllistämiä ihmisiä ja heidän työtään.
Nimi: Ville Stenros
Työpaikka: Pori Energia Oy
Koulutus: Insinööri AMK, Tietoliikennetekniikka
Miten tuulivoima työllistää sinua?
Tällä hetkellä päätoimi on Tahkoluodon Offshore tuulivoimaloiden huolto ja kunnossapitotyöt. Voimaloilla teemme kaikkia niihin liittyviä töitä, voimalavalmistajan tukemana. Työtehtäviin kuuluu vuosihuoltojen lisäksi mahdolliset vikakeikat, sekä muut itse voimaloissa tehtävät työt. Töihin kuuluu myös erilaisten tuulimittausprojektien toteutus, joko Sodar-kalustolla, tai mittamastoilla. Tuulimittaukset ovat tosin tällä hetkellä melko vähäisessä roolissa, mutta eiköhän niitäkin taas tulevaisuudessa päästä enenevässä määrin toteuttamaan.
Mikä on parasta työssäsi?
Merellä vietetyt päivät ovat homman suola, hyvällä saman henkisellä porukalla on kiva tehdä töitä. Vaikka välillä vähän hommat tökkivätkin, niin ronskilla huumorilla on yleensä porukalla hauskaa. Toimistolla saatetaan kyllä katsoa välillä pitkään, kun ei aina huomata että on muitakin ympärillä. Merellä työskenneltäessä pitää porukan toimia hyvin yhteen ja kollegoihin pitää voida luottaa, sillä sinne on vaikea saada minkäänlaista apuvoimaa niin työtehtäviin, kuin poikkeustilanteisiin. Työtehtävien monipuolisuus on työn hieno puoli.
Mieleenpainuvin muisto työsi parista?
Mieleenpainuvia hetkiä on kyllä ollut paljon. Aamun sarastus merimyllyn katolta katseltuna talvella on kyllä varsin kaunista katsella. Toiminnan puolelta ehkä parhaiten on jäänyt mieleen kun olimme isolla porukalla harjoittelemassa Meriturvan koulutuskeskuksessa Lohjalla toimimista, jos jostain syystä joutuu veden varaan. Siellä perehdyttiin erilaisiin alusten ja henkilökohtaisiin turvavälineisiin, kiipeiltiin lautoille ja köysitikkaita jne. Meillä oli kollegan kanssa lisämausteena vielä omat pelastuspuvut, liivit ja valjaat käytössä, jotta saatiin hieman tuntumaa miltä, työvarustuksessa tuntuisi oikeasti toimia vedessä.
Tuulen tuomaa työtä: ABO Wind
Juttusarjassa esitellään tuulivoima-alan yrityksiä ja niissä tehtävää tuulivoimatyötä.
Yrityksen nimi: ABO Wind
Toimiala: Tuulivoima
Perustamisvuosi: 1996
1. Miten tuuli työllistää teitä?
Kehitämme, rakennamme ja operoimme tuulivoimaloita Suomessa. Hankekehitystä tehdään avaimet käteen -periaatteella alusta loppuun ja lisäksi otamme osaa jo kehitteillä oleviin hankkeisiin sekä teemme yhteistyötä muiden tuulivoimatoimijoiden kanssa. Tuulipuistohankkeen kehittämiseen kuuluu mm. sopivan alueen valinta, maan vuokraaminen, lupien hankkiminen ja kaavoitus, tekninen suunnittelu ja rakentaminen. Saksalainen uusiutuvan energian konkari ABO Wind perusti tytäryhtiön Suomeen vuonna 2013 ja tätä nykyä toimistollamme Helsingissä työskentelee 12 hengen tiimi. Meillä on rakennettuja voimaloita ja kehityshankkeita ympäri Suomea ja uusia hankemahdollisuuksia kartoitetaan jatkuvasti.
2. Millaisena näette tuulivoima-alan tulevaisuuden yrityksessänne?
Tuulivoima on Suomessa kehittynyt pienen piirin puuhastelusta merkittäväksi teollisuuden alaksi, jonka kasvu tulee epäilemättä jatkumaan tulevaisuudessakin. Eteneminen kohti markkinaehtoista tuulivoimatuotantoa on Suomessa todellisuutta ja asenneilmapiiri kohdallaan. ABO on Suomessa onnistunut pääsemään yhdeksi suurimmista toimijoista alalla. Vahva ja monipuolinen kokemuksemme auttaa meitä menestymään ilmastonmuutoksen torjunnassa Suomessa jatkossakin.
3. Parhaat puolet tuulivoiman parissa työskentelyssä?
Ensinnäkin, on hienoa työskennellä alalla, joka vastaa omia arvoja. Puhtaan, uusiutuvan energian lisääminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen on asia, josta voimme olla ylpeitä. Toisekseen, tuulivoima parissa työskentely on mielenkiintoista, sillä ala on jatkuvassa muutoksessa esimerkiksi politiikan ja kehittyvän teknologian myötä. On pysyttävä kärryillä ja kehityttävä mukana, mikä haastaa oppimaan uutta joka päivä. Kolmanneksi, Abolla työskentely on kivaa.
Yhteys:
www.abo-wind.com/fi/
Aapo Koivuniemi, aapo.koivuniemi@abo-wind.fi, 050 5215573
Work by Wind: Intelligent Employment Ltd
Work by Wind series introduces companies working in wind industry.
Company name: Intelligent Employment Ltd.
Field of business: Recruitment & HR Services
Year established: 2007
How does wind power employ your company?
Intelligent Employment is a global recruitment company with offices in Finland, the U.K. and India. We are dedicated to sourcing and placing candidates within the Wind Power industry & Renewable Energy sectors. Our specialities are in local & international headhunting. By combining proven recruitment techniques with the latest technology & world class marketing Intelligent Employment are able to access a much larger pool of talent, ensuring our clients are able to select the best-suited candidates for their needs. This level of access to talent is of the utmost importance when recruiting in competitive markets & regions with a shortage of skills.
Intelligent Employment offers a wide range of services including executive searches, contingency searches, headhunting & temporary. In addition, we are able to tailor our searches to suit our client’s needs. Whether our clients are seeking ongoing project based recruitment or a simply ad-hoc replacement, we are able to support. It’s our industry expertise, coupled with our unparalleled access to industry professionals that have given Intelligent Employment a global presence and long-standing relationships within Wind Power and Renewable Energy worldwide.
How do you see the future of the wind power industry?
We believe that Wind Power is pivotal in the future of sustainable energy and with €23 Billion being invested into the Finnish Wind Power Industry, it is truly an exciting time for Intelligent Employment to open an office in Helsinki and contribute to the growth of the industry here in Finland.
However, with so much investment one of the main challenges for Finnish companies will be recruiting and retaining a large enough workforce to support with construction and ongoing operations in a competitive market within a country that has a smaller population than that of London.
We are delighted to be the first Recruitment Company to become a member of Suomen Tuulivoimayhdistys and we are dedicated to supporting all of our fellow members in recruiting the workforce required to drive the growth of the Finnish Wind Industry over the years to come.
Best parts of working with the wind?
For us, the best part of working within the Wind industry is that we have the opportunity to work with some of the most innovative people and companies on our planet, whilst knowing that every placement we make is contributing to a cleaner and greener future for our future generations.
More info
Company website: https://intelligentemployment.com/
Contact person information: Simon Evans-Jones, Director of the Nordics, +358 (0) 942451807