Tuulen tuomaa työtä: Tuomas Wahlberg
Juttusarjassa esitellään tuulivoiman työllistämiä ihmisiä ja heidän työtään.
Nimi: Tuomas Wahlberg
Työpaikka: ABB Oy Transformers. Project Management Office Manager
Koulutus: Sähkövoimatekniikan insinööri. YAMK, Master of Project management -opiskelija
Miten tuulivoima työllistää sinua?
Tuulivoimateollisuus työllistää minua ja ABB:n Transformers-liiketoimintaa suoraan ja epäsuorasti merkittävissä määrin. Olen itse toiminut projektipäällikkönä useissa MVOW:lle (Mitsubishi Vestas Offshore Wind) toimitettavissa projekteissa. Kyseiset tuulivoimalat ovat maailman suurimpiin kuuluvia 9,5 ja 10MW tuulimyllyjä. Lisäksi teemme yhteistyötä myös muiden suurten tuulivoimavalmistajien kanssa. Toimitamme useille valmistajille myös reaktoreita tuulivoimapuistoihin. Kotimaiset tuulivoimaoperaattorit työllistävät tehdastamme tuulivoimapuiston sähköaseman päämuuntajien tilauksilla.
Mikä on parasta työssäsi?
Parasta työssäni on tehtävän monipuolisuus ja mahdollisuus työskennellä eri sidosryhmien kanssa. Joka päivä tulee uusia haasteita ratkaistavaksi. Kehittämistä riittää niin prosesseissa, tuotannossa kuin tekniikassakin. On hienoa olla osana tiimiä, joka toimittaa maailman parhaita tuulivoimamuuntajia.
Mieleenpainuvin muisto työsi parista?
Mieleenpainuvin muisto on ollut saada, vetämäni tuotekehitysprojektin (Design to Value) päätteeksi, aiesopimus ja kaupat MVOW:n kanssa yhteensä 180 tuulivoimamuuntajan toimittamisesta (Borssele 3,4,5 ja Moray East). Design to Value -projektin avulla saavutimme merkittävän parannuksen kilpailukykyyn. Tuotekehitysprojektiin osallistui koko tehdas ja se kesti kaikkiaan hieman yli vuoden. Iso tilaus oli monen vuoden kehityksen ja yhteistyön tulos asiakkaan kanssa. Tulevaisuudenäkymät ovat hyvin valoisat.
Tuulivoimalan rakennusluvat kaipaavat yhtenäistämistä
Tuulivoimaloiden rakennuslupien sisältöjä ja hinnoittelua tulisi yhtenäistää Suomessa. Nykyiset kirjavat käytännöt asettavat eri kunnissa sijaitsevat tuulivoimahankkeet hyvin eriarvoiseen asemaan. Osassa kunnista rakennuslupaan on sisällytetty asioita, jotka eivät sinne kuulu ja osassa rakennusluvan hinta ei ole missään suhteessa rakennusluvan käsittelyn vaatimaan työmäärään.
Tuulivoimalan teho tai voimalatyyppi eivät kuulu rakennuslupaan
Kunnan rakennusvalvontaviranomainen ratkaisee tuulivoimalan rakennuslupahakemuksen kuten muunkin rakennuksen lupa-asian. Edellytykset luvan myöntämiselle on määritetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Puhuttaessa teollisen kokoluokan (yli 2 MW) tuulivoimaloista, ei voimalan teho vaikuta tuulivoimalan ulkoisiin mittoihin, eikä siten mihinkään rakennusluvalla säädeltävään asiaan. Tuulivoimalan korkeus tai lapojen pituus eivät ole riippuvaisia voimalan tehosta, vaan korkeuden ja lapojen pituuden määrittävät alueen tuuliolosuhteet.
Voimalavalmistajat eivät yleensä annan tuulivoimahankkeelle sitovaa tarjousta voimaloista, ennen kuin hankkeella on lainvoimaiset rakennusluvat. Tästä syystä voimalatyyppiä ei yleensä voida valita ennen rakennusluvan hakemista. Rakennusluvan myöntämisen jälkeen on kolme vuotta aikaa käynnistää voimalan rakennustyöt. Voimalatyypin määrittäminen rakennusluvassa sitoisi hankkeen vanhaan teknologiaan, jota ei välttämättä ole enää saatavilla siinä vaiheessa, kun hanketta aletaan rakentaa.
Tehokkaampi generaattori tai voimalatyypin muutos eivät myöskään tarkoita korkeampaa lähtöäänentasoa, vaan teknisin ratkaisuin voimaloiden lähtöäänentaso on pystytty pitämään samana tai jopa pienentämään voimaloiden tehon kasvusta huolimatta. Tuulivoimalan generaattorin tehoa tai voimalatyyppiä ei siten pidä sisällyttää tuulivoimalan rakennuslupaan, vaan rakennusluvan tulee sisältää ainoastaan tuulivoimalan ulkoiset mitat, kuten kokonaiskorkeuden.
Voimalan äänen ja välkkeen leviämisen mallintaminen ennen voimaloiden rakentamista
Rakennushankkeen on oltava tuulivoimayleiskaavan, asemakaavan tai myönnetyn suunnittelutarveratkaisun mukainen. Rakennuslupakäsittelyssä tulee varmistua, että tuulivoimalasta aiheutuvat vaikutukset, esimerkiksi melu, välke- ja maisemavaikutukset, vastaavat kaavassa tai suunnittelutarveratkaisussa määriteltyjä vaikutuksia. Tuulivoimalan tyyppi saattaa kuitenkin muuttua ennen rakennustöiden aloittamista ja siksi kaavassa tai suunnittelutarveratkaisussa ja rakennuslupapäätöksessä on hyvä olla määräys siitä, että melu- ja välkemallinnukset tulee tehdä uudelleen ennen rakennustöiden aloittamista, mikäli voimalatyyppi muuttuu siitä, minkä mukaan mallinnukset on alun perin tehty. Näin varmistetaan, etteivät ääni- tai välkeohjearvot ylity lähikiinteistöillä.
Rakennuslupien hintojen tulee vastata käsittelyn vaatimaa työmäärää
Rakennusluvan hinnan tarkoitus on toisaalta vastata luvan käsittelyn vaatimaa työmäärää ja toisaalta kunnassa kerätyillä rakennuslupamaksuilla tulisi myös kattaa kaikki kunnan rakennusvalvonnan kustannukset. Maankäyttö- ja rakennuslain esitöissä todetaan, että kuntien rakennusvalvontatoimet ovat kattaneet verrattain hyvin hallintokustannukset, ja että jatkossakin taksan mukaisten maksuperusteiden tulee säilyä kohtuullisina. Tuulivoimaloiden rakennuslupamaksut vaihtelevat erittäin voimakkaasti eri puolella Suomea, ollen osassa kunnista kohtuuttoman korkeat – kalleimmassa kunnassa yhdellä rakennuslupamaksulla katetaan hyvinkin jopa lähes puolet rakennustarkastajan vuosipalkasta. On selvää, ettei kyseinen rakennuslupamaksu ole hyvän hallintotavan mukaisesti määrätty.
Verrattuna esimerkiksi teollisuusrakennukseen, tuulivoimalan rakennuslupahakemus on tietyin osin jopa helpompi käsitellä, koska
- tuulivoimalat ovat standardisoituja ja tyyppihyväksyttyjä laitteistoja, joiden rakennesuunnittelua, kuormituskestävyyttä ynnä muuta vastaavaa ei tästä johtuen tarvitse projektikohtaisesti tarkistaa
- tuulivoimaloita ei liitetä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon
- tuulivoimaloita varten ei tarvita käytön aikaisia jatkuvia liikennejärjestelyjä
- tuulivoimaloista ei synny käytön aikana jätevirtoja, joiden käsittely tulisi ratkaista osana rakennuslupamenettelyä
Hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti viranomaisten on kohdeltava kaikkia asiakkaita tasapuolisesti. On hyvin epätodennäköistä, että ammattimaisen tuulivoimarakennuttajan laatima rakennuslupahakemus työllistäisi kuntien rakennusvalvontaa enemmän kuin paikallisten asukkaiden laatimat rakennuslupahakemukset, muista teollisuuslaitoksista puhumattakaan.
Hyvään hallintotapaan kuuluu myös tarkoitussidonnaisuuden ja suhteellisuuden periaatteet. Rahastaminen tuulivoimaloiden rakennusluvilla ei vastaa MRL:n kirjausta, jonka mukaan maksujen tarkoitus on kattaa rakennusviranomaisen kulut. Maksujen tulee olla suhteellisia luvan vaatimaan työmäärään nähden. Kunnissa, jotka perustavat rakennusluvan hinnat työmäärään, teollisen kokoluokan tuulivoimalan rakennusluvan kustannus on välillä 1000 – 2000 euroa yhden voimalan lupaa kohden.
Tuulivoimahankkeen luontoselvitykset: Liito-orava- ja lepakkoselvitykset ovat hieman rennompia
Tuulivoimahankkeen yhteydessä selvitetään alueen luontoarvot, lajit ja muut olosuhteet. Oikea aikataulutus on tärkeä luontoselvitysten tulosten luotettavuuden kannalta. Väärään aikaan tehdyt selvitykset voivat viivästyttää hankkeita, joten luontoselvitysten suunnittelu kannattaa tehdä ajoissa ja ennakoivasti. Luontoselvitysten aikataulut vaihtelevat sen mukaan, minkälainen lajisto on selvitettävänä. Lisäksi vuosittain vaihtelevat sääolosuhteet määrittävät maastotöiden tarkat ajankohdat. Liito-orava- ja lepakkoselvityksissä aikatauluja suurempia riesoja saattavat olla hyttyset sekä mahdollisesti kurja sää, joka ei anna syytä jäädä toimiston lämpöön raportointihommiin.
Lepakko-, liito-orava- ja kasvillisuusselvitykset ovat aikataulultaan vähän rennompia kuin juttusarjassa aiemmin kuvatut viitasammakko-, lumijälki- ja linnustoselvitykset, koska selvitysten aikaikkuna on hieman laajempi. Liito-oravaselvitykset tehdään yleensä papanamenetelmällä eli etsitään puustotietojen perusteella sopiviksi elinympäristöiksi arvioitujen metsäalueiden puiden juurilta niiden talvipapanat. Nämä keltaiset papanat ovat havaittavissa, kunnes ne alkavat kesän tullen peittyä kasvillisuuden alle ja lahota.
Lepakkoselvityksiä voidaan tehdä melkein koko vuoden ympäri, riippuen siitä, mitä halutaan selvittää. Mikäli hankealueella on purettavia vanhoja taloja eli mahdollisia talvehtimispaikkoja, selvitetään niissä mahdollisesti horrostavat lepakot talven aikana. Lepakoiden lisääntymispaikkoja ja saalistusalueita selvitetään kesällä ultraäänidetektorien avulla, kun lepakot ovat aktiivisesti saalistamassa ruokaa poikasilleen ja itselleen ja havaittavissa öisin.
Kasvit eivät välitä säästä
Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksiä voidaan tehdä melkein koko kesän aikana. Toisin kuin eläinlajit, luontotyypit ja kasvilajit eivät säästä välitä. Myös kasvillisuuskartoittajan on vaikeaa löytää hyvää tekosyytä välttääkseen vesisateessa rämpimistä, koska on olemassa vedenkestävä paperi, kamera ja lyijykynä. Joidenkin kasvilajien osalta on kuitenkin oltava tarkkana maastoselvityksen ajankohdan suhteen, koska ne ovat parhaiten havaittavissa niiden kukinta-aikaan. Tällaisia erityisesti kukinta-aikaan kartoitettavia lajeja ovat mm. soilla ja joillakin kangasmetsätyypeillä kasvavat kämmekät, jotka kukkivat lajista riippuen kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkuun. Suuri osa kämmekkälajeista on uhanalaisia ja/tai rauhoitettu.
Kasvikartoittaja joutuu joskus polvistumaan lajinmääritystä tai -etsintää varten. Hyttyshattu ja hanskat auttavat keskittymään pahimman sääskikauden aikana.
Tuulivoimahankkeen luontoselvitykset: Linnustoselvitykset sotkevat kartoittajan unirytmit
Tuulivoimahankkeen yhteydessä selvitetään alueen luontoarvot, lajit ja muut olosuhteet. Oikea aikataulutus on tärkeä luontoselvitysten tulosten luotettavuuden kannalta. Väärään aikaan tehdyt selvitykset voivat viivästyttää hankkeita, joten luontoselvitysten suunnittelu kannattaa tehdä ajoissa ja ennakoivasti. Luontoselvitysten aikataulut vaihtelevat sen mukaan, minkälainen lajisto on selvitettävänä. Lisäksi vuosittain vaihtelevat sääolosuhteet määrittävät maastotöiden tarkat ajankohdat. Linnustoselvitykset vaativat luontokartoittajalta valvottuja öitä ja ani varhaisia aamuja.
Muuttolinnustoselvitykset tehdään päiväsaikaan. Näissäkin töissä oikea ajoitus on onnistumisen A ja O. Kevätmuutto ajoittuu pääosin huhti-toukokuulle ja on siten lyhyempi ja keskittyneempi kuin syysmuutto, joka käynnistyy joillakin lajeilla jo keskikesällä. Keväällä lämpimät sääjaksot edesauttavat muuton käynnistymistä, kun taas syysmuutolla kylmät pohjoistuulet saavat kurjet, hanhet ja joutsenet muuttamaan. Sopivissa olosuhteissa voidaan havaita satoja tai jopa tuhansia muuttavia kurkia, hanhia ja joutsenia sekä usein kymmeniä petolintujakin. Kovin tuulisessa ja kylmässä säässä suurin osa muuttolinnuista taas odottaa levähdyspaikoillaan parempia lentosäitä. Koska eri lintulajeilla on hieman erilaisia muuttoajankohtia ja sattumalla on iso merkitys parvien havaitsemisessa, selvitysten tuloksista saadaan sitä luotettavampia mitä enemmän päiviä käytetään maastossa lentoliikenteen havainnoimisessa.
Pesimälinnusto kartoitetaan lintujen soidinaikana
Hankealueen linnuston reviirikartoitukset tehdään lintujen soidinaikoina, jotka vaihtelevat lajista riippuen. Pöllöt ovat äänessä jo helmi-maaliskuussa. Yöaktiivisten lintujen havainnointi vaatii lintukartoittajaltakin yöaktiivisuutta. Hankealuetta kierretään silloin olosuhteista riippuen autolla, suksilla tai lumikengillä havainnoiden pöllöjen huhuilua ja puputtelua. Reviirit merkataan karttaan, jotta ne voidaan myöhemmin ottaa huomioon tuulipuiston rakenteiden suunnittelussa. Pöllöillä ei ole suurta vaaraa törmätä tuulivoimaloihin, mutta elinympäristömuutokset tai rakentamisaikainen häiriö voivat vaikuttaa niiden menestymiseen hankealueella.
Pöllöselvitys tehdään yöaikaan kuuntelemalla niiden soidinääntelyä.
Myös maakotkan soidinlentoa havainnoidaan usein hiihtäen liikkumalla tarkkailupaikalta toiselle, mutta päiväsaikaan. Sitä varten on oltava hyvä näköalapaikka, josta voi tähystää mahdollisimman laajasti aluetta. Suurin osa ajasta menee yleensä odottamiseen, mutta kun alkaa tapahtua, tarvitaan hyvää optiikkaa ja tarkkaa silmää. Kotkat kuuluvat lajeihin, joille tuulivoimalat voivat aiheuttaa törmäysriskiä. Sen takia lintuasiantuntijan on kerättävä monipuolisesti tietoja, joilla selvitetään mm. kotkan sukupuoli, ikä, lentosuunnat ja käyttäytyminen reviirillä. Voiko olla, että sillä on reviiri alueella ja aikooko kotka pesiä hankealueella tai sen läheisyydessä? Mikäli kotkan arvioidaan olevan reviirillä ja mahdollisesti pesivän hankealueella, selvityksiä jatketaan vielä myöhemmin kesällä pesäpoikasaikaan. On tärkeää selvittää mistä suunnasta kotka hakee ruokaa poikasilleen ja arvioida sen lentokorkeutta. Näitä tietoja tarvitaan tuulipuiston mahdollisten vaikutusten arvioimiseen.
Kun lintujen pääjoukon pesimäkausi alkaa toukokuun lopussa, kartoittajan on totuttava taas aikaisiin herätyksiin. Pesimäaikaisten selvitysten aikataulu on tarkka, koska linnut merkkaavat reviiriään laulamalla aktiivisimmin ennen pesinnän käynnistymistä. Linnut hiljenevät ja niiden reviirien löytäminen muuttuu vaikeammaksi, kun pariutuminen on tapahtunut ja pesintä alkanut. Lintujen aktiivisin lauluaika alkaa heti auringonnousun aikaan, mikä voi olla leveysasteesta riippuen jo kolmen aikaan aamuyöllä. Myös yöllä aktiiviset lajit ovat silloin äänessä. Pesimälinnuston vilkkain konsertti on yleensä jo loppunut hyvissä ajoin ennen toimistotyöläisen lounasaikaa.
Tuulivoimahankkeen luontoselvitykset: Lumijäljet paljastavat selvitysalueen asukkaita
Tuulivoimahankkeen yhteydessä selvitetään alueen luontoarvot, lajit ja muut olosuhteet. Oikea aikataulutus on tärkeä luontoselvitysten tulosten luotettavuuden kannalta. Väärään aikaan tehdyt selvitykset voivat viivästyttää hankkeita, joten luontoselvitysten suunnittelu kannattaa tehdä ajoissa ja ennakoivasti. Luontoselvitysten aikataulut vaihtelevat sen mukaan, minkälainen lajisto on selvitettävänä. Lisäksi vuosittain vaihtelevat sääolosuhteet määrittävät maastotöiden tarkat ajankohdat. Lumijälkietsinnät voivat nostaa biologille hien pintaan ja kuitata viikon urheilusuoritukset.
Lumijälkietsintään perustavat selvitykset, kuten saukko- ja riistaeläinselvitykset, tehdään luonnollisesti silloin, kun on lunta maassa. Näiden selvitysten ajankohta ei siis ole yhtä tarkka kuin esimerkiksi viitasammakkoselvityksen tapauksessa. Sääolosuhteista on kuitenkin otettava huomioon, että juuri satanut lumi ei saa peittää jälkiä. Maastotöille on tietenkin aina käytännön rajoitteita, joiden hallitsemista auttaa kokemus luonnossa liikkumisesta: Jos on vasta satanut reilusti uutta lunta ja hangen kantavuus on heikkoa, kartoittajan on turha toivoa pystyvänsä hiihtämään montaa kilometriä yhden maastopäivän aikana. Silloin etenkin laajoilla selvitysalueilla parempi odottaa parempia hankiolosuhteita.
Saukkoselvitys perustuu lumijälkietsintään.
Metsäkanalinnut alkavat liikkua niiden soidinpaikkojen läheisyydessä useita viikkoja ennen varsinaista soidinaikaa. Niiden lumijälkien etsimisellä voi siis saada jo ennakkotietoja siitä, mihin pitää lähteä havainnoimaan, kun suhteellisen lyhyt soidinaika alkaa. Kanalintuhiihdot ovat yleensä urheilullisia suorituksia, joissa hiihdetään ristiin rastiin hankealuetta kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella potentiaaliseksi elinympäristöksi arvioidulta osa-alueelta toiselle. Kartoittajalle on aina iloinen hetki, kun suoritus palkitaan metson lumijäljillä tai muhkealla kakkaläjällä, jonka koordinaatit otetaan heti ylös GPS-paikantimella.
Varsinaisiin soidinaikaisiin selvityksiin liittyy yleensä vähemmän urheilullisuutta, mutta kartoittajan on pystyttävä heräämään hyvin aikaisin: yleensä on oltava maastossa jo aamuyöllä ennen soitimen käynnistymistä. Kartoittaja hakeutuu potentiaaliseksi arvioidulle soidinalueelle ja hiipii varovaisesti sen ympäristössä, kunnes kuulee metsokukon hiovia ja napsauttelevia ääniä tai koppelon kotkotusta.
