Tuulen tuomaa työtä: Aino Voutilainen
Juttusarjassa esitellään tuulivoiman työllistämiä ihmisiä ja heidän työtään.
Nimi: Aino Voutilainen
Työpaikka: Suomen Tuulivoimayhdistys ry
Koulutus: FM, Ympäristötiede ja -teknologia
Miten tuulivoima työllistää sinua?
Tulen tuulivoima-alalle tuorein silmin aloitettuani vastikään järjestökoordinaattorina Suomen Tuulivoimayhdistyksessä. Pääsen siis työskentelemään tuulivoima-alan edunvalvonnan parissa. Oma roolini yhdistyksessä on hoitaa yhdistyksen jäsenasioita sekä tapahtumien järjestämistä ja viestintää.
Mikä on parasta työssäsi?
Olen päässyt vasta hieman raapaisemaan pintaa yhdistyksen toiminnasta, mutta olen ilokseni saanut huomata, miten monipuolista se on. Tehtävien monipuolisuus tuleekin takuulla olemaan yksi parhaista puolista myös omassa työssäni sen lisäksi, että työ tarjoaa alati mahdollisuuksia kehittyä ja oppia uutta. Nautin erityisesti myös siitä, että saan työskennellä alalla, joka on linjassa omien arvojeni kanssa.
Mieleenpainuvin muisto työsi parista?
Työpäiviä on edessäpäin rutkasti enemmän kuin takana, mutta vastaanotto on ollut mitä lämpimin ja jo näinä ensimmäisinä päivinä minulle on välittynyt tunne hyvästä yhteishengestä – sellaisesta työyhteisöstä ja työkavereista, joiden kanssa hyviä muistoja on helppo luoda!
Tuulen tuomaa työtä: Jakov Chavez Vega
Juttusarjassa esitellään tuulivoiman työllistämiä ihmisiä ja heidän työtään.
Nimi: Jakov Chavez Vega
Työpaikka: Ramboll Finland Oy
Koulutus: DI, Sähkö- ja energiatekniikka (Aalto yliopisto, 2020)
Miten tuulivoima työllistää sinua?
Olen vastavalmistunut DI enkä ole kerennyt olemaan vielä kauankaan työelämässä, mutta olen jo nyt saanut työskennellä tuulivoiman parissa paljon. Tein yksityiselle toimijalle tuulipuistosijoitteluun liittyvän diplomityön, mikä opetti tosi paljon ja mikä varmastikin avasi uusia mahdollisuuksia tuulivoima-alalta.
Aloitin syksyllä 2020 työt Rambollilla tuulivoimatiimissä, jossa saan tehdä haastavia, mielenkiintoisia ja opettavaisia työtehtäviä. Yleensä teen töitä koneelta käsin, esim. technical due diligence -selvitystyöt, GIS-karttojen luominen, tuotantoraportoinnit ja maanvuokrasopimusten kattavuuksien tarkistaminen, mutta toisaalta pääsen myös liikkumaan maastossa, esim. tuulivoimalatarkistukset. Erityisesti technical due diligence -selvitystyöt ovat olleet erittäin opettavaisia ja haastavia, sillä niissä pääsee käytännössä näkemään koko tuulipuiston hankekehitysprosessin ja varmistetaan, että tuulipuisto on toteuttamiskelpoinen ympäristöllisesti, teknillisesti ja taloudellisesti.
Mikä on parasta työssäsi?
Työkaverit ja tehtävien monipuolisuus! Minulla on aivan mahtavat työkaverit ja työyhteisö. Työkavereilta pystyn aina kysymään apua kiperissä tilanteissa, ja työyhteisökin on erittäin auttavainen. Yrityksen sisällä voi oikeastaan soittaa kenelle tahansa, jos on tarvetta kysyä jotain joltakin fiksummalta. Työelämäni alkutaival Rambollilla on ollut erittäin mieluista juurikin mahtavien työkavereiden ansiosta. Jokainen päivä on aina vähän erilainen, mikä pitää mielenkiinnon yllä ja pääsen oppimaan jatkuvasti uutta.
Mielestäni tuulivoima- ja yleisestikin energiamarkkinoiden tämänhetkinen murros tekee laajemmasta työnkuvasta entistä mielenkiintoisemman. Tuulivoima on suorastaan räjähtänyt kasvuun ja loppua ei tunnu näkyvän. Samaan aikaan erilaisia energiantuotantoratkaisuja kehitellään jatkuvasti ja on mielenkiintoista visioida esimerkiksi, kuinka muutaman vuoden päästä tuulivoimatuotantoa mahdollisesti yhdistetään vihreän vedyn tuottamiseen. Työssä ja alalla pääsen itsekin vaikuttamaan kestävään kehitykseen.
Mieleenpainuvin muisto työsi parista?
Muutaman kuukauden työssäolon jälkeen mieleenpainuvin muisto on ensimmäinen kertani oikealla tuulivoimalalla vierailu. 180 m kokonaiskorkuisen tuuliturbiinin näkeminen läheltä pyörimässä on vaikuttava näky! On vaikea edes kuvitella, miltä yli 250 m kokonaiskorkuiset tuuliturbiinit näyttävät. Ensimmäiset työssäolokuukaudet ovat korostaneet myös, kuinka monipuolinen ja mielenkiintoinen ala on. Paljon olen päässyt oppimaan!
Work by wind: Volker Schick
Work by Wind series introduces people and companies working in wind industry
Company name: Siemens Gamesa Renewable Energy
Field of business: Wind turbine supplier
Year established: 1976
What kind of work wind power provides to your company?
While SGRE offers hybrid power and energy storage solutions, our core business is to provide cleaner, more reliable and more affordable wind turbines and corresponding services for both on- and offshore.
How do you see the future of wind power in your company?
At SGRE, we have been working to counteract climate change for many years and earlier this year we surpassed 100 GW of installed wind energy capacity. As a global leader in renewable energy, we are committed to delivering a clean future and worldwide sustainable development. We have a responsibility to lead and enable change for the better, and wind power will become an even stronger key driver enabling this transition.
What is best when working in wind?
It simply feels amazing to do something sustainable for our planet earth, for its environment and nature. Seeing a wind turbine’s rotor spinning, knowing that it is producing affordable zero-emission electricity with every turn, always makes me smile. That feeling tells me I am working in the right field!
Get to know SGRE more:
https://www.siemensgamesa.com/enint
https://www.linkedin.com/company/siemensgamesa
https://de-de.facebook.com/SiemensGamesa/
https://www.instagram.com/siemensgamesa/
https://www.youtube.com/channel/UCJ_iNzT4pd2m9vF6IGSlilQ/videos
Linnustovaikutusten seurantaa suomalaisten tuulipuistojen alueella
Tuulivoimahankkeiden linnustovaikutusten arviointi on Suomessa käytännössä perustunut ulkomaisista tutkimuksista ja kirjallisuusyhteenvedoista saatavilla olevaan tietoon ja laskennallisiin arvioihin. Kesällä 2019 valmistui useiden vuosien ajanjakson kattaneen seurantatutkimuksen yhteenveto, ja nyt on vihdoin saatavilla myös todellista maastoselvityksiin perustuvaa tietoa lintujen käyttäytymisestä toiminnassa olevien tuulipuistojen alueella Suomessa.
Kattava seurantatutkimus
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on toteuttanut vuosien 2014–2018 aikana rakennettujen tuulipuistojen linnustovaikutusten seurantaa Perämeren rannikkoalueella Simossa ja Iissä sekä Kalajoella, Pyhäjoella ja Raahessa. Seuranta-alueella on yhteensä 182 tuulivoimalaa 13 tuulipuistossa. Suurin osa tuulivoimaloista on rakennettu vuosina 2014–2015, joten kyse on ensimmäisistä Suomeen rakennetuista teollisen mittakaavan maatuulipuistoista. Perämeren rannikkoalueelle sijoittuu valtakunnallisesti tärkeitä lintujen päämuuttoreittejä sekä alueellisesti tärkeitä lepäily- ja ruokailualueita.
Linnustovaikutusten seuranta on toteutettu 2014-2018 yhteistyössä alueen tuulivoimatoimijoiden kanssa, hankkeiden YVA-menettelyissä ja kaavoituksessa hyväksyttyjen seurantaohjelmien mukaisesti. Muuttavien lintujen käyttäytymistä tuulipuistojen alueella ja niiden lähiympäristössä on selvitetty muutontarkkailun avulla. Selvitysten kokonaistyömäärä on ollut mittava: esimerkiksi Simon ja Iin alueella tarkkailua on ollut keväisin ja syksyisin yhteensä 324 maastotyöpäivää sekä Kalajoen ja Pyhäjoen alueella yhteensä 120 maastotyöpäivää. Muutontarkkailun lisäksi seurannoissa on etsitty tuulivoimaloihin törmänneitä lintuja. Tuulipuistojen alueella on toteutettu myös pesimälinnustoselvityksiä sekä tarkkailtu esimerkiksi merikotkien ja kaakkurin ruokailulentoja.
Muuttavat linnut kiertävät
Seurantojen tulosten perusteella muuttavat linnut pyrkivät ensisijaisesti kiertämään tuulipuistot myös valtakunnallisesti tärkeillä päämuuttoreiteillä. Kalajoella ja Pyhäjoella tuulipuistoja sijoittuu muuton pullonkaula-alueelle, jota pitkin valtaosa muuttoreitin kautta muuttavista linnuista muutti ennen tuulipuistojen rakentamista. Vuosina 2016-2017 noin 40 prosenttia alueella havaituista linnuista muutti tuulipuistojen kautta. Muuttoreitin painopiste oli siirtynyt tuulipuistojen länsipuolelle lähemmäs Perämeren rannikkoa.
Kalajoella lintujen lepäily- ja ruokailualueena käyttämät pellot sijaitsevat lähimmillään noin 800 metrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Valtaosasta alueita etäisyys on yli 1,5-2 kilometriä. Lepäily- ja ruokailualueiden sijainnissa ei havaittu tuulivoimaloista johtuvia muutoksia. Linnuille käyttökelpoisten alueiden sijaintiin vaikuttavat enemmän alueella harjoitettava maataloustoiminta sekä sen eri työvaiheiden ajoittuminen. Mustilankankaan tuulipuiston osalta on tarkkailtu muiden muassa kurkia, jotka erityisesti syysmuuton aikaan lentävät kahdesti vuorokaudessa tuulipuiston läpi liikkuessaan ruokailu- ja yöpymisalueen välillä. Kurkien on havaittu lentävän yöpymislentonsa tuulipuiston läpi ilman havaittavissa olevia ongelmia, koska tuulivoimaloiden välissä on useita satoja metrejä vapaata tilaa ja linnut näyttävät havaitsevan tuulivoimalat hyvin. Huonommissa sääolosuhteissa kurkien yöpymislentojen on todettu tapahtuvat selvästi törmäyskorkeuden alapuolella, käytännössä heti metsän latvusten yläpuolella.
Linnustovaikutusten seurannan yhteydessä on etsitty tuulivoimaloihin törmänneitä lintuja, kiertelemällä alueelle rakennettuja tuulivoimaloita etenkin kevään ja syksyn muuttokaudella. Seurantojen aikana vuosina 2014–2018 on löydetty ja ilmoitettu yhteensä 48 tuulivoimalaan törmännyttä lintua, jotka edustavat 19 lajia. Suoria törmäyksiä on havaittu vain yksi. Lajistossa korostuvat tuulivoimalan torniin törmänneet metsäkanalinnut sekä tuulivoimalan lapoihin törmänneet lokkilinnut ja petolinnut. Metsäkanalintujen jälkeen runsaimmin törmänneet lajit ovat sellaisia, joiden lentotyyliin kuuluu usein kaartelu nousevissa ilmavirtauksissa. Lajistossa merkittävää on, että siellä ei ole ainoatakaan yleisesti tuulivoimaloiden törmäysvaikutuksille herkiksi arvioitua joutsenta tai hanhea, joiden valtakunnallisesti tärkeille päämuuttoreiteille Kalajoen ja Pyhäjoen tutkimusalueen tuulipuistot sijoittuvat.
Vaikutukset muuttaviin lintuihin hyvin vähäisiä
Seurantatutkimuksen merkittävin tulos on, että seurattujen tuulipuistojen vaikutukset alueiden kautta muuttaviin lintuihin ja lintujen valtakunnallisesti tärkeisiin muuttoreitteihin ovat jääneet vähäisiksi. Voimaloilla on havaittu olevan vain vähäisiä vaikutuksia lintujen muuttoreitteihin, ja vaikutukset ilmenevät lintujen muuttoreittien sisällä tapahtuneena paikallisena ja pienipiirteisempänä muutoksena lintujen pyrkiessä kiertämään tuulipuistoja. Nykyaikaiset tuulivoimalat sijoittuvat niin etäälle toisistaan, että ne eivät estä lintujen liikkumista myöskään tuulipuistojen alueilla, eikä tuulipuistojen rakentaminen näin ollen ole katkaissut valtakunnallisesti tärkeitä lintujen päämuuttoreittejä edes lintumuuton pullonkaula-alueilla. Toteutettujen selvitysten perusteella lintujen törmäykset tuulivoimaloihin ovat jääneet selvästi vähäisemmiksi kuin hankkeiden suunnitteluvaiheissa on arvioitu. Todetut törmäykset ovat kohdistuneet etupäässä paikalliseen lajistoon.
Tutkimukset ovat erinomainen esimerkki lintujen liikkumisesta ja käyttäytymisestä suhteessa suomalaiseen metsäympäristöön rakennettuihin tuulipuistoihin, jotka sijaitsevat lintujen valtakunnallisesti tärkeillä päämuuttoreiteillä sekä alueellisesti tärkeiden lepäily- ja ruokailualueiden ympäristössä. Kiitokset tuulivoimayhtiöille, jotka ovat omalla ympäristötietoisuudellaan mahdollistaneet linnustovaikutusten seurantojen toteuttamisen.
Artikkeli on tiivistelmä laajemmasta Linnut-vuosikirjassa 2018 julkaistusta artikkelista (kirjoittaja Ville Suorsa).
Tuulen tuomaa työtä: Matti Lasanen
Juttusarjassa esitellään tuulivoiman työllistämiä ihmisiä ja heidän työtään.
Nimi: Matti Lasanen
Työpaikka: Sitema Oy
Koulutus: Insinööri (AMK)
Miten tuulivoima työllistää sinua?
5 vuotta (2014-2019) toimin projektipäällikönä ja -insinöörinä tuulipuistoissa pääurakoitsijana toimineessa yrityksessä. Projektinjohdollisten tehtävien lisäksi osallistuin tarjouslaskentatehtäviin sekä kehitystehtäviin.
Nykyään toimin rakennuttajakonsulttina ja tuulivoiman liiketoimintajohtajana Sitema Oy:ssä, jossa olen työt aloittanut huhtikuussa 2019.
Mikä on parasta työssäsi?
Tuulivoimahankkeet ovat mielenkiintoisia kokonaisuuksia. Niiden elinkaarelle mahtuu useita eri vaiheita, joissa hyödynnetään erilaisia taitoja, ja niissä mukana oleminen kehittää todella laajasti omaa osaamista. Nautin myös projektimuotoisesta työskentelystä sekä siitä, että isossa kuvassa tuulivoimahankkeiden läpiviemisessä noudatetaan tietynlaista prosessia.
Mielestäni tuulivoimayhteisössä yleisesti on hyvää tekemisen meininkiä, ja yhteisö on vielä kohtuullisen pieni ja tiivis sekä toisiaan kannustava. Tämä luo hyvät puitteet tuulivoima-alalla toimimiseen ja ilmapiiri on positiivinen yhteisön sisällä.
Mieleenpainuvin muisto työsi parista?
Heti ensimmäisenä projektina johon aiemmalla työnantajallani pääsin mukaan, oli yhden tuulivoimalan re-powering hanke Porissa. Vanha Winwindin voimala purettiin perustuksia myöten, tehtiin pohjat ja perustus uusiksi sekä muokattiin nostoaluetta uuden voimalan pystytykseen soveltuvaksi. Toimitukseemme sisältyi myös uuden voimalan logistiikan koordinointi Euroopasta Poriin, sekä hoitaa uuden voimalan pystytys ja käyttöönotto. Homma aloitettiin keväällä 2014 ja alkusyksystä uusi voimala oli jo tuotannossa. Homma oli siis ensimmäiseksi projektiksi erittäin opettava ja mukavan tiiviissä aikataulussa. Kyseinen kesä sattui vielä olemaan mukavan lämmin ja aurinkoinen, joten mikäs siinä meren äärellä Porissa työmaata pitäessä 🙂