Tuulen tuomaa työtä: Janne Kiiskilä

Palstalla esitellään tuulivoiman työllistämiä ihmisiä ja heidän työtään.

Miten tuulivoima työllistää sinua?

Toimin tuulivoimaoperaattorina Wind Controller Oy:ssä. Vastaamme noin sadan tuulivoimalan operoinnista ympäri vuorokauden, pääosin Virossa, Ruotsissa ja Suomessa. Omaan toimenkuvaani kuuluu pääasiallisesti tuulivoimaloiden ja sähköasemien etäkäyttö ja -valvonta. Käytännössä siis pidän silmällä tuulivoimaloita ja sähköasemia sekä pyrin ratkaisemaan mahdolliset ongelmatilanteet etäyhteyden avulla toimistoltamme käsin. Valvomme myös voimaloiden voimansiirron värähtelytasoja sekä öljyn laatua. Työni on myös eräänlaista asiakaspalvelua, sillä olen tiiviisti yhteydessä voimaloiden omistajiin sekä erityisesti voimaloilla työskenteleviin henkilöihin, kuten huoltohenkilökuntaan.

Mikä on parasta työssäsi?

Työkokemusta olen kerryttänyt melko laajasti muun muassa puu-, lasi-, ja eritoten teknologiateollisuuden palveluksessa, mutta tuulivoima-alalla olen vielä melko uusi tuttavuus. Olen toiminut alalla vajaan vuoden verran, joten mahdollisuus oppia asioita itseäni kiinnostavalta alalta pitkän tuulivoimakokemuksen omaavien loistavien työkavereiden tuella on ehdottomasti yksi parhaimmista asioista. Toisena asiana voisin mainita operointityön nopean vaihtelevuuden: ensiksi saatan avustaa virolaista mekaanikkoa puhelimitse ja heti perään olenki jo analysoimassa ruotsalaisen tuulivoimalan tilannetta.

Jännittävin tuulivoimamuistoni?

Ehdottomasti ensimmäinen vierailu tuulivoimalalla. Orastavaa jännitystä ei yhtään lieventänyt se, että voimala sijaitsi keinosaarella. Ajankohta osui kevääseen, joten paikalle pääsimme helposti jäitä pitkin. Kun seisoskelin voimalan juurella niin silloin sitä vasta oikeastaan ymmärsi kuinka suurista ja ihmeellisistä laitteista on kyse. Reissun kohokohta oli luonnollisesti nouseminen naselliin ja sieltä avautuneet maisemat. Niitä katsellessa karisivat viimeisetkin jännityksen rippeet hartioilta.

Linnustoselvitykset tuulivoimahankkeissa

Tuulivoimapuistojen suunnittelu alkoi muutama vuosi sitten hyvin voimakkaasti ensin rannikkoalueilla ja myöhemmin myös sisämaassa. Hankkeita ja hanketoimijoita on lukuisia, eivätkä linnustoselvitykset ole kaikille välttämättä riittävän tuttuja. Myös virallisten ja standardoitujen ohjeiden ja käytänteiden puuttuminen sekavoittaa tilannetta.

Laadukkaat selvitykset kaikkien etu

Asianmukaisten linnustoselvitysten tarkoituksena on tuottaa laadukasta ja mahdollisimman luotettavaa aineistoa tuulivoimapuiston vaikutuksista lintuihin. Maastotyöt tulee näin ollen suunnitella siten, että niiden avulla voidaan tehdä riittävällä tarkkuudella päätelmiä esimerkiksi pesimä- tai muuttolinnustoon kohdistuvista tekijöistä.

Kaikki vaikutusten arvioinnit tehdään kerätyn maastotiedon perusteella, joten inventointien laadusta ei kannata tinkiä. Riittämättömistä tai heikkotasoisista selvityksistä aiheutuu myöhemmin ongelmia hankkeen useissa eri vaiheissa. Viivästykset ovat tyypillisiä, sillä maastotyöt voidaan tehdä vain tiettyinä vuodenaikoina. Siksi ne kannattaakin suunnitella ajoissa.

Vaatimustasot vaihtelevat

Hanketoimijoiden kannalta linnustoselvitysten teettäminen on ollut monin paikoin haastavaa, sillä alueellisten ELY-keskusten vaatimustasot vaihtelevat paljon, eikä vakiintuneita menetelmiä ole missään. Erityisesti sisämaassa – jossa on toistaiseksi varsin niukasti kokemusta tuulivoimapuistojen selvityksistä – näkemykset ovat olleet hyvin kirjavia. Tämän myötä hankkeita voidaan kohdella eri tavoin; esimerkiksi lintujen muuttoselvityksiä vaaditaan sisämaassa joissain paikoissa muutaman turbiinin hankkeisiin, mutta toisaalla, lähempänä rannikkoa, ei ole vaadittu mitään muuttoseurantoja isompiin kohteisiin.

Menetelmät räätälöidään hankkeen mukaan

Linnustoselvityksissä voidaan käyttää useita erilaisia menetelmiä, riippuen hankealueen koosta, turbiinien määrästä, alueen sijoittumisesta ja muista tekijöistä. Asiantunteva konsultti pystyy laatimaan kattavan työsuunnitelman perusteluineen hyvin nopeasti. Lähtökohtaisesti nykyään suositellaan inventoitavan metsojen soidinpaikat kevättalvella, erityisesti eteläisestä Suomesta. Myös pöllöjen yöaikaiset kuuntelut ajoittuvat kevättalvelle, mutta niiden perusteella ei voida tehdä merkittäviä päätelmiä, sillä monen pöllölajin pesimäkannat vaihtelevat hyvin voimakkaasti myyräsyklien mukaan.

 

 

 

 

 

Muun pesimälajiston maastoinventoinnit tehdään karkeasti sanoen huhtikuun lopun ja juhannuksen välisenä aikana. Iso osa linnuista on lopettanut laulamisen juhannukseen mennessä, joten myöhemmin kesällä ei voida tehdä luotettavia kartoituksia. Keski- ja loppukesällä voidaan kuitenkin etsiä päiväpetolintujen reviirejä ja tehdä kaakkuri-, merikotka- ja sääksiseurantoja, mikäli alueiden lähellä on tunnettuna pesäpaikkoja ja yksilöt käyvät ravinnonhaussa siten, että turbiinit saattavat vaikuttaa niihin.

Pesimälinnuston osalta tärkeimpänä seikkana on kerätä hankealueelta ja sen välittömästä läheisyydestä tietoa niin sanotuista arvokkaista lajeista. Näitä ovat uhanalaiset lajit ja EU:n lintudirektiivin sekä Suomen erityisvastuulajit. Näiden lisäksi on syytä selvittää linnuston rakennetta yleisellä tasolla. Menetelminä voidaan käyttää muun muassa linjalaskentoja, joiden avulla saadaan selville linnuston lajikohtaisia tiheyksiä. Kartoitusalueen rajaus suositetaan olevan vähintään 500–600 metriä suunnitelluista turbiineista. Mikäli hankealueen välittömässä läheisyydessä on mahdollisesti arvokkaita linnustokohteita, on niiden linnuston tutkimista harkittava.

Lintujen kevät- ja syysmuuttoseurannat ovat vaativia, minkä vuoksi tekijöillä on oltava merkittävä kokemus lintujen muuton havainnoinnista. Kevätmuuttoselvitykset tehdään kohteesta ja kevään etenemisestä riippuen maaliskuun puolivälin ja toukokuun lopun välisenä aikana. Sisämaassa paras muuttokuukausi on kuitenkin poikkeuksetta huhtikuu. Syysmuuttoa seurataan elo-marraskuun välisenä aikana. Seurannan tavoitteena on hankkia tietoa hankealueen läpi muuttavista lintumääristä, minkä avulla voidaan tehdä tarvittaessa törmäysmallinnukset. Aineiston laadun takaamiseksi on käytettävä riittävä määrä havainnointipäiviä. Esimerkiksi neljän tai viiden päivän havainnointia muuttokautta kohden ei voida pitää riittävänä.

Paras ja luotettavin inventointitulos kaikkien linnustoselvitysten osalta saadaan yhdistämällä menetelmiä ja keräämällä tietoa usealla eri tavalla. Esimerkiksi muuttoselvitysten aikana kertyy usein tietoa myös pesimälinnustosta. Tilaajan kannattaa kuitenkin kilpailuttaa selvitykset hyvissä ajoin viimeistään tammi- helmikuun vaihteessa, jotta maastotyöt ehditään aloittaa riittävän ajoissa.

Huomio yhteisvaikutuksiin

Useilla alueilla tehtyjen törmäysmallinnusten perusteella yksittäinen tuulivoimapuisto ei ole merkittävä riski muuttolinnustolle. Tilanne on kuitenkin huolestuttava, sillä useiden puistojen kokonaisuudet saattavat muodostaa joillekin lajeille haittaa, mikäli parvet joutuvat lentämään jopa satojen turbiinien ohi muuttomatkansa varrella. Tällaisia yhteisvaikutusten arviointeja on tehty Suomessa hyvin niukasti, joten tietämys vaikutuksista on hyvin puutteellista. Yhteisvaikutusten arviointiin tulisi kiinnittää erittäin suurta huomiota erityisesti länsirannikolla.