Suomen uusiutuvat -brändin takana

Organisaation brändi edustaa sitä, miten haluamme tulla nähdyiksi – ja ennen kaikkea koetuiksi. Vahva brändi on tunnistettava ja näkyvä, mutta ensisijaisesti se rakentuu arvojen varaan, eikä suinkaan synny sattumalta. Tämä toteutuu vahvasti myös Suomen uusiutuvien brändin kohdalla. Uudistuvan yhdistyksen arvopohjaa ja sen päälle rakentuvaa brändiä työstettiin keväällä 2024 usean kuukauden ajan ja lopputuloksena Suomeen syntyi uusi energia-alan muutoksen ajuri ja mahdollistaja – Suomen uusiutuvat ry. Tervetuloa kurkistamaan brändin taakse.

Kuten niin monessa muussakin asiassa, myös brändityössä paras lopputulos saadaan aikaan yhteistyöllä ja yhteen hmm, suuntaan, puhaltamisella. Suomen uusiutuvien brändiä lähdettiin rakentamaan työryhmällä, johon kuului henkilöitä Suomen Tuulivoimayhdistyksen hallituksesta, toimistolta, jäsenistöstä sekä Auringosta energiaa -koalitiosta. Työtä luotsasi monen suuren suomalaisbrändin takana oleva luova business design toimisto Kuudes. Jotta jäsenten äänet pääsivät mahdollisimman laajasti esille, työryhmässä oli mukana sekä potentiaalisten aurinkojäsenyritysten edustajia, että puhtaasti tuulivoimapuolella toimivia jäsenyrityksiä. Aina sopivissa väleissä prosessia näkemyksiä ja suuntaa haettiin toimiston väeltä, hallituksesta sekä aurinkokoalitiolta.

Uuden yhdistyksen brändin synnyttämisessä prosessi oli siis oleellinen osa lopputulosta ja brändityöryhmä käytti monia tunteja useiden viikkojen aikana ideoiden, keskustellen ja harkiten eri näkökulmia ja lähestymistapoja. Kaiken pohjalle käytiin pitkä keskustelu yhdistyksen arvoista, sekä siitä missä olemme nyt ja missä haluaisimme uuden yhdistyksen tulevina vuosina olevan. Toimintaamme kantavia teemoja ovat jatkossakin todennettuun tietoon tukeutuminen sekä toiminnan läpinäkyvyys: uskomme, että tieto ja avoimuus ovat tie uskottavuuteen ja luottamuksen rakentamiseen. Uusiutuva energia on suomalaisten yhteinen asia ja siitä syystä haluamme olla myös helposti lähestyttäviä ja kansantajuisia.

Nimi on yhdistyksemme käyntikortti ja halusimme nimestä arkiseen käyttöön helposti taipuvan mutta myös itsevarman ja toiminnan ytimeen osuvan. Nimen synnyttäminen ei ollut aivan helppoa, sillä nimivaihtoehdoiksi löytyi karsinnankin jälkeen monta tasavahvaa vaihtoehtoa. Nimivaihtoehtoja pyöriteltäessä huomasimme, että monen sanan takana onkin pinkka merkityksiä, jotka herättivät pohdintoja. Esimerkkinä sana uusi – vaikka se kertoisi viestiä energia-alan uusista tuulista, kuinka kauan haluaisimme profiloitua uutena ratkaisuna, tai sellainen olisimmekaan? Vaikka rakkaalla lapsella voi olla monta nimeä, meidän kohdallamme se ei valitettavasti ollut vaihtoehto ja päätös oli lopulta tehtävä. Suomen uusiutuvat -nimi kertoo valtakunnallisesti toimivasta uusiutuvien energiamuotojen yhteenliittymästä, joka ei rajaa pois myöskään muita, mahdollisesti tulevaisuudessa toiminnan piiriin liittyviä uusiutuvan energian teknologioita. Englanniksi uusi nimemme on Renewables Finland ja ruotsiksi Finlands Förnybara.

Tärkeä visuaalisuus

Vaikka brändin merkityksellisimmät seikat löytyvät visuaalisen ilmeen takaa, on tärkeää, että välitämme ulkoisesti niitä asioita, joiden takana haluamme seistä. Suomen uusiutuvien brändin kuvituksessa näkyvät paitsi korvaamaton teknologia, myös ihmiset. Suomessa toimii suuri määrä asiantuntijoita, jotka mahdollistavat puhtaan energiantuotannon meille muille suomalaisille – energiaa tuotetaan lähtökohtaisesti ihmisille mutta se tulee tuottaa myös ihmislähtöisesti. Uusiutuvan energian muotoja kuvataan kuva-aineistossa myös esimerkiksi tuulenvireenä tai auringon paisteena, mikä tuo uusiutuvan energian teemat lähemmäksi ihmisten jokapäiväistä elämää – näistä luonnonvoimista tulevaisuuden energiamme tulee koko ajan suuremmissa määrin syntymään.

Uuden logon ja fonttien muotokielestä löytyy jämäkkyyttä ja suuruutta, mutta myös pyöreitä ja pehmeitä muotoja. Logosymbolissa kasvava pyörähdysliike kuvaa yhdistyksen muutosta, jota yhdistys ja brändi edustavat. Symboli on monitulkintainen, ja siitä voidaan tunnistaa tuulivoimalan lavat liikkeessä, kasvavat auringon säteet tai kasvin terälehdet. Värimaailmaan haluttiin tuoda paitsi perinteisempää ja suomalaista sinistä, myös moderneja värisävyjä tuomaan ilmeeseen raikkautta ja nuorekkuutta, raikas ja suhteellisen nuori ala kun olemme. Käsissäsi oleva lehti on erinomainen esimerkki siitä, miten uuden brändin visuaalinen maailma lähtee käytännössä elämään.

Suomen uusiutuvat – muutoksen mahdollistaja

Suomen uusiutuvien ydin kiteytyy sanoihin ”muutoksen konkretisoija”. Edustamme uusiutuvan energian aloja, joiden nopea kehitys ja kasvu on näkyvin muutos, jota energiasektorilla on vuosikymmeniin nähty. Uuden yhdistyksen rooli kotimaisessa vihreässä siirtymässä on merkittävä, sillä puhdas energiantuotanto mahdollistaa myös muita puhtaan teknologian ratkaisuja, joilla on merkittävä vaikutus Suomen talouskasvuun, energiaomavaraisuuteen ja -turvallisuuteen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Näemme asian niin, että uusi yhdistys toimii tuuli- ja aurinkovoiman lisäksi koko Suomen edunvalvojana – uusiutuvan energian rakentamisen mahdollistamalla mahdollistamme samalla puhtaamman ja kestävämmän huomisen koko kansakunnalle.

Tervetuloa Suomen uusiutuvien matkaan!

Myllerryksen vuosi

Helpommin sanottu kuin tehty. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Epävarmuus on pahinta. Lopussa kiitos seisoo.

Suomen Tuulivoimayhdistys on nyt Suomen uusiutuvat ry. Laajennuksen myötä toiminta kattaa maa- ja merituulivoiman lisäksi myös teollisen kokoluokan aurinkovoiman edunvalvonnan. Päätös laajentumisesta tehtiin yhdistyksen vuosikokouksessa tämän vuoden huhtikuussa, mutta muutosprosessi on ollut käynnissä kiivaana paljon kauemmin; hyvinkin vuosi ennen päätöstä oli jo tiedostettu, että on tehtävä valtavasti suunnittelutyötä, että kokous ylipäänsä voi päättää asiasta. Yhdistykselle toimialan laajentaminen tarkoitti sääntömuutosta mukaan lukien nimen muuttamisen: kaikki sellainen oli suunniteltava valmiiksi päätöksenteon pohjaksi. Oli valmisteltava muutosta, vaikka ei ollut vielä varmaa, tuleeko muutosta.

Muutos on näkynyt kaikkien yhdistyksen työntekijöiden pöydillä kuluneen vuoden. Kasvanut työmäärä konkretisoitui nopeammin kuin muutoksen myötä luvatut uudet kollegat. Viime syksynä moni asia oli vielä miettimättä ja linjaamatta. Epätietoisuus on kuluttavaa, vaikka tässä tapauksessa kyseessä olikin ennemmin huoli liian suuriksi kasvavista työkuormista kuin töiden loppumisesta.

Jäsenjärjestelmää rukattiin. Sääntömuutoksia muovailtiin. Mietittiin uusia tapahtumia. Todettiin, että etenkin viestinnän saralla on valtavasti yhteen linkittyviä asioita: yhtä asiaa ei voi muuttaa ennen toista ja se taas onkin riippuvainen kolmannesta. Kävi selväksi, että keskeneräisyyttä on siedettävä hyvän tovin ajan. Kaikki tämä kuitenkin lisäsi varmuutta ja hallinnan tunnetta – oli kartta polusta, jota ollaan kulkemassa. Luvatut lisäresurssit realisoituivat nimiksi, uusiksi kollegoiksi. Kasvanut varmuus ja tarkentuneet suunnitelmat ovat tukeneet muutoksesta innostumista. Nyt vanhat kalvopohjat näyttävät jo tosi vanhoilta ja uudesta onkin helppoa innostua aivan varauksettomasti!

Tiedätkö remontin, joka laajenee sitä tehtäessä? Siis että kun maalaat ovenkarmit, huutaa ovikin olevansa uuden maalin tarpeessa – ja sitten viereinen seinä ja sen myötä katto. Samantyyppinen ilmiö koettiin myös yhdistyksen verkkosivuston kanssa. Alun perin tarkoitus oli integroida aurinko osaksi nykyistä, vielä kohtuullisen tuoretta verkkosivustoa, mutta muutostyöstä saatu tarjous kuitenkin osoitti, että koko sivuston uusiminen oli vain rahtusen kalliimpaa kuin vanhan muokkaus. Vanhan muokkaaminen ei olisi johtanut optimaaliseen lopputulokseen ja kuitenkin sivusto olisi pitänyt uusia joidenkin vuosien päästä – joten ainut looginen ratkaisu vaikutti olevan koko sivuston rakentaminen uudelleen, vaikka samaan aikaan on menossa kaikki muukin brändin vaihtamiseen liittyvä työ. Näin tämä iso remonttityömaa paisui paisumistaan. Kuluneen vuoden aikana tehty kattava suunnittelutyö on kuitenkin hyvä kartta: vaikka polku on monessa kohtaa työläs kulkea, on selvää mihin ollaan menossa.

Tunnistan itselläni ja muilla yhdistyksessä pitkään töissä olleilla sitkeässä istuvan pienuuden identiteetin: pitkään tehtiin pienellä porukalla tiukasti tuulivoimaan keskittyen, toimiston siivouksesta lähtien itse tehden ja minimibudjetilla. Vaikka henkilöstö ei ole kasvanut kymmeniin tai satoihin, on nykyinen henkilöstö meidän näkökulmastamme kasvanut merkittävästi – onneksi. On upeaa, kun on entistä suurempi timanttinen porukka! Tuntuu, että työmäärä ei vuosien saatossa vähene tuulivoimassakaan, saati toimialan laajennuksen myötä. Edunvalvonnan agenda on laaja, ei vähiten hallitusohjelman lukuisten kirjausten vuoksi. Kurssi- ja tapahtuma-agendalle on jo lisätty aurinkovoimatapahtumia, mutta myös uusia tuulivoimaan liittyviä tapahtumia on tullut ja tulee myös ensi vuonna. Isommalla henkilöstöllä ehditään enemmän.

Miksi ei myös vetyä? Miksi ei kaikkea uusiutuvaa energiaa? Laajentumisen rajat olisi voinut piirtää monella tapaa. Säännöt kirjoitettiin ja nimi valittiin tarkoituksella siten, että ne ovat sallivia, vaikkakaan tässä hetkessä toiminnan laajentaminen entisestään ei ole suunnitelmissa. Monella tuotantomuodolla on jo omat vakiintuneet yhdistyksensä; teollisen kokoluokan aurinkovoima on tuotantomuotona uusi ja etsi kotiaan. Asiaa pohdittiin myös resurssien riittävyyden ja synergioiden näkökulmasta: aurinkovoimassa ja tuulivoimassa on elinkaaren joka vaiheessa paljon samankaltaisuutta. Esimerkiksi vetyhankkeet ovat kemianteollisuuden alaa – aivan toista toimialaa siis verrattuna tuulivoimaan ja aurinkovoimaan. Yhdistyksen tapa on tehdä asiat hyvin, ja hallitulla ja hyvin suunnitellulla kasvulla siitä ei tarvitse tinkiä.

Laajentumiseen liittyvää työtä on vielä paljon tekemättä ja paljon on opittavaa. Mutta silti nyt on helppoa sanoa: tuntuu hyvältä. Tuntuu hyvältä olla entistä laaja-alaisempi ja voimakkaampi suomalaisen energiakentän keskeisimmistä toimijoista. Nyt pitää vielä opetella sanomaan sujuvasti: ”Moi, olen Heidi Suomen uusiutuvista!”

Kysyttävää lupa-asioista tai oikea viranomainen hukassa? Lupaneuvonta auttaa

Miten aluevesillä sijaitsevan merituulivoimahankkeen kehittäminen eroaakaan talousvyöhykkeen hankkeista? Ja kuinkas se lunastusmenettely tarkalleen ottaen meneekään? Näihin asioihin löytyy vastaus Uusiutuvan energian lupaneuvonnan Menettelykäsikirjasta, jossa on kuvattu yksityiskohtaisesti maa- ja merituulivoiman sekä pientuulivoiman lupaprosessit – samoin kuin kaiken muunkin uusiutuvan energian lupamenettelyt.

ELY-keskuksen valtakunnallinen Uusiutuvan energian lupaneuvonta on toiminut noin 2,5 vuoden ajan. Lupaneuvonta juontuu RED II-direktiivistä. Palvelu on suunnattu kaikille uusiutuvan energian kanssa tekemisissä oleville sidosryhmille, hanketoimijoista virkamiehiin ja yksittäisiin kansalaisiin. ”Viranomaiset eivät kuuluneet alun perin suunniteltuun asiakaskuntaamme, mutta heiltä on tullut yllättävän paljon yhteydenottoja ja kysymyksiä”, kertoo johtava asiantuntija Mari Hakola.

”Jos oikean, lupaa käsittelevän viranomaisen yhteystietojen löytäminen on vaikeaa, voimme auttaa myös siinä. Voimme auttaa myös hankkeen kannalta tärkeiden viranomaisten koolle kutsumisessa”, hän jatkaa.

Laaja Menettelykäsikirja on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Materiaali löytyy yhtenä kokonaisuutena ja sitä on myös tiivistetty nettisivuille tuotantomuodoittain. ”Teemme henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse sen lisäksi, että nettisivuillamme prosessit on kuvattu yksityiskohtaisesti”, Hakola kertoo lupaneuvonnan toiminnasta. ”Sääntely muuttuu nopeasti ja meillä on iso päivitystyö meneillään. Päivitystyö onkin jatkuva prosessi. Meitä saa myös hoksauttaa, jos jokin kohta on unohtunut päivittää”, Hakola lisää.

Oppaiden päivityksiä tullut ja tulossa

Useampia tuulivoimaan suorasti tai epäsuorasti liittyviä oppaita on päivityksessä tänä vuonna. Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu -oppaan päivitys on käynnissä, ja uuden oppaan ennakoidaan valmistuvan tänä vuonna, mahdollisesti ennen kesälomakautta. Oppaassa tullaan antamaan lukuarvot ja ohjeistuksen välkevaikutuksiin liittyen. Ympäristöministeriö julkaisee myöhemmin tänä vuonna myös erillisen ohjeistuksen välkevaikutusten arvioinnista.

Maisemavaikutusten arviointiin liittyvä ohje on niin ikään päivittymässä tänä vuonna. Taustalla on työryhmätyöskentelyä sekä selvitys, joissa on tarkasteltu nykyisessä oppaassa olevien arviointimenetelmien ajantasaisuutta ja ehdotetaan uusia työkaluja, kuten maisemasuunnittelijoiden jo laajalti käyttämää Imperial Arvi -menetelmää. Jatkossakaan maisema-arvioinnin opas ei anna varsinaista tulosta maisemavaikutusten merkittävyydestä tai hyväksyttävyydestä, mutta se tekee arviointiprosessin itsessään entistä näkyvämmäksi ja ymmärrettävämmäksi.

Suomen ympäristökeskus SYKE ja ympäristöministeriö ovat julkaisseet oppaan luontoselvitysten laadinnan ja luontovaikutusten arvioinnin tueksi. Kyseessä on suositus hyviksi käytännöiksi, ja tavoitteena on varmistaa, että luontoselvitykset tehdään kattavasti ja että luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus turvataan. Opas tullaan osittain päivittämään jo lähivuosina, sillä luonnonsuojelulain ja maankäyttö- ja rakennuslain uudistukset tulevat aiheuttamaan siihen päivitystarpeita.

Uusi opas luontoselvitysten laadintaan ja luontovaikutusten arviointiin

www.ely-keskus.fi/web/uusiutuvan-energian-lupaneuvonta
puh. 0295 020 920 | tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9.00–12.00

Teollinen aurinkovoima on osa ilmastonmuutoksen torjuntaa

Teollinen aurinkovoima on yhä merkittävämpi tekijä matkallamme kohti kestävää tulevaisuutta. Sen päästötön tuotanto ja sen mahdollistama fossiilisten polttoaineiden tarpeen vähentäminen ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Mutta miten nämä suuren mittakaavan aurinkovoimahankkeet vaikuttavat luontoon? Tässä blogitekstissä tarkastelemme aurinkoenergian hyötyjä ja haasteita sekä sen roolia biodiversiteetin suojelussa.

Teollinen aurinkovoima on merkittävä keino tuottaa puhdasta, uusiutuvaa energiaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjämme matkalla kohti kestävämpää tulevaisuutta. Aurinkoenergian tuotanto on päästötöntä, ja sen tuotanto vähentää tarvetta fossiilisille polttoaineille, jotka ovat ympäristölle haitallisia.

Aurinkoenergia onkin yksi ympäristöystävällisimmistä energiantuotantomuodoista. Esimerkiksi CLEANaction-koalition raportin mukaan tuulienergian ohella paras energiantuotantomuoto luontokadon pysäyttämisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.

Aurinkovoimalan vaikutukset luonnolle

Aurinkovoimatuotanto auttaa meitä toimissamme luonnon monimuotoisuuden, eli biodiversiteetin suojelun puolesta. Yksi suurimmista uhkista biodiversiteetille on ilmastonmuutos, jota nopeuttaa fossiilisten polttoaineiden käyttö. Mitä enemmän tuotamme uusiutuvaa, päästötöntä energiaa, kuten aurinkovoimaa, sitä pienemmäksi riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista muodostuu.

Aurinkovoimalla on monia positiivisia vaikutuksia: ne eivät tuota käytön aikana hiilidioksidipäästöjä. Teollisen mittaluokan aurinkopuistojen maisemavaikutukset ovat vähäisiä ja ne mahdollistavat energiantuotannon hajauttamisen.

Myös biodiversiteetin kannalta aurinkovoimala on lempeä: pörriäiset voivat pörrätä rauhassa ja voimala-alueilla voi olla kukkaketoja. Aurinkopaneelien välisiä alueita huolletaan, niin että ne pysyvät puuttomina ja paljaina. Tällaisilla paahdealueilla viihtyy usein vaateliaita kasvi- ja hyönteislajeja, jotka eivät menesty muunlaisissa ympäristöissä.

Aurinkoenergian päästöt liittyvät paneelien rakentamiseen ja kuljettamiseen sekä aurinkopuistojen rakentamiseen – tältä osin täysin päästötöntä energiantuotantomuotoa ei ole olemassakaan. Kun otetaan huomioon aurinkovoimaloiden valmistus- ja käyttövaihe, aurinkovoiman elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienempiä kuin monien muiden energiantuotantomuotojen.

Kun aurinkovoimala 30–40 vuoden kuluttua saavuttaa käyttöikänsä pään, kevyet runkorakenteet, perustus- ja paneelikomponentit on helppo poistaa ja kierrättää. Alue palautetaan luonnontilaan, metsitetään tai otetaan viljelykäyttöön tai alue voidaan käyttää muuhun tarkoitukseen, joka on ympäristön ja sähköntuotannon kannalta paras ratkaisu.

Teollisen mittakaavan aurinkovoimahankkeet auttavat meitä siirtymään kohti puhtaampaa ja kestävämpää tulevaisuutta. Aurinkoenergia ei ole pelkästään energiantuotantomuoto, vaan se on myös väline, jonka avulla voimme suojella luontoa ja edesauttaa maapallon monimuotoisuuden säilymistä. Se mahdollistaa tulevat vihreää sähköä vaativat investoinnit ja auttavat tekemään olemassa olevasta teollisuudesta kestävämpää.

Aurinkovoimatoimijat voisivat myös energiantuotantonsa puolesta toimia edelläkävijöinä energia-alalla ja toteuttaa puistojensa laidoille esimerkiksi kosteikkoja tai ennallistamiskohteita. Toteutuskelpoista puistotilaa ei välttämättä synny koko alueelle, joten jäljellä jäänyt alue voitaisiin ennallistaa.

Artikkeli on julkaistu aiemmin Skarta Energyn verkkosivuilla

Olipa kerran vaihteisto: tarina tuulivoimaloiden vaihteistovalmistuksesta Jyväskylässä

Suomen uusiutuvilla on jäsenenä komponenttivalmistajia, joiden historia tuulivoimassa on paljon Suomen tuulivoimarakentamisen historiaa pidempi. Tuulivoimaloiden komponenttien valmistus ja vienti sekä niihin liittyvä palveluliiketoiminta unohtuukin usein julkisessa keskustelussa. Ja ehkä se ei ole ihme: tuskin kovin moni Jyväskylään Tampereen suunnasta kurvaava hahmottaa moottoritien varteen jäävän Flenderin tehtaan seinässä olevat suuret siniset kirjaimet nähdessään, että seinien sisällä tehdään erikoistunutta työtä tuulivoimaloiden vaihteistojen parissa. Kuinka siihen oikeastaan edes päädyttiin, että jyväskyläläisessä tehtaassa huolletaan tänä päivänä tuulivoimaloiden vaihteistoja eri puolilta maailmaa?

Tuulivoima-ala otti ensiaskeleitaan 1980-luvulla. Voimalavalmistajia oli muutama, joista Vestas on edelleen toi­minnassa, Bonuksen ja Enronin polut ovat johtaneet muiden toimijoiden brän­dien alle. Voimalat tarvitsivat vaihteistot, eikä vaadituilla ominaisuuksilla niiden­kään potentiaalisia toimittajia ollut mon­taa. Flenderin tuulibrändin Winergyn ja ZF:n kaltaisten jättiläisten joukkoon pon­nisti myös Suomesta Moventas, jolla oli pitkä historia teollisuuden voimansiirto­ratkaisuiden parista osana Valmet Power Transmissionia.

Silloisten voimalavalmistajien kyselyi­den innoittamina kolme vaihteistoval­mistajaa aloitti varhaisen tuulivoimala­vaihteiston kehityksen käytännössä sa­maan aikaan kukin omalla tahollaan. Nämä kolme toimijaa profiloituivat myö­hemmin vaihteistojen päävalmistajiksi. Kukapa olisi silloin arvannut, että erilai­set polut kuljettuaan Winergy ja Moven­tas tulisivat yhteenliittymän myötä täy­dentämään toistensa osaamista. Mut­ta sitä ennen tuulivoimaloiden kilowatit muuttuivat megawateiksi, markkinamyl­lerrykset seurasivat toisiaan ja tuulivoi­ma kasvoi merkittäväksi sähköntuotan­totavaksi koko maailmassa.

Alun opettelusta kohti sarjatuotantoa ja toimintavarmuutta

”1980-luku oli perusdesignin syntyai­kaa. Kukin vaihteistovalmistaja opetteli lähimmäksi tulleen voimalavalmistajan kanssa sitä, mitä tuulivoimalan vaihteis­tolta vaaditaan. Mallia otettiin teollisuu­den ja meripuolen ratkaisuista, mutta käsityötähän se oli, yksittäisten vaihteis­tojen kehittelyä ja kokeilua. Moventas protoili eniten Vestaksen ja GE:n ja sen edeltäjän Enronin kanssa. Ensimmäi­set vaihteistot toimitettiin 35 kW voima­laan. Niitä sitten paranneltiin askel ker­rallaan”, kertoo varhaisista vuosista Antti Turunen, joka vastaa Winergyn globaa­lista huoltoliiketoiminnasta. Turunen oli pitkään Moventaksen palveluksessa ennen siirtymistään Flender-konserniin kuuluvalle Winergylle. Paluu Jyväskylän Ikolan tehtaalle tapahtui Flenderin os­tettua Moventaksen 2022.

Voimalakoot kasvoivat vinhasti jo vuo­sikymmeniä sitten, vaikka toki silloiset voimalat olivat nykyisiin verrattuna lilli­putteja. ”Esimerkiksi 225 kW voimalassa oli jo varsin kehittynyt vaihteisto, vaik­ka oltiinkin vielä lieriömallisten, perin­teisten teollisuusvaihteiden maailmassa. Voimalakoon kasvun myötä kävi selväksi, että lieriömallista oli luovuttava. Ensim­mäinen planeettavaihteisto oli sarjatuo­tannossa 660 kW:n voimalaan 1990-lu­vun puolivälissä”, Turunen kertaa histo­rian kehitysaskeleita. ”PLH-312-vaihde ja 660 kW:n turbiinialusta olivat aikansa lip­pulaivatuote. Sitä myytiin valtavia mää­riä vuosien kuluessa. Kyseisiä voimaloita asennettiin paljon etenkin Pohjois-Ame­rikkaan, muun muassa Mojaven aavikol­le Kaliforniaan. Iso osa niistä on edelleen toiminnassa. Aikanaan tuon voimalan vaihteisto oli todella futuristinen, ja se loikin pohjan ja toimintamallin tulevil­le malleille ja toimintatavoille. Sen mal­lin myötä myös Moventaksen tuulibisnes lähti aidosti liikkeelle. Kaikki sitä ennen oli enempikin oppimista ja testailua” Tu­runen kertoilee.

Seuraava merkittävä steppi tuulivoima­loiden vaihteistoissa tapahtui 2000-lu­vun taitteessa, kun kilowattiluokasta siir­ryttiin megawattien puolelle. Moventas toimitti suuria määriä 1,5 ja 2 MW voi­maloiden vaihteistoja. Vaihteistojen mal­li oli sinänsä sama kuin kilowattiluokan planetaarisissa laitteissa, mutta teknolo­gisilla ratkaisuilla, kuten hiiletyskarkais­tulla kehäpyörällä ja integroiduilla pla­neettapyörän laakereilla, pystyttiin nos­tamaan momenttitiheyttä. Se oli tarpeen, sillä entistä pidemmät voimaloiden lavat välittivät kasvavia voimakuormia. ”Se oli sellaista suuren buumin aikaa,” Turunen kuvaa silloista menoa. 2000-luvun puoli­välissä Etelä-Amerikka ja Espanja piirtyi­vät Moventaksen kartalle aiemmin vah­vojen alueiden, Keski-Euroopan ja Poh­jois-Amerikan, lisäksi.

Hyppy kilowateista megawatteihin toi vaihteistovalmistajille myös haasteita. Vaihteistojen käytettävyys laski uuden­laisten teknologioiden nopean käyttöön­oton myötä. ”Meidänkin oli pakko avata huoltopiste Amerikkaan puhtaasti tuu­libisnestä varten. Vaurioiden määrä oli noussut poikkeukselliselle tasolle”, ker­too Turunen alan oppirahojen maksun vuosista 2000-luvun alkupuolella. Luo­tettavuuteen panostamisesta tulikin vii­meistään tässä vaiheessa monelle toimi­jalle keskeistä, joskin Moventakselle se oli ollut keskeistä alusta asti.

Kuumasta buumista selviytymisen tielle

2000-luvun ensimmäisen vuosikym­menen lopulla vaihteistojen suunnitte­lussa oli otettu suuria harppauksia: sitä myöten vaihteistojen luotettavuus parani merkittävästi. Voimansiirto ei myöskään enää ollut voimaloiden koon kasvua ra­joittava tekijä. Omistajamuutosten myötä tuulivoimabisneksestä tuli Moventaksen ydin. Jyväskylän Rautpohjan tehdas kävi ahtaaksi kasvavan kysynnän myötä, ja Jy­väskylän Ikolaan päätettiin rakentaa upo­uusi tehdas, joka valmistui 2008. ”Näky­mä oli niin hyvä, että oli suunnitelmia ra­kentaa Amerikkaan samanlainen tehdas. Asiakkaat saivat messuilla merkitä kart­taan ehdotuksia, minne seuraava tehdas rakennettaisiin. Homma oli silloin tosi isollaan”, Turunen kertaa tapahtumia.

Kaikki muuttui kuitenkin nopeasti. ”Sil­loisille asiakkaille tehtiin jopa 20 vaih­detta viikossa, ja tehdas pyöri kolmessa vuorossa. Vuosikymmenen taitteessa tuli kuitenkin pankkikriisi, ja kaikki pysähtyi myös Moventaksella parissa viikossa. Ti­lauskirjat olivat olleet täynnä reilusti yli puoleksi vuodeksi eteenpäin, ja materi­aalia oli tilattu sen mukaan. Tavaraa oli joka paikka täynnä. Koko markkina ajau­tui pysähtyneeseen tilaan.”

Moventaksen onni tilanteessa oli, että aiemmin takuuhuoltoja toteuttanut­ta huoltotoimintaa oli muutama vuo­si aiemmin alettu kehittää huoltopalve­luliiketoiminnan suuntaan. ”Yhtäkkiä huolto olikin se, joka kannatteli ja piti tehtaan kiireisenä. Huoltotoiminnan 16 kautta saatiin valtavan isoja diilejä vaih­teistojen korjauksista ja uusimisista”, Tu­runen kuvaa yllättävää käännettä. Huol­totoiminta kannatteli, mutta emoyhtiön konkurssi ja yrityssaneeraus olivat kui­tenkin väistämättöminä edessä. Moven­taksen uusi alku tapahtui 2012 Clyde Blo­wersin omistajuuden myötä.

Teknologisen kehityksen valtavirrat ja sivujuonteet

Moventas oli, ja nykyinen yhtiö Flende­rin Winergy, on ennen kaikkea vaihteis­tovalmistaja. Antti Turunen, miten näet suoravetoisten ja vaihteistollisten voima­loiden kamppailun?

”Ala koki tuskaa vaihteistojen vikaan­tumisen vuoksi. Siinä kohtaa suorave­toisuus vaikutti erittäin houkutteleval­ta monelle toimijalle. Voimaloiden koon kasvu vie nyt vaihteistojen suuntaan, sil­lä komponenttien suuren koon vuoksi yli 10 MW voimaloita on haastavaa toteut­taa suoravetoisina. Suoravetoinen tekno­logia tulee säilyttämään tietenkin oman markkinarakonsa, ja Winergy tarjoaa segmentti- ja generaattoriratkaisuja myös sille puolelle”, Turunen sanoo. Niin Winergyn näkökulmasta kuin laajem­minkin onkin mahdollista, että myös me­rituulivoimassa mennään tulevaisuudes­sa vaihteistollisten mallien suuntaan.

”Tulevaisuuden kysymys on se, kul­keeko kehitys medium- vai high-speed-generaattoreiden suuntaan. Me­dium-speed-generaattorit vaikuttavat jossakin määrin yleistyvän, mutta aika näyttää, pystyvätkö ne markkinaosuu­dessa ohittamaan perinteisemmän high-speed-generaattoriratkaisun. Perinteisemmän mallin vahvuus on omista­jan näkökulmasta se, että generaattori ei ole niin integraalinen vaihteiston kanssa, mikä mahdollistaa vaihteiston ketteräm­mät huollot. Toisaalta medium-speed -teknologiassa on vähemmän vikaan­tuvia komponentteja” Moventas pilo­toi integraalista rakennetta generaatto­rivalmistaja The Switchin kanssa viime vuosikymmenellä, mutta luopui myö­hemmin tästä aikanaan edistyksellisestä medium-speed-mallista. Vaikka rakenne oli kompakti ja kustannustehokas, ala ei ollut vielä valmis teknologialle.

Suomalaista insinööriosaamista ja ketteryyttä Winergylle

Maailman talouden rattaiden pyör­teet osuivat niin, että Moventas ei raken­tanut toista tehdasta Jyväskylän Ikolan modernin laitoksen lisäksi. Koko tuuli­voima-alan kasvun myötä Moventaksen oma toimintasektori kutistui, kun yhden tehtaan turvin saattoi palvella vain yhtä suurta asiakasta kerrallaan. Toimitusris­kit kasvoivat asiakkaiden näkökulmas­ta, kun toimittaja oli varsin pieni toimi­ja alalla.

Moventaksella oli kuitenkin koeteltu asema teknologian kehittäjänä, erittäin korkeatasoiset huoltopalvelut ja kattava huoltoverkosto, rutkasti insinööriosaa­mista, hyvä kulttuuri ja ketterät toimin­tatavat – ratkaisukeskeistä kyvykkyyttä. Tätä kaikkea himoitsi Flender-konser­niin kuuluvat Winergy. Kauppa toteutui keväällä 2022, ja Moventas tuli katalyy­tiksi Winergyn huoltotoimintojen kehit­tämiseen.

Flender Winergy-tuulibrändeineen on globaali jättiläinen, jonka tuotteet katta­vat koko voimansiirron pääakselista ge­neraattoriin asti. Winergy on suurin län­simäinen vaihteistovalmistaja, globaalis­ti tasaväkinen Nanjingin kanssa. Moven­tas valmisti aikanaan 40 vuodessa noin 20 000 vaihteistoa Jyväskylässä. Vertai­lun vuoksi Winergy on valmistanut lähes 200 000 vaihteistoa ja lisäksi generaatto­reita ja muita komponentteja. ”Winergy ja Moventas aloittivat aikoinaan samaan aikaan, mutta kulkivat varsin erilaisia polkuja. Tekemisen peruselementit ovat kuitenkin olleet matkan varrella samat, mikä ylipäänsä mahdollisti yhtiöiden in­tegraation vuodessa. Mittakaava on ollut eri, mutta luotettavuuskeskeisyys yhteis­tä,” Turunen niputtaa historiaa. Moven­taksen valmistamista vaihteistoista kar­keasti ottaen noin 40 prosenttia asennet­tiin Amerikkaan, saman verran Euroop­paan ja loput 20 prosenttia muualle.

Winergy tekee huoltoja vaihteistoval­mistajasta riippumattomasti kaikille merkeille, myös kilpailijoiden tuotteille. Se on sujuvaa asiakkaan näkökulmasta, sillä yhdessäkin puistossa voi olla eri val­mistajien vaihteistoja. Jyväskylän Ikolan tehdas on keskittynyt huoltoihin. Vaih­teistoja tulee huoltoon ennen kaikkea lä­hialueelta, mutta myös kauempaa. Vaih­teisto puretaan, puhdistetaan ja kunnos­tetaan esimerkiksi korjaushiomalla tai valmistamalla osia uudelleen. Aina kun­nostus ei ole mahdollista, ja silloin joko tarjotaan korvaava vaihteisto tai valmis­tetaan uusi särkyneen tilalle. Vaihteis­to kiertää modernissa tehtaassa pisteel­tä toiselle, kunnes se lopulta kasataan, koeajetaan, maalataan, pakataan ja lähe­tään uudelleen maailmalle.

”On kiistatonta, että sijaintimme voi vai­kuttaa syrjäiseltä nyt, kun Pohjolan voi­malakanta on vielä nuorta ja vetreää. Mutta meillä on merkittäviä vahvuuksia, kuten prosessin tehokkuus ja läpimeno­ajat, joissa olemme todella edistykselli­siä ja joita jatkuvasti kehitetään.”, kertoo Alexander Connal, Winergyn markki­noinnista ja korporaatiokehityksestä.

Haastattelun aikaan Ikolan tehtaal­la tavaran vastaanoton päädyssä on su­lassa sovussa odottamassa isoja ja pieniä, nuorempia ja vanhempia vaihteistoja eri valmistajilta. ”Vahvuutemme on osaami­sessa: pystymme huoltamaan hyvin laa­jaa repertuaaria erilaisia vaihteistoja ja tarvittaessa tekemään tai tarjoamaan uu­den tilalle. Meillä on omien vaihdemalli­en lisäksi näkemystä kilpailijoiden vaih­teistoista niin pitkältä ajalta, että olem­me kehittäneet luotettavuutta parantavia päivityksiä myös niihin osana huoltoa”, Connal jatkaa.

Noin 60 prosenttia huoltoon tulevista vaihteistoista saadaan huollettua käyt­tökuntoon. Loppuosa on ajettu niin ää­rimmilleen, että on halvempaa valmis­taa uusi vaihteisto. Tyypillisesti uuteen päädytään, jos huollon kustannus on yli 90 prosenttia uuden valmistamisen kus­tannuksesta. Purkutyön pois jäänti tekee hintaeroa huollon ja uusvalmistuksen vä­lillä. Winergyn insinööreillä on taitoa ar­vioida huoltokustannusta jo vikaraport­tien perusteella. Ero huollon ja uuden valmistamisen välillä kuulostaa pieneltä, mutta kyseessä on mittakaava-asia: vaik­kapa 100 vaihteiston kohdalla kymmenen prosentin hintaero alkaa vaikuttaa. Van­haa on monesti kannattavaa korjata – ja ihmeitä niille Ikolan tehtaalla tehdään­kin!

Suuret tuulivoiman omistajat pyörit­tävät omia huoltopoolejaan, joissa iso­jen puistojen vaihteet kiertävät vuorol­laan huoltoon, ja tarvittaessa on aina saa­tavilla uusia tai huollettuja vaihteistoja. Tällaiset suuret huolto-ohjelmat pitävät Ikolan tehtaan väen kiireisenä. Tällä het­kellä tehdas pyörii kahdessa vuorossa ja uusia rekrytointeja on tehty ja luvassa li­sääkin. Esimerkiksi yhden Amerikan suu­rimmista loppukäyttäjistä portfoliossa on 15–20 vuotta vanhaa kW-luokan voimala­tyyppiä noin 2000 kappaletta. Winergy hiljalleen huoltaa koko fleetin, ja Ikolas­sa valmistetaan vuosittain noin 100 uutta vaihteistoa osana huolto-ohjelmaa. ”On­han se aikamoista, että voimme valmis­taa vaihteiston teoriassa kaikkiin histo­rian saatossa valmistettuihin voimaloi­hin”, Connal myhäilee.

Winergy on kaikille suurille voimalaval­mistajille vaihteistojen ykkös- tai kakkos­toimittaja. Se on myös saavuttamassa kas­vavaa markkinaosuutta Aasian tuulivoi­mavalmistajien keskuudessa. Yhtiö in­vestoi suuresti nopeasti kasvaville Kiinan ja Intian markkinoille, mutta toisaalta Ikola mukaan lukien Euroopan omavai­suusaste on niin ikään hyvä, 10 GW vuo­dessa. Vaikka Amerikan ja Suomen yksi­köt ovat nyt puhtaasti huoltoihin ja nii­hin liittyvän valmistukseen keskittyneitä, on valmius omavaraiseen valmistukseen olemassa esimerkiksi geopolitiikan niin vaatiessa.

Miten summata tämä pitkä tarina? Vaih­teisto valmistuksessa protoiltiin 80-luvul­la, luotiin liiketoimintamallia 90-luvulla, panostettiin sarjatuotantoon ja luotetta­vuuteen 2000-luvun alkupuolella, kun samalla loikattiin megawattiluokkaan. Il­man voimansiirrossa tehtyä kehitystyötä tuulivoimalat eivät nyt olisi niin suuria kuin ne ovat. Flender Finland on kääntä­nyt Moventaksen vaikeat vuodet voitoksi: huoltoliiketoiminta on todella hyvällä to­lalla, ja sen tarve kasvaa.

Vihdoin näköpiirissä siintää, että töitä tulee myös tästä lähialueelta, kotimark­kinalta. Vaikka pitää sitä vielä odottaa, koska Suomen voimalat ovat yhä nuo­ria. Mutta Ikolassa paiskitaan odotellessa hommia 200 työntekijän voimin muiden maiden vaihteistojen parissa. Tekemi­sen meininkiä on enemmän kuin mone­na haastavana vuonna yhteensä. Suomen tuulivoimaloiden vaihteistot ovat hyvissä käsissä, kun huoltojen aika vuosien ku­luessa koittaa.