Tuulen tuomaa työtä: Petri Junttila

Palstalla esitellään tuulivoiman työllistämiä ihmisiä ja heidän työtään.

Miten tuulivoima työllistää sinua?

Aikaisemmin ajoin kuljetuksia mutta nyt olen hypännyt kuljetuspuolelta työnjohtohommiin, eli tällä hetkellä toimin Silvastilla työnjohtajana saiteilla. Olen kuljettanut lähestulkoon kaikkia tuulivoimaloihin tulevia komponentteja, mutta erityisesti kuitenkin raskaita komponentteja. Olen esimerkiksi kuljettanut ensimmäisenä maailmassa erään tuulivoimalavalmistajan tornin pohjaputken kokonaisena, mikä normaalisti kuljetetaan kolmessa osassa.

Mikä on parasta työssäsi?

Parasta on työn haasteellisuus, joka kulkee mukana suunnittelusta toteutukseen eli komponenttien kuljetukseen. Hienoa tässä työssä on se, että joka päivä on vähän erilainen, olosuhteet ja vaihtuvat paikat tekevät sen. Myös työn kansainvälisyys on rikkaus, vaikka se joskus voi samalla olla haastekin. Suomen lisäksi kuljetamme tuulivoimakomponentteja muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja suurin osa Viron tuulivoimaloista on Silvastin kuljettamia. Tavoitteena on laajentaa toiminta-aluetta tulevaisuudessa.

Miksi tuulivoimaa?

Tuulivoima on myönteinen juttu. Työn kannalta tuulivoiman parissa on mielenkiintoista työskennellä, ensimmäisistä kuljetuksista saakka tuulivoimaloiden isojen komponenttien haasteet ovat kiinnostaneet. Ja myönteinen tietysti, kun ajatellaan sähköntuotannon kannalta myös.

Tuulivoiman ääntä tutkitaan meillä ja muualla

Tuulivoima on energiantuotantomuotona monikymmenvuotisesta historiastaan huolimatta verrattain uusi, ja etenkin voimaloiden koon kasvu on tuore ilmiö. Tuulivoimasta on liikkeellä oikeiden faktojen lisäksi myös paljon väärää tietoa, ja onkin hyvä, että viralliset tahot julkaisevat erilaisia luotettavia tutkimuksia aiheesta. Tutkimusten mukaan huoli terveydestä, vaikka se perustuisi väärään tietoon tai käsityksiin, voi sinänsä sairastuttaa ihmisen ja aiheuttaa monenlaisia fyysisiä oireita. Toistaiseksi eri maista saatu tieteellinen tieto on ollut yksimielistä: tuulivoimaloiden kuultavalla äänellä tai kuulokynnyksen alapuolelle jäävällä tuulivoimaloiden infraäänellä ei ole todettu olevan suoria vaikutuksia terveyteen.

Kanadassa laaja tutkimuskokonaisuus

Merkittäviä tuulivoiman terveysvaikutuksiin liittyviä tutkimustuloksia on saatu hiljattain esimerkiksi Kanadasta. Maan kahdessa provinssissa toteutettiin laaja, viisi vuotta kestänyt tutkimus tuulivoimaloiden vaikutuksesta lähiasukkaiden terveydentilaan. Tutkimus on ensimmäinen, jossa kerättiin myös fysiologisia näytteitä tuulivoimaloiden lähellä asuvilta. Tulokset toistavat pitkälti samaa, mitä aiempi tutkimus aiheesta: yhteyttä melualtistuksen ja terveysvaikutusten välillä ole löytynyt.

Tutkimusta varten kerättiin niin subjektiivista kuin objektiivistakin tutkimusaineistoa asukkailta 600 metrin – 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Objektiivisen aineiston keruuseen käytettiin muun muassa hiusten kortisolitason ja verenpaineen mittausta sekä unimonitorointia. Tämän lisäksi alueilla tehtiin äänimittauksia ja mallinnuksia. Yhteyttä tuulivoimaloiden äänitasojen ja mittausaineiston välillä tutkittiin tilastotieteellisen mallinnuksen avulla.

Kanadassakin saatujen tutkimustulosten mukaan siihen, kuinka häiritseväksi tuulivoimaloiden ääni koetaan, liittyvät muun muassa henkilökohtainen hyötyminen tuulivoimahankkeesta, herkkyys äänelle, huoli terveysvaikutuksista, kiinteistön omistajuus, ärsyyntyminen maisemavaikutuksista sekä maakunta, jossa tuulivoimalat sijaitsevat.

Saksassa tutkittiin infraääniä

Tuulivoimaloiden infraääntä on mitattu eri puolilla maailmaa, ja mittausten tulokset ovat poikkeuksetta osoittaneet tuulivoimaloiden infraäänen jäävän ihmisen kuulokynnyksen alapuolelle. Ihminen voi kuulla infraääniä, kun ne ovat riittävän voimakkaita – huomattavan paljon kovempia kuin tuulivoimaloiden tuottamat infraäänet.

Eri äänilähteiden infraäänitasoja on myös vertailtu, muun muassa Saksassa, Baden-Wurttembergin osavaltiossa. Tuulivoimaloiden osalta infraääntä mitattiin yhteensä kuudesta eri voimalasta, jotka olivat teholtaan 1,8 – 3,2 MW. Tuulivoimaloiden lisäksi mitattiin myös erilaisten kodinkoneiden, liikenteen ja luonnon infraääntä, sekä kaupungin keskustassa esiintyvää infraääntä.

Baden-Wuttenbergissä tehdyt mittaukset osoittivat, että liikenteen tuottama infraääni on merkitsevästi kovempaa kuin tuulivoimaloiden infraääni. Lisäksi liikenne synnyttää ääntä paljon lähempänä asutusta kuin tuulivoimalat. Erityisen kovaa infraääni on autossa sisällä, kun autolla ajetaan. Muutamaa kodinkonetta lukuun ottamatta kaikki mitatut infraäänet alittivat kuulokynnyksen, eikä niistä siten ole ihmiselle haittaa. Kyseessä on matalatuulinen alue, jonne on rakennettu ja rakennetaan samanlaisia tuulivoimaloita kuin Suomeen.

Tanskan ja Suomen tuloksia odotetaan yhä

Tanskassa on tehty laajaa väestön terveysrekisteritietoihin perustuvaa tutkimusta, jossa selvitetään, onko tuulivoimaloiden lähellä asuvilla ihmisillä enemmän tiettyjä sairauksia kuin väestöllä, joka asuu kauempana voimaloista. Ensimmäiset julkaisut on lähetetty tieteelliseen vertaisarviointiin, ja niitä odotetaan julkaistavaksi pitkän odotuksen jälkeen tänä keväänä.

Tanskan tutkimusta tekee sikäläinen syöpäjärjestö, koska sillä on pääsy terveysdataan ja toisaalta järjestö on tuulivoima-alasta täysin riippumaton. Jotkin kunnat ja toimijat Tanskassa ovat jääneet odottamaan tutkimuksen tuloksia, mutta toisin kuin välillä kuulee väitettävän, tuulivoimarakentamista ei ole Tanskassa kielletty tai suuressa mittakaavassa pysäytetty.

Suomessa viime vuonna julkaistussa energia- ja ilmastostrategian päivityksessä määritettiin, että tuulivoiman ympäristö- ja terveysvaikutukset on tutkittava ennen uuteen uusiutuvan energian tukimekanismiin liittyvän lain valmistelua. Tutkimusta tehdään tiukassa poliittisessa ohjauksessa työ- ja elinkeinoministeriön vetovastuulla. Tuloksia odotetaan kevään 2017 aikana.

Tuulivoimapuistojen voimajohtojen ympäristöselvitykset

Tuulivoimapuistohankkeissa on elintärkeää, että tuotettu energia voidaan siirtää valtakunnalliseen kantaverkkoon. Näin ollen sekä puiston että voimajohdon suunnittelu kulkee usein käsi kädessä – tai ainakin pitäisi kulkea – eikä kumpaakaan voida investoida, elleivät molemmat ole toteuttamiskelpoisia. Voimajohtojen ympäristöselvityksissä on varsin suuri joukko huomioitavia asioita.

Perusohjeistus Energiateollisuudelta

Voimajohtojen ympäristöselvitysten tulee perustua Energiateollisuus ry:n ohjeistukseen, joka toimii ohjenuorana hankkeiden suunnittelussa. Ohjeistukset ovat kuitenkin varsin yleispiirteiset, mikä lisää tulkinnanvaraa tarvittavista erillisselvityksistä. Tämän vuoksi suunnittelun alkuvaiheen viranomaispalaverissa on syytä varmistaa muun muassa erilaisten luontoselvitysten laajuus- ja vaatimustaso.

Maankäyttötarkastelut oleellinen osa

Ympäristöselvityksessä tulee tarkastella reittivaihtoehtojen nykyinen maankäyttö sekä voimajohdon soveltuvuus voimassa oleviin kaavoihin, kuten maakunta-, osayleis- ja asemakaavoihin. Joissain tapauksissa voimajohdon toteuttaminen saattaa vaatia kaavamuutosta esimerkiksi asemakaavaan. Tarkastelun pohjalta tehdään arviointi erilaisista maankäytön vaikutuksista.

Arvioitavia seikkoja ovat myös vaikutukset ihmisten elinolosuhteisiin ja asutukseen sekä muun muassa eri alueiden virkistyskäyttöön.

Luontoselvitykset vaihtelevat

Voimajohtoreitiltä tulee tehdä niin sanotut perusluontoselvitykset, joihin lukeutuvat liito-orava-, pesimälinnusto- ja kasvillisuusinventoinnit. Tapauskohtaisesti toteutetaan usein myös lepakoiden pesimäaikaisia selvityksiä sekä lajistolle potentiaalisten kohteiden osalta myös viitasammakkotutkimukset. Mikäli voimajohtoa suunnitellaan tunnetuille lintujen muutonaikaisille levähdysalueille, tehdään myös levähtäjälaskentoja. Tyypillisesti ne koskevat keväällä joutsenia ja hanhia, erityisesti metsähanhia, jotka levähtävät usein samoilla peltoalueilla vuosittain.

Luontoselvitysten tavoitteena on tutkia voimajohtoreittien mahdolliset luontoarvot, jotta esimerkiksi uhanalaiset luontotyypit ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaiset lajit voidaan huomioida riittävästi. Vaikutuksia tulee arvioida myös läheisiin luonnonsuojelualueisiin sekä mahdollisesti arvokkaisiin kallio- ja harjualueisiin. Luontoselvitysten suhteen kannattaa huomioida, että ne tulee tehdä oikeaan vuodenaikaan; esimerkiksi liito-oravien mahdolliset elinpiirit inventoidaan keväällä, pesimälinnusto touko-kesäkuussa ja niin edelleen.

Ympäristöhallinnon ylläpitämää uhanalaisten lajien Hertta-tietokantaa sekä lintuyhdistysten keräämiä Tiira-lintutietopalvelun havaintodatoja suositetaan hyödynnettävän mahdollisuuksien mukaan. Tiira-aineiston omistusoikeus on kuitenkin yksinomaan alueellisilla lintuyhdistyksillä, joten datan käytöstä on sovittava aina erikseen.

Kulttuuri- ja maisema-arvot tapetilla

Ympäristöselvityksiin lukeutuvat luontopuolen lisäksi myös erilaisetkulttuuriselvitykset, kuten muinaisjäännösinventoinnit ja kulttuurihistoriallisten kohteiden selvittäminen. Jälkimmäisessä tutkitaan muun muassa tunnettujen rakennuskohteiden sijoittuminen suhteessa voimajohtoon sekä niihin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset. Muinaisjäännösinventoinneissa tutkitaan reitin varrella ja sen vaikutusalueella olevat rekisteröidyt muinaisjäännökset sekä ennestään tuntemattomat muinaismuistolain mukaiset kohteet, jotka voidaan usein huomioida jatkosuunnittelussa voimajohtojen pylväiden harkitulla sijoittamisella.

Merkittävät vaikutukset voivat muodostua maisemallisista tekijöistä, minkä vuoksi maisemaselvitys kuuluu perusselvityksiin; varsinkin avoimilla viljelysalueilla visuaaliset muutokset voivat olla suuria. Metsämailla voimajohdon maisemavaikutukset ovat tyypillisesti hyvin vähäisiä, mutta arviointi on silti tehtävä asianmukaisesti. Maakunnalliset ja valtakunnalliset maisema-alueet vaativat erityistä huomiointia.

Vaihtoehtoisia reittejä

Jotta voimajohtoja voidaan suunnitella ja toteuttaa kokonaisuutena mahdollisimman ympäristöystävällisesti, on suositeltavaa olla enemmän kuin yksi tutkittava reittivaihtoehto. Tällöin tarvittavat tutkimukset tehdään kaikilta reiteiltä, jolloin niiden vaikutuksia voidaan vertailla. Käytännön syistä on muutenkin suositeltavaa, että vaihtoehtoja olisi useampi, sillä mahdollisten luonto- tai kulttuuriarvojen osuessa reitille, voidaan valita toteuttamiskelpoinen väylä.

Ympäristöselvityksissä tulee huomioida muiden seikkojen ohella myös vaikutukset pohjavesiin sekä vesistöihin. Pohjavesien osalta voidaan hyödyntää jo laadittuja aineistoja, joissa on merkitty sekä pohjavesialueet

Energiamurros vauhdittaa tuulivoiman äänen tutkimusta

Globaalin ilmastonmuutoksen torjumiseksi myös Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Uusiutuva energia on luonteeltaan hajautettua, joten voimalaitoksia rakennetaan myös tähän asti suhteellisen syrjäisille alueille, jossa teollisuuden ympäristövaikutukset voivat olla uusi asia ja herättää helposti kritiikkiä. Suomessa, kuten muissakin pohjoismaissa on tarjolla vähemmän tieteeseen perustuvaa tietoa tuulivoiman ympäristövaikutuksista kuin värittyneitä populaareja kirjoitelmia. Tuulivoimarakentamisesta tarvitaan lisää tutkimusta aiemman tutkimuksen vahvistamiseksi ja laajentamiseksi sekä pelkojen hälventämiseksi. Tämän takia käynnistettiin WindSoMe-tutkimushanke.

Suomen energiapolitiikka on tukenut uusiutuvan energian lisärakentamista ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tuen seurauksena kiihtynyt tuulivoimarakentaminen on saanut osakseen myös kritiikkiä, erityisesti sen synnyttämän äänen ja tukimaksujen osalta. Luotettavaa tietoa on ollut niukalti tarjolla, ja siksi asukkaat ovat jääneet liian paljon kuulopuheiden ja näennäistutkimusten varaan. Erityisesti tuulivoimaloiden äänestä käytävä keskustelu kaipaa konfliktihakuisen tunnepuheen rinnalle ja täydentäjäksi empiriaan perustuvaa uutta tietoa.

Yliopistossa reagoitiin tiedontarpeeseen käynnistämällä tutkimushankkeita, joilla halutaan tarjota tutkittua tietoa tuulivoimasta. Meneillään olevissa kahdessa tutkimushankkeessa tutkitaan sääolosuhteiden, äänen ja häiritsevyyden yhteyttä, sekä yritetään löytää yksilön, yhteiskunnan ja teollisuuden kannalta parhaat käytännöt tuulivoiman rakentamiseksi. Hankkeissa tehdään ääni- ja säämittauksia sekä toteutetaan kyselyitä. Kaikki yliopistot ja muut tutkimuslaitokset Suomessa ovat sitoutuneet noudattamaan tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvän tieteellisen käytännön periaatteita, jotka vaativat tutkimukselta vilpittömyyttä.

WindSoMe-hankkeessa selvitetään tuulivoiman äänen muodostumista, etenemistä, voimakkuutta, ominaispiirteitä, ja häiritsevyyttä erilaisissa sääolosuhteissa, kaikkina vuodenaikoina. Tutkimusmenetelminä ovat äänen ja sääolosuhteiden mittaaminen ja mallintaminen sekä asukaspalautteen hankkiminen reaaliaikaisella älypuhelinsovelluksella ja kyselytutkimuksilla. Näin monipuolisesti ei ole ennen päästy yhdistämään tuulivoiman ääntä, siihen liittyviä säätietoja ja asukkaiden mielipiteitä Suomessa, eikä ilmeisesti muuallakaan Euroopassa.

Sääolosuhteita mallinnetaan sääennustusmallilla, joka viritetään sääaseman, SODAR:illa tehtävien tuuliprofiilimittausten sekä tuulivoimaloiden mittalaitteiden mittausten avulla vastaamaan paikallisia sääolosuhteita. Neljästä äänenmittauspisteestä kolme sijaitsee 170 – 1000 metrin etäisyydellä tuuliturbiineista Kirkkokallion tuulivoima-alueella Honkajoella. Neljäs mittauspiste oli kuusi kuukautta kahden kilometrin etäisyydellä asutusalueella, mutta niin kaukana ei tuulivoimaloiden ääntä juuri koskaan havaittu korvakuulolla, vaikka hankkeessa kehitetty tunnistusalgoritmi pystyikin sen toisinaan havaitsemaan. Siksi tämä mittauspiste tullaankin siirtämään toisen tuulivoima-alueen läheisyyteen, jolloin pystytään myös paremmin yleistämään tutkimuksen tuloksia.

Hankkeessa on kehitetty myös mittareita kuvaamaan tuulivoimamelun luonnetta, kuten sykinnän (amplitudimodulaation) ja ääneksien (tonaalisuuden) mittarit. Nämä mittarit ovat edelleen kehitettyjä versioita olemassa olevista algoritmeista, ja ne pystyvät käsittelemään laajoja tallennusdatamääriä. Lisäksi hankkeessa tehdään ja validoidaan mittauksien avulla kuunneltava tuulivoimamelumalli, jolla voidaan tehdä kuuntelukokeita ja arvioida äänen ominaisuuksia äänen parametreja muuntelemalla.

Melukokemusta selvitetään kummallakin tutkimuspakkakunnalla toteutettavalla kyselytutkimuksella sekä reaaliaikaisella melupalautejärjestelmällä. Tulosten perusteella on mahdollista kuvata miten ääni koetaan, milloin, millaisissa olosuhteissa ja miksi tuulivoimaloiden ääni häiritsee ja mitkä tekijät selittävät eroja. Vastaajat voivat kyselyssä arvioida omaa terveyttään, hyvinvointiaan ja unen häiriintymistä. Aineiston perusteella on mahdollista tarkastella myös tutkimuspaikkakuntien mahdollisia eroja.

Näihin kokemuksiin vaikuttavat myös paikalliset vaikutukset, kuten maiseman muuttuminen, vaikutukset omaan terveyteen ja hyvinvointiin tai osallistumismahdollisuus suunnittelu- ja rakentamisprosessiin. Samoin demografiset tekijät tai asuinalueen muut taustaäänet ja etäisyys tuulivoimaloihin voivat selittää eroja äänen häiritsevyydessä. Tutkimuksessa saatava uusi tieto auttaa ymmärtämään tuulivoimaloiden yleistä ja paikallista hyväksyttävyyttä ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksesta saadaan lisää tuloksia projektin päättyessä vuoden 2017 alkupuolella.

Hanke kuuluu innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaan ja sen on rahoittanut TEKES EU:n aluekehitysrahaston avulla. Hankkeessa ovat mukana Vaasan yliopisto, Yrkeshögskolan Novia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Merinova Oy. Mukana olevat yritykset ovat: Nordex Energy GmbH, ABB Oy, VindIn Oy Ab, Cleanhub Oy, Taaleri Oyj, EPV Tuulivoima Oy, Lappeenrannan kaupunki ja National Instruments Finland Oy.

Pohjoismaisen Wind Center of Excellence (WindCoE) on erillinen hanke, jossa etsitään parhaita käytäntöjä tuulivoimarakentamiseen liittyen. Lisätietoja WindCoE -hankkeesta: www.nordisktvindenergicenter.eu

Tutkimukset tuulivoimaloiden äänestä toistavat samaa – ääni häiritsee harvoin

Suomessa on tehty asukastutkimuksia lähes kaikkien jo rakennettujen modernien tuulivoimapuistojen läheisyydessä. Merkittävää on, että tutkimustulokset ovat pitkälti linjassa toistensa kanssa: tuulivoiman ääni häiritsee harvoin sisätiloissa tai nukkuessa. Viimeisimmän tieteellisen tutkimuksen on toteuttanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) yhteensä yhdeksällä paikkakunnalla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreet tutkimustulokset vahvistavat aiemmin saatuja tuloksia tuulivoimaloiden äänen vaikutuksista ja häiritsevyydestä tuulivoima-alueilla. Nyt saadut ja aiemmat tutkimustulokset ovat pitkälti yhteneväisiä siitä, että tuulivoiman ääni häiritsee harvoin sisätiloissa tai nukkuessa. Äänen terveysvaikutuksia tarkasteltaessa häiritsevyyden arvioiminen sisätiloissa on erityisen tärkeää.

Ympäristö ja terveys -lehdessä (5/2016) julkaistussa artikkelissa esiteltiin THL:n yhdeksällä tuulivoima-alueella suoritettaman kyselytutkimuksen tuloksia. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamalla kyselytutkimuksella haluttiin selvittää miten yleisiä tuulivoiman äänen aiheuttamat haitat Suomessa ovat. Tutkimustulosten mukaan harva koki tuulivoimaloiden äänestä aiheutuvan häiriötä sisätiloissa tai nukkuessa. Ulkona äänen koettiin häiritsevän enemmän kuin sisätiloissa.

Yleisoireita ei ole yhdistetty infraääneen

Ihminen voi kuulla infraääntä, jos se on riittävän voimakasta. Myös tuulivoimalat tuottavat infraääntä mutta se jää huomattavasti kuulokynnyksen alapuolelle. Julkisuudessa on esitetty, että tuulivoimaloiden läheisyydessä koetun oireilun aiheuttaja olisi nimenomaan infraääni. THL:n tutkimuksessa oireilun yleisyydessä ei kuitenkaan ollut eroa eri etäisyysvyöhykkeiden välillä. Jos tuulivoimaloiden infraääni olisi syynä raportoituihin oireisiin, oireilun voisi odottaa olevan yleisintä lähimpänä tuulivoimaloita, jossa myös altistuminen on suurinta, tutkimusraportissa todetaan.

Vaikka selkeää tieteellistä näyttöä on saatu ainoastaan siitä, että kuultavissa oleva tuulivoiman ääni voi häiritä, on tuulivoimaloiden ympäristössä asuvien huoli todellista ja se tulee ottaa vakavasti. THL:n tutkimustulosten mukaan tuulivoiman terveysvaikutuksista koettu huoli vaihtelee eri tuulivoima-alueilla ja oli paljon yleisempää kuin äänestä koettu häiritsevyys.

Suomessa häiritsevyyttä on tutkittu jo kattavasti

Tuulivoimaloiden äänen vaikutuksia on tutkittu tieteellisesti Suomessa nyt jo kahdellatoista paikkakunnalla. Tuulivoiman ja asutuksen yhteensovittaminen on toteutunut tutkimustulosten valossa hyvin, eikä suurin osa lähiasukkaista koe tuulivoimasta häiriötä. Tieteellisen tutkimuksen lisäksi Suomessa on tehty iso joukko muita selvityksiä, joiden tulokset kertovat, että tuulivoimaan suhtaudutaan positiivisesti energiantuotantomuotona niin tuulivoimapaikkakunnilla kuin muuallakin.

Myös Työterveyslaitos (TTL) on tutkinut tuulivoimaloiden häiritsevyyttä useammalla paikkakunnalla. Tutkimustuloksista käy ilmi muun muassa, että tuulivoimaloiden äänen häiritsevyys ei yksinomaan riipu äänitasosta. Äänitason lisäksi äänen häiritsevyyden kokemiseen ovat yhteydessä useat muut tekijät, kuten asenne tuulivoimaa ja sen maisemavaikutuksia kohtaan sekä huoli mahdollisista terveysvaikutuksista. Suhtautuminen tuulivoimaan ja tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuneeseen muutokseen on tulosten mukaan selkeästi neutraali tai myönteinen.

Tutkimusta jatketaan Suomessakin

Vaikka Suomen tuulivoimapuistoja onkin tutkittu laajasti, tarve puolueettomalle tutkimustiedolle on suuri. Uusia tutkimustuloksia onkin odotettavissa niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Esimerkiksi Tanskasta odotetaan syksyn kuluessa laajoja koko kansan terveystietoihin perustuvia tutkimustuloksia siitä, ovatko esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet yleisempiä tuulivoimaloiden lähellä asuvien joukossa kuin muulla väestöllä.

Suomessa THL jatkaa tuulivoimamelun terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin liittyvää tutkimusta muun muassa mallintamalla kuultavaa ääntä ja mittaamalla sekä kuultavaa että infraääntä tuulivoima-alueilla. Myös Turun ammattikorkeakoululla on käynnissä Anojanssi-projekti, jossa jatketaan Työterveyslaitoksen 2015 aloittamaa tutkimusta tuulivoimalamelusta. Siihen liittyy sekä mittauksia eri tuulivoima-alueilla että kolmella tuulivoima-alueella 2015 toteutetun kyselytutkimuksen jatkoanalysointeja.

THL:n yhdeksällä tuulivoima-alueella suorittaman kyselytutkimuksen tulokset julkaistiin Ympäristö ja Terveys -lehdessä 5/2016.