Tuulivoimaloiden kierrättäminen edistää elinkaariajattelua ja on jopa taloudellisesti kannattavaa
2010-luvun aikana Suomeen rakennettiin merkittävä määrä tuulivoimaloita. Tällä aikavälillä rakennettujen tuulivoimaloiden käyttöikä on noin 20–30 vuotta, joten vuodesta 2030 eteenpäin tullaan tuulivoimaloita purkamaan ja kierrättämään enenevissä määrin. Suomessa tuulivoimaloiden kierrättämisestä ei ole aiemmin tehty elinkaariarviointeja, joten halusin tarkastella tuulivoimalan kierrättämisen elinkaarivaikutuksia diplomityössäni. Diplomityötä varten täytyi mallintaa mahdollisimman tarkasti kokonainen tuulivoimala, joka STY:n tilastojen perusteella oli 2010–2020 välillä rakennettujen tuulivoimaloiden mukaan keskimäärin Vestaksen V126-mallin kokoinen ja tehoinen.
Elinkaarimalli perustui Vestaksen omien tuulivoimalamallien elinkaariarviointeihin. Toteuttamani elinkaarimalli diplomityössä ei mene yhtä tarkaksi elinkaariarvioinniksi kuin Vestaksen, sillä sen raporteissa on hyödynnetty tuulivoimalan täydellistä BOM:ia, johon minulla ei ollut pääsyä. Elinkaarimalli toteutettiin raporteista saatavilla olevien materiaali- ja prosessivirtojen mukaisesti.
Hiilijalanjälki ei ole aina kaikki kaikessa
Elinkaaren päästöissä säästetään noin 1300–1500 t CO2-ekv per tuulivoimala, kun tuulivoimala kierrätetään. Elinkaariarvioinnin tulokseksi saatiin myös, että tuulivoimalan sijainnilla voi olla merkittävää vaikutusta tuulivoimalan elinkaarenhiilijalanjälkeen. Erot sijaintien välillä eivät kuitenkaan johdu kuljetuksista johtuvista päästöistä vaan siitä, että sijaintien välillä vallitsevat erilaiset tuulisuusolosuhteet. Tutkituista sijainneista Kalajoella sijaitsevalla voimalalla oli parhaimmat tuuliolosuhteet, minkä vuoksi elinkaaren hiilijalanjälki oli noin 15 % pienempi verrattuna muihin sijainteihin. Tuulivoimaloiden lapojen kemiallinen kierrättäminen oli hiilijalanjäljen ja veden käytön kannalta rasittavin, mutta kyseinen menetelmä on myös kiertotalouden kannalta parhain. Tällä hetkellä lapojen kemiallisessa kierrättämisessä pyritään siihen, että materiaaleja pystyttäisiin käyttämään uudelleen uusissa komposiittimateriaaleissa.
Purku- ja kierrätyskustannukset vaihtelevat merkittävästi
Diplomityössä tarkasteltiin myös purku- ja kierrätyskustannuksia tuulivoimalalle. Laskenta pohjautui STY:n aikaisempaan purkukustannusraporttiin sekä tutkimuksiin komposiittimateriaalien kemiallisesta kierrättämisestä. Diplomityön tuloksena kustannusarvioinnista saatiin, että kustannukset ovat erittäin riippuvaisia perustusten betonin käsittelykustannuksista. Laskennasta mm. selvisi, että mikäli perustuksia ei voida jättää maaperään ja betoni hyödynnetään lähialueiden maarakentamisesta, koituu yhden tuulivoimalan purkamisesta ja kierrätyksestä noin 23 000–126 700 € kuluja. Lapojen osalta tulokseksi saatiin, että murskauskierrätyksellä lapojen käsittelykustannukset ovat noin 8 500–12 700 € ja kemiallisesti kierrättämällä käsittelykustannukset ovat noin 20 300–22 400 € kolmea lapaa kohti. Tulokset eroavat hieman STY:n aikaisemmasta purkukustannusraportista siksi, että diplomityössäni tarkasteltu voimala on hieman pienempi ja materiaalikoostumukseltaan erilaisempi.
Mikäli diplomityöni tuloksista herää kysymyksiä tai haluatte keskustella tarkemmin taustalaskennasta, minut tavoittaa sähköpostitse etunimi.sukunimi@gmail.com tai LinkedIn kautta.
Energia ensin – kotimainen puhdas sähkö mahdollistaa vihreän siirtymän teolliset investoinnit
Muna vai kana? Usein toistuva kysymys tai paremminkin teema, kun keskustellaan vihreän siirtymän teollisista investoinneista ja energian suhteesta. Puhdas sähkö on vihreän siirtymän investoinneissa mahdollistajan paikalla, joten – energia ensin.
Vihreä siirtymä on positiivinen kierre, joka on samalla ratkaisu ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamiin ongelmiin. Lisäksi se on talouskasvun ja työllisyyden luoja sekä aluetalouden vahvistaja. Kuten kaikissa hyvissä tarinoissa, ja tässä tapauksessa vieläpä tositarinassa, tanssiin tarvitaan kaksi.
Myönteisessä kehityksessä tuuli- ja aurinkovoimalla tuotettu puhdas sähkö sekä vihreän siirtymän teollinen investointi luovat parivaljakon, jotka kiihdyttävät toisiaan luoden toisilleen luotettavaa tulevaisuuden näkymää ja investointiympäristöä.
Hyvän esimerkin tarjoaa tällä hetkellä kaukolämmön sähköistyminen yli 1500 megawatin meneillään olevilla investoinneilla. Kun olosuhteet ovat kohdallaan, hyvää tapahtuu. Samanlaista signaalia on aistittavissa datakeskusten puolella, jossa uusia hankkeita on rakenteilla.
Suomessa on tilaa ja sopivasti viileä ilmanala puhtaan sähkön tuottamiselle. Itsestään mikään ei kuitenkaan tapahdu. Vahvuuksia pitää osata ja myös voida hyödyntää.
On laajasti tunnettua, että vihreän siirtymän investointeja niin energiantuotannon kuin teollisen kulutuksen sektorilla vauhditetaan Euroopassa suurilla valtiollisilla tukisummilla. Kotimaassamme miljarditukijaiset eivät realistisesti ajatellen vaikuta olevan mahdollisia.
Niukkuudessa pitää kehittää muuta keinoa, jolla saada suomalaiseen vihreään siirtymään lisävauhtia. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen kehysriihessä päättämä suurten teollisten investointien verohyvitys on viisautta. Veroporkkana puhaltaa myötätuulta vihreän siirtymän teollisiin hankkeisiin, mitkä osaltaan tuovat tarvittavaa kasvua kansantalouteemme.
Investointihankkeiden varmistamiseksi tarvitaan myös luotettavaa näkymää puhtaan sähkön saatavuudelle. Niin ovat viestineet muun muassa datakeskusprojektien vetäjät ja vetytalouden toimijat.
Onneksi voimme Suomessa varmistaa omilla päätöksillämme sen, että puhdasta sähköä varmasti riittää sähköintensiivisten investointien toteutumiseksi. Seuraavan listan saa laittaa talteen.
Merituulivoiman rakentumisen varmistamiseksi Suomeen päättäjien kannattaa ottaa mallia kehysriihen verokannusteesta. Kohtuullinen verotus ja tarkoituksenmukaiset maksut merialueilla, joilla tuulivoimaa tuotetaan, ovat järkeviä ratkaisuja, jotka vauhdittavat investointeja. Samalla ne petaavat mahdollisuuksia saada lisää verotuottoja, kun merituulivoiman ala saadaan syntymään Suomeen.
Toiseksi itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen nykyistä laajempi salliminen tuo valtavasti tasapainohyötyjä suomalaiseen energiatuotantoon. Maamme laajan pinta-alan parempi hyödyntäminen vahvistaa tasaisempaa sähköntuotantoa, tasaa sähkönhinnan vaihteluja sekä mahdollistaa entistä useammalle maakunnalle ja kunnalle niiden edellytyksiä vahvistaa elinvoimaansa vihreän siirtymän investoinneilla.
Kolmanneksi sähkön saatavuuden näkymää voi vahvistaa Suomen suurin tuulivoimamaakunta Pohjois-Pohjanmaa. Nykyisten tuulivoimaloiden tuottaman sähkön voidaan sanoa olevan jo käytössä. Tulevien tuulivoimahankkeiden mahdollistaminen pohjoisessa maakunnassa avaa ovet teollisille investoinneille.
Neljänneksi koko tarinan uusin tulokas aurinkovoima, joka vahvistaa suomalaisen uusiutuvan energian tuotannon tasapainoa. Kesällä paistaa eniten, talvella tuulee eniten. Aurinkovoimalle kannattaa tuulivoiman tavoin luoda toimiva sääntelykehikko. Siihen kuuluu myös järkevä verokohtelu, jossa tuulen ja auringon kiinteistövero ovat samalla viivalla.
Suomalaisen uusiutuvan energian väriä voi kuvailla sinivalkoiseksi, vihreäksi tai puhtaaksi. Oikeastaan kaikki käy, kunhan kotimaisen uusiutuvan energian ja sähkön merkitys ymmärretään oikein. Sen jälkeen voimme olla aika varmoja, että suomalaisen elämänliekin valo on samaan aikaan kirkas ja lämmin – kuten tuulella ja auringolla.
Tutustu tuulipuistoon -päivä kannusti tutustumaan tuulivoimapuistoihin ja tuulivoimaan
Tutustu tuulipuistoon -päivää vietettiin Global Wind Dayn yhteydessä 15.6. Päivän ideana oli tuoda esille kuinka tuulivoimapuistot ovat asukkaiden, yrittäjien, kesämökkiläisten ja päättäjien käytettävissä. Tuulivoima-ala haluaa olla hyvä naapuri ja alueen aktiivinen toimija. Tuulivoiman tuotanto toimii hienosti rinnakkain metsästyksen ja muiden ulkoilma-aktiviteettien kanssa. Tutustu tuulipuistoon -päivästä on tarkoitus tehdä vuosittainen ja sen aikana on tarkoitus välittää tietoa tuulivoimasta, tuulivoimapuiston suunnittelusta ja rakentamisesta sekä puhtaan sähkön tuotannosta paikan päällä.
Jokaisenoikeudet
Ilmatar omistaa kahdeksan kaupallisessa tuotannossa olevaa tuulivoimapuistoa eri puolilla Suomea. Yleisesti ottaen tuulivoimapuistossa saa liikkua jokaisenoikeudella, mutta huomionarvoisia asioita löytyy yhtä lailla metsästämiseen kuin talvisajankin puistoliikkumiseen liittyen.
Ilmattaren hankekehityksessä itäisen Suomen tiiminvetäjänä toimiva Lauri Vierto toteutti vastikään oppaan tuulivoimapuistojen alueilla metsästäville, yhdessä kainuulaisen metsästysseuran kanssa.
– Tarve lähti liikkeelle Ilmattaren Kajaanissa sijaitsevan Löytösuon tuulivoimahankkeen luvitusprosessin yhteydessä. Hanke on alueella, jolla toimii jäsenmäärältään yksi Suomen suurimmista metsästysseuroista – Vuolijoen metsästysseura ry. Heidän kanssaan käymiemme keskusteluiden aikana heräsi tarve tiedon lisäämiselle metsästyksen ja tuulivoiman yhteensovittamisesta käytännönläheisen oppaan muodossa. Toteutimme oppaan Suomen Tuulivoimayhdistyksen kanssa, se tarjoaa sekä metsästäjille että tuulivoimaa kehittäville ja rakentaville yrityksille konkreettisia neuvoja ja oppeja viestintään sekä vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa.
Vierto kertoo, että opas on saanut runsaasti kiitosta selkeytensä ja käytännönläheisyytensä johdosta. Metsästys tuulipuistossa -opas löytyy sähköisessä muodossa.
Käytännön vinkkejä
Ilmattaren hankekehitysjohtaja Jussi Mäkinen on vuosien saatossa esitellyt tuulivoimapuistoja monille vierailijoille. Moni saattaa kokea, että tuulivoimapuisto rajoittaisi liikkumista alueella tai ympäröivässä luonnossa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa.
– Jokaisenoikeus pätee tuulivoima-alueilla. Kannustamme ihmisiä tutustumaan tuotannossa oleviin tuulipuistoihin esimerkiksi marjastuksen ja sienestämisen muodoissa. Toinen vierailuvinkkini liittyy tuulivoimalan ääneen. Sekä itselleni että tuulivoimapuistoissa käyneille sidosryhmillemme on ensimmäisellä kerralla yllättävintä ehkäpä se, kuinka hiljaisia tuulivoimaturbiinit ovat aivan juureltakin kuunneltuna, Ilmattaren hankekehitysjohtaja Jussi Mäkinen kertoo.
Mäkinen muistuttaa, että tuulivoimapuiston tiet pidetään kunnossa vuoden ympäri, mutta rakentamisvaiheessa liikkuminen on rajoitetumpaa.
– Rakentamisvaiheessa on syytä huomioida hetkittäiset rajoitukset ajoneuvoilla liikkumisessa, ja kuten kaikkien korkeiden rakennelmien kanssa, talvella on syytä välttää turbiinien alla liikkumista jään putoamisvaaran vuoksi.
Sosiaalisessa mediassa valtakunnallisesta Tutustu tuulipuistoon -päivästä julkaistiin sisältöä aihetunnisteella #tutustutuulipuistoon.
Artikkeli on julkaistu 14.6.2024 Ilmattaren verkkosivulla.
Yritysvastuun vaatimukset kasvavat – pysyykö tuulivoima-ala mukana?
Käynnissä on ennennäkemättömän kiivas siirtymä uusiutuvaan energiaan. Tuulivoima on tässä keskeinen tekijä. Tuulivoimayhtiöiden kannattaa ottaa huomioon yritysvastuun kiristyvät vaatimukset, joita nyt satelee sekä lainsäätäjien että sijoittajien suunnalta.
Vastuullisuustoimilta kaivataan vaikuttavuutta
Siinä missä aiemmin vastuullisuus on nähty viestintänä ja lakien noudattamisena, odotetaan yrityksiltä nyt yksityiskohtaista vastuullisuustekojensa mittaamista ja raportoimista. Tiedepohjaiset ilmastotavoitteet ovat isoille yrityksille arkipäivää, ja vaatimukset mitattavuudesta ja tiedeperustasta laajenevat myös muille vastuullisuuden sektoreille ja yhä pienemmille yrityksille. Uusi EU:n yritysvastuuraportointilainsäädäntö tuo yritysten raportointiin valtavasti lisää velvoitteita. Samalla Green Claims -direktiivi puuttuu yritysten katteettomiin viherväittämiin.
Ekologinen ja sosiaalinen kestävyys on huomispäivän taloudellista kestävyyttä
Viisaat yritykset ymmärtävät, että toiminnan aitoon ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen panostaminen vahvistaa liiketoiminnan taloudellista kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Toimintaympäristöstä nousevat riskit tulee tunnistaa, jotta niihin voidaan varautua, ja toisaalta se, joka tunnistaa uudet mahdollisuudet ajoissa, voi saada kilpailuetua. Tarve luopua fossiilisista energianlähteistä on tuulivoima-alalle ilmeinen mahdollisuus, mutta mikäli vastuullisuuteen liittyviä riskejä ei tunnisteta, saattaa kilpailuetu jäädä saamatta.
Tuulivoima on hyvä ilmastolle – entä paikalliselle luonnolle ja ihmisille?
Tuulivoima-alan ei juuri tarvitse kantaa huolta toimintansa ilmastovaikutuksista, mutta luonnon monimuotoisuuteen kohdistuviin uhkiin sen olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota. Ilmastotoimista tutun hierarkia-ajattelun mukaisesti kielteiset vaikutukset tulisi ensisijaisesti pyrkiä välttämään, toissijaisesti minimoimaan ja vasta viimeiseksi kompensoida haitat muualla. Mikäli ekologiseen kompensaatioon päädytään, tulee se tehdä tieteeseen perustuvan ohjeistuksen mukaisesti. Tärkeintä olisi välttää luontohaitat jo tuulivoiman sijoittumista suunniteltaessa.
Toinen ilmeinen lisähuomiota kaipaava teema on tuulivoiman sosiaalinen kestävyys, ja erityisesti sen linkitys alkuperäiskansaoikeuksiin. Nykylinjausten, joita on tehty saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelmassa, Pohjos-Lapin maakuntakaavassa ja kuntien päätöksissä, mukaan saamelaisten kotiseutualueella Suomessa ei edistetä tuulivoiman rakentamista. Tästä huolimatta tuulivoimaan liittyviä selvityksiä on käynnissä Saamenmaalla, muun muassa Lapin liiton toimesta. Luottamuksen rakentamiseksi tuulivoimatoimijoiden, viranomaisten ja saamelaisten tulisi käydä jatkuvaa vuoropuhelua ja olla päätöksissä pitkäjänteisiä. Norjan Fosenin esimerkki, jossa yli 150 saamelaisten maille jo rakennettua tuuliturbiinia todettiin Norjan korkeimmassa oikeudessa laittomaksi paikallisten saamelaisten poronhoitajien vietyä asian oikeuteen, ei saa toistua Suomessa. Oikea-aikaisella osallistamisella olisi vältetty kallis virheinvestointi, joka on aiheuttanut myös raskasta mainehaittaa alalle. Vastuullisuuden uudet viitekehykset tulee nähdä mahdollisuutena. Ne antavat oikeutetun kilpailuedun niille yrityksille, jotka investoivat vaikuttaviin ja todennettuihin vastuullisuustekoihin.
Kirjoittaja on yritysvastuun konsultti luonto ja sosiaalisen vastuun teemoissa sekä Suomen saamelaiskäräjien jäsen 2024-2027.
EU-vaaleissa päätetään Euroopan ilmastopolitiikan ja energiaturvallisuuden suunta
Eurovaalien äänestyspäivä on sunnuntaina 9.6.2024 ja pian siis tiedämme mihin suuntaan Unionin laiva kääntyy seuraavaksi viideksi vuodeksi. Vaalien lopputulos tulee vahvasti vaikuttamaan Euroopan ilmastopolitiikkaan ja energiaturvallisuuteen, ja tästä syystä oma ääni kannattaa näissäkin vaaleissa ehdottomasti käyttää.
Eurovaalien asetelmat ovat mielenkiintoiset, sillä oikeistopuolueille povataan vaalivoittoa perinteisten Unionin tukipilareiden eli Euroopan kansanpuolueen (EPP), Sosialistien ja demokraattien (S&D), Uudistuva Eurooppa -ryhmän (RE) ja Vihreiden (G/EFA) kustannuksella. Myös parlamentin vasemmistoryhmä (GUE/NGL) näyttäisi olevan menettämässä paikkoja. Muutokset eivät välttämättä vaikuta valtavan suurilta, sillä Identiteetti ja demokratia -ryhmälle (ID) ennustetaan 10–15 paikan lisäystä ja Konservatiivit ja reformistit -ryhmälle (ECR) 10–20 paikan lisäystä. Nämä voivat kuitenkin keikauttaa 720 hengen parlamentin voimasuhteet merkittävällä tavalla uusiksi, jos keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolue päättää ryhtyä yhteistyöhön laitaoikeiston kanssa.
Tuulivoimalle ja uusiutuvalle energialle ylipäätään tällainen muutos olisi haitallinen. Laitaoikeiston puolueet ovat perinteisesti vastustaneet uusiutuvan energian lisäämistä ja ilmastotavoitteita. Vaikka EPP ei edes päättäisi lähteä yhteistyöhön laitaoikeiston kanssa, on sen kuitenkin otettava sieltä tuleva haaste huomioon politiikassaan. Näin ollen uusiutuvaan energiaan myönteisimmin suhtautuvien puolueiden painoarvo pienenee ja ne saavat neuvoteltua huonompia kompromisseja EPP:n kanssa.
Miltä sitten näyttää Suomen tilanne – ketkä ovat tulevat 15 europarlamentaarikkoa?
Ennustaminen on aina vaikeaa, mutta eurovaaleissa yhteen paikkaan vaaditaan sen verran suuri ääniosuus, että mahdollisuuksia oikein arvaamiseen on. Tässä siis minun veikkaukseni. Kokoomus (EPP) voittaa vaalit ja asiantuntijat povaavat sille neljää paikkaa. SDP (S&D) on viime aikoina ollut kovassa nousussa mielipidemittauksissa, mutta eivät yleensä loista eurovaaleissa, joten heille kolme paikkaa. Perussuomalaiset (ECR) pitävät kaksi paikkaansa, samoin Keskusta (RE). Vihreät (G/EFA) menettävät yhden paikan ja kamppailevat kovasti toisen paikan pitämisestä. Vasemmisto (GUE/NGL) on nostamassa kannatustaan, mutta jää nähtäväksi riittääkö se toiseen paikkaan. Viimeisestä paikasta kamppailevat RKP (RE), jolla paikka on ollut, sekä vaaliliitto, jonka muodostavat Kristillisdemokraatit (EPP) ja Liike Nyt.
Lopuksi en malta olla tässä yhteydessä kirjoittamatta vähän myös USA:n marraskuisista presidentinvaaleista. Siellähän tilanne on erittäin tasainen ja todennäköisyys Donald Trumpin palaamiselle valtaan on melko suuri. Trump on kertonut vastustavansa tuulivoimaa ja hän levittää avoimesti harhaanjohtavaa tietoa tuulivoimasta. Trumpin voitto tietäisi pahaa myös globaalille ilmastopolitiikalle, sillä hän todennäköisesti irrottaisi USA:n jälleen Pariisin sopimuksesta ja heikentäisi muutenkin kaikin tavoin kansainvälisiä ponnistuksia ilmastonmuutoksen vastustamiseksi. Siitä tuskin seuraisi hyvää myöskään Euroopan uusiutuvalle energialle.
Eurovaalien äänestysprosentti on ollut perinteisesti heikohko, vaikka EU:ssa linjataan meille kaikille hyvin tärkeistä teemoista. Sinäkin voit vaikuttaa ja oma ääni kannattaa eurovaaleissa käyttää turvallisen ja puhtaan energiantulevaisuuden puolesta, jos näiden asioiden edistämiseen haluat tulevaisuudessa Eurooppaa kannustaa.
STY:n eurovaaliviestit löydät verkkosivuiltamme