Tuulivoima mahdollistaa Suomen kehittymisen Euroopan johtavaksi vetytaloudeksi
Vety on tunnettu energian kantajana jo yli kahdensadan vuoden ajan ja se on olennainen osa teollista toimintaa. Nyt vetytalous nähdään myös yhtenä tulevaisuuden energiajärjestelmän kulmakivistä. Uusiutuvalla ja päästöttömällä energialla tuotetulla vedyllä voidaan myös vaikuttaa hiilineutraaliuden saavuttamiseen teollisuudessa, sillä päästöttömästi valmistettu vety mahdollistaa vihreän teräksen ja kemikaalien tuotannon. Lisäksi uusiutuvalla ja päästöttömällä energialla tuotettua vetyä voidaan käyttää liikenteen polttoaineena tai sitä voidaan hyödyntää synteettisten polttoaineiden valmistukseen yhdessä esimerkiksi biogeenisen hiilidioksidin kanssa.
Suomen Vetyklusteri perustettiin edistämään vetytaloutta Suomessa vuonna 2021, jolloin mukana oli 36 yritystä ja 5 teollisuusliittoa. Nyt jäsenyrityksiä on jo yli 80. Vetyklusterin toiminta on erittäin aktiivista Suomessa ja herättää paljon kiinnostusta myös kansainvälisesti. Suomelle tärkeitä yhteistyökumppaneita vetytalouden edistämisessä ovat erityisesti muut pohjoismaat, tärkeimpänä Ruotsi ja Viro erityisesti yhteisten projektien kautta, sekä Saksa, joka tulee tarvitsemaan teollisuuden vihreään siirtymään merkittäviä määriä vetyä myös ulkomailta.
Suomella on merkittävän tuulivoimapotentiaalin ansiosta mahdollisuudet tuottaa yli 14 prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä vuonna 2030. Tuodakseen esille Suomen mahdollisuuksia ja kertoakseen tarvittavista toimenpiteistä Vetyklusteri julkaisi kesäkuussa vetytalousstrategian “Suomi: Johtava vetytalouden ekosysteemi Euroopassa vuonna 2035”. Lisäksi Suomella on kova tavoite olla hiilineutraali jo vuonna 2035, ja vetytaloudella on tämän tavoitteen saavuttamisessa merkittävä rooli.
Myös muu Eurooppa tavoittelee hiilineutraaliutta
Käytännössä fossiiliset polttoaineet täytyy korvata puhtaalla sähköllä sekä vedyllä ja sen johdannaisilla. Myös monissa teollisuuden prosesseissa fossiilisia raaka-aineita voi korvata vedyllä. Siirtymä tulee kuitenkin vaatimaan mittavia investointeja erityisesti infrastruktuuriin, energian- ja vedyntuotantoon sekä puhtaiden raaka-aineiden jalostamiseen. On ennustettu, että vetysiirtymä voi tuottaa globaalisti lähes 3 triljoonan euron markkinan vuoteen 2050 mennessä. On myös todennäköistä, että energiaintensiivinen teollisuus hakeutuu jatkossa nimenomaan niihin maihin, joissa puhdasta sähköä ja vetyä on tarjolla kilpailukykyisimpään hintaan. Suomen kilpailuetuna on mittava puhdas sähköntuotanto ja sen erittäin kilpailukykyinen hinta. Suomessa tuulivoiman tuotantokustannukset ovat jopa yli 30 % verrokkimaita matalammat.
Globaali vetytalous avaa valtavia liiketoimintamahdollisuuksia ja houkuttelee suuria investointeja. Vety tulee olemaan keskeinen tekijä Euroopan pyrkiessä hiilineutraaliuteen, minkä vetyklusterin yritykset ovat jo tunnistaneet ja ryhtyneet toimeen.
Suomi on etulyöntiasemassa
Vetytalousstrategiassa esitettyjen laskelmien mukaan Suomen vedyntuotanto voi 2035 olla 100 TWh. Näin merkittävä kasvu tuottaisi 34 miljardia euroa lisäarvoa Suomen taloudelle ja synnyttäisi yli 100 000 uutta työpaikkaa. Vetytalous luo Suomeen hyvinvointia myös vähentämällä riippuvuutta tuonnista useilla teollisuuden aloilla ja vahvistamalla omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.
Suomi on etulyöntiasemassa: meillä on vakaa yhteiskunta, hyvin suunniteltu infrastruktuuri, Euroopassa kilpailukykyinen hinta puhtaalle verkkosähkölle, hyvä tuuli- ja aurinkovoiman suhde sekä valtavasti potentiaalia molempien lisärakentamiseen. Vetyä voidaan käyttää sähkön varastointiin, kun sähköä on ajoittain ylimäärin. Jos sähköstä on pulaa, vetyä voidaan muuttaa takaisin sähköksi.
Suomen muita vahvuuksia ovat vahva teknologiaosaaminen ja digitaaliset ratkaisut, laaja teollinen osaaminen ja prosessien tehokkuus, puhdas vesi ja biogeeninen (bioperäinen eli bioenergiantuotannosta tai metsäteollisuuden prosesseista syntyvä) hiilidioksidi. Lisäksi meillä on erinomaiset edellytykset sektorikytkennälle esimerkiksi hyödyntämällä vedyntuotannossa syntyvä lämpö tehokkaasti kaukolämmöntuotannossa. Suomella on lisäksi vahva ja luotettava sähköverkko, mikä osaltaan varmistaa vakaan ja turvallisen investointiympäristön.
Koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen on satsattava jo nyt
Vedyn – kuten tuulivoimankin – tuotannolle on tärkeää, että investoinnit saadaan nopeasti liikkeelle, eivätkä ne jää käsittelyjonoihin odottamaan lupaprosessien etenemistä. Vetytalous nostaa puhtaan sähkön kysynnän aivan uudelle tasolle, joten myös sähkön tuotantoa ja siirtoyhteyksiä koskevat investoinnit pitää saada etenemään vauhdilla. Tämä edellyttää koko
luvitusprosessin tehostamista.
Myös uusi hallitusohjelma korostaa Suomen mahdollista roolia puhtaan energian suurvaltana. Aika ryhtyä toimeen on nyt, sillä kiihdytys vetytalouden johtajaksi vaatii tehokasta yhteistyötä yli toimialojen. Myös koulutukseen ja vetyyn liittyvän osaamisen kehittämiseen on satsattava, sillä pula vetytalouden osaajista voi hidastaa alan kehittymistä merkittävästi.
Toimeen on onneksi jo ryhdytty ja Suomessa on laitettu liikkeelle useita vetyhankkeita. Suomesta investointikohteena ovat kiinnostuneita myös ulkomaiset toimijat.
Vetytalous tarjoaa Suomelle mahdollisuuden ottaa selkeä rooli eurooppalaisen energiapolitiikan johtajana ja perustaa se uuteen markkinaehtoiseen vetytalouteen, jossa olemme vakaa ja yhteistyökykyinen toimija. Roolimme ja historiamme yhteiseen EU-politiikkaan sitoutuneena toimijana tukee neuvottelutavoitteitamme vetymarkkinan rakentamisesta koko Itämeren ympärille. Kunnianhimoinen, mutta realistinen tulevaisuudenkuva on otettava osaksi teollisuuspoliittista ajatteluamme – vaikka varsinainen voittaja onkin ilmastopolitiikka.
Tuulivoimasta turvaa – Exilionin tuotot ohjataan eläkkeisiin
Viisi tuulivoimalaa halkoo tuulta korkealla Iin Viinamäen puitten yllä ja voimaloiden kyljessä sähköä varastoi yksi Pohjoismaiden suurimmista sähkövarastoista. Tuulivoimalat olivat valmistuessaan vuonna 2019 Suomen korkeimmat ja ensimmäiset täysin markkinaehtoisesti maahamme rakennetut tuulivoimalat. Viinamäen tuulivoimalat tuottavat sähköä nyt yhdelle Suomen suurimpiin tuulivoiman tuottajiin kuuluvalle Exilionille. Suomalaisten työeläkeyhtiöiden omistama kiinteistöihin ja uusiutuvaan energiaan sijoittava Exilion on tuulivoimatuottajana ainutlaatuinen, sillä sen tuotot ohjataan lyhentämättä suomalaisten eläkkeisiin.
Exilionin toiminnan ytimessä on sijoitustoiminta kotimaisiin kiinteistöihin ja uusiutuvaan energiaan. Toiminta alkoi vuonna 2005 kiinteistösijoittamisesta, mutta uusiutuva energia sijoituskohteena alkoi kiinnostaa kotimaisen tuulivoiman yleistyessä 2010-luvun lopulla.
Tuulivoimasta tuli osa sijoitusyhtiön toimintaa kevätalvella 2019, kun Exilion perusti Exilion Tuuli -nimisen yhtiön, jonka tehtävänä on sijoittaa tuulivoimaan ja muuhun uusiutuvaan energiaan. Yhtiö perustettiin LähiTapiolan hallinnoiman TuuliTapiolan pohjalle ja omistajiksi tulivat Työeläkevakuutusyhtiö Elo, Valtion Eläkerahasto ja Veritas.
Ensimmäisen vuoden ajan yhtiö hallinnoi kolmea tuulipuistoa Lappeenrannassa, Siikajoella ja Luhangassa, minkä jälkeen tuulivoimaomistukset kasvoivat merkittävästi.
”Vuonna 2020 ostimme aiemmin toimineesta TuuliWatista ST1:n osuuden, kymmenen tuulivoimapuistoa, mikä muodostaa suurimman osan tuulivoimaomistuksistamme tällä hetkellä. Samalla mukana tuli hankkeita, joita olemme nyt kehittäneet eteenpäin ja osittain myös jo rakentaneet. Tällä hetkellä meillä on hoidettavana 740 miljoonan euron sijoitukset kiinteistöissä ja 500 miljoonan euron verran tuulivoimaa”, kertoo Exilionin toimitusjohtaja Ari Talja.
ST1:n kanssa tehty kauppa teki Exilionista tuolloin Suomen suurimman tuulivoimaomistajan, jonka tuotanto vastasi kuudesosaa koko Suomen tuulivoimakapasiteetista. Tällä hetkellä Exilionin portfoliossa on 13 toiminnassa olevaa tuulivoimapuistoa, joiden yhteiskapasiteetti on 380 megawattia. Tämä tekee yhtiöstä tällä hetkellä Suomen neljänneksi suurimman tuulivoimatuottajan. Valmiiden tuulivoimaloiden lisäksi portfolioon kuuluu Viinamäen akkuvarasto sekä seitsemän hankekehityksessä olevaa tuulivoimahanketta.
Kannattava, mutta vakautta vaativa sijoituskohde
Tuulivoima valikoitui osaksi Exilionin sijoitustoimintaa luonnollisesti kannattavuutensa ansiosta. ”Eläkeyhtiöt päättivät, että tuulivoimaan oli järkevä sijoittaa, koska sillä on ollut vakaa ja ennustettava tuotto. Tuulivoima onkin ollut hyvä sijoitus ja me sekä omistajat olemme tyytyväisiä. Exilion on lähtökohtaisesti tuulivoimaloidensa pitkäaikainen omistaja, mutta koska tämä on sijoitustoimintaa, tilanteen ollessa sopiva, myös myymme puistoja. Sähköä myymme tällä hetkellä spot-markkinoille. Valtaosa tuulivoimaloistamme on vielä syöttötariffin piirissä”, kertoo Talja.
Tuulivoima on edullisin tapa tuottaa sähköä Suomessa ja maassa on rakennettu markkinaehtoista tuulivoimaa jo vuodesta 2019. Viime vuosina korkojen nousu ja sähkönhinnan muutokset ovat kuitenkin muuttaneet sijoituskenttää ja vaikuttaneet myös tuulivoimainvestointien kannattavuuteen. Korkotilanteen ja sähkön hinnan lisäksi tuulivoimainvestointien kannattavuuteen vaikuttavat poliittinen tahto ja sääntely.
”Tärkein viesti poliittisille päättäjille juuri nyt on, että tuulivoimatuottajia tulee kohdella tasapuolisesti muihin tuotantomuotoihin nähden sekä säilyttää ennustettava ja vakaa säädösympäristö. Sijoittajille on myrkkyä, jos joka vuosi kehitetään uusia veroja tai säädöksiä. Kun markkinatilanne on sopiva ja säädösympäristö vakaa, uusia investointeja kyllä tulee”, Talja pohtii.
Vastuullinen sijoitus on kannattava sijoitus
Niin tuulivoima kuin muussakin liiketoiminnassa vastuullisuudesta on tulossa koko ajan tärkeämpää. Myös Exilionissa nähdään, että vastuulliset toimintatavat tarjoavat pitkäaikaista arvoa sekä sijoittajille että yhteiskunnalle.
”Vastuullisuus on meillä koko toiminnan läpileikkaava asia ja pyrimme ottamaan kaikessa toiminnassamme vastuulliset toimintatavat huomioon. Exilion Tuulen tärkeimmät vastuullisuusteemat ovat positiivinen yhteiskunnallinen vaikuttavuus, rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä toiminnan paikallinen merkittävyys. Vastuulliset toimintatavat ei ole hyvesignalointia tai viherpiipertämistä vaan tapa, jolla sijoituksemme ovat yksinkertaisesti parempia. Meidän tehtävämme on sijoittaa eläkevaroja turvaavasti ja tuottavasti, ja tämä on kannattavin tapa”, summaa Talja.
Exilionin kohdalla vastuullisuus tarkoittaa käytännössä esimerkiksi päästöjen tarkkaa seuraamista sekä raportointia. Tuotannosta teetetään laajat hiilijalanjälkilaskelmat ja jätelaskennat toteutetaan kilojen tarkkuudella. Esimerkiksi vaihtoon menevät tuulivoimaloiden lavat saatetaan asianmukaisesti kiertotalouden piiriin. Vastuullisuus tarkoittaa Exilionille myös paikallisyhteisön huomiointia sekä maanomistajien reilua ja tasapuolista kohtelua.
Tuotot suomalaisille
Yritys on Suomessa ainutlaatuinen toimija, sillä se on ainoa suomalainen tuulivoiman tuottaja, jonka tuotto ohjataan suoraan suomalaisten hyväksi. ”Vuonna 2022 suomalaisten eläkkeisiin ohjattu tuotto oli noin 36 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Exilion Tuuli maksoi 10 tuulivoimakunnalle kiinteistöveroa yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa”, summaa Talja.
Exilion auttaa myös monia yrityksiä omien ilmastotavoitteidensa saavuttamisessa. Muun muassa suomalaiset Snellman ja DNA ovat solmineet PPA-sopimukset ja tulevat tuulipuistojen valmistuttua sähköistämään omaa toimintaansa puhtaalla kotimaisella tuulivoimalla.
Suomalaisen tuulivoiman tulevaisuuden Talja näkee tällä hetkellä melko neutraalina, mutta horisontissa on myös haasteita. ”Yksi tuulivoima-alan tulevaisuuden kysymysmerkeistä on osaajapula. Tälläkin hetkellä voimalavalmistajille on paikoin haasteellista löytää osaavaa huoltohenkilökuntaa. Tuulivoimatuotannon koko ajan kasvaessa esimerkiksi tähän haasteeseen tarvitsemme ratkaisuja”, päättää Talja
Exilion Tuuli tuotti vuonna 2022 tuulisähköä yhteensä noin 1,0 TWh, mikä on noin 8,7 % kaikesta Suomessa tuotetusta tuulisähköstä. Tuotannolla voitaisiin kattaa Helsingin kaikkien kotitalouksien vuotuinen sähkötarve.
Tuulivoimateknikko Mikko Tauriainen opiskelee oppisopimuksella Kuusamossa
Mikko Tauriainen opiskelee parhaillaan Kainuun ammattiopistolla Kuusamossa sähkö- ja automaatioalan perustutkintoa oppisopimuksella. Opinnot ovat loppusuoralla. Tie sähköalan opintoihin on kulkenut lentokonemekaanikosta nuohoojan ammattiin ja siitä tuulivoimateknikoksi Vestakselle.
”Ensimmäinen ammattihan minulla on lentokoneasentaja. Niitä hommia tein vajaa 6 vuotta, joista puolet Helsingissä Malmin lentokentällä lentäjien koulutuskoneita huoltaen ja sen jälkeen Utissa armeijan lentokaluston parissa. Esikoislapsen syntymän jälkeen muutettiin perheen kanssa takaisin Kuusamoon, jossa opiskelin nuohoojan ammattitutkinnon ja tein niitä hommia vuoteen 2022 saakka”, Mikko kertoo.
Mikko aloitti työt Vestaksella maaliskuussa 2022 ja lähti päivittämään ammattitaitoaan sähkö- ja automaatioalan perustutkinnolla syksyllä 2022.
”Tuttu kaveri houkutteli hakemaan töihin Vestakselle jo kolmisen vuotta sitten. Silloin työ olisi ollut reissupainotteista, eikä se pienten lasten kanssa ollut silloin vaihtoehto”, hän kertoo.
Nyt Mikko työskentelee Vestaksella Murtotuuli nimisessä tuulipuistossa, Posiolla B-tason teknikkona. Tuulivoimaloissa työskentelevät koulutetaan perusteellisesti ja heille suunnitellaan oma koulutuspolku. Tasoja on neljä: D, C, B ja A. Alan työkieli on englanti ja sen takia myös koulutus tapahtuu englanniksi.
”Lyhyesti D-levelillä kuljetaan aina kokeneemman asentajan mukana. C-levelillä koulutetaan voimalan huoltotöihin ja B-levelillä kouluttaudutaan vianhakuun myllystä”, Mikko avaa lyhyesti koulutustasoja.
Ilman korkeanpaikan turvallisuuskoulutusta ei pääse edes kiipeämään tuulimyllyn laelle. Pääsääntöisesti tuulivoimaloissa työskentelevän henkilön tulee suorittaa minimissään GWO BST (basic safety training) sekä GWO BTT (basic technical training), jotka ovat alan globaaleja koulutuspaketteja. Alalle hakeutuvan kannattaakin varautua siihen, että kaksi ensimmäistä työvuotta on intensiivistä kouluttautumista ja uuden opettelua. ”Pitää olla motivoitunut oppimaan uutta”, Mikko sanoo.
Tuulivoimateknikon työpäivä ei ole koskaan samanlainen, vaikka tietynlainen perusrunko säilyy. Viikonloppuisin saattaa olla lisäksi päivystysvuoroja. Mikon mukaan ammatin suola onkin juuri työn liikkuvuus ja monipuolisuus.
”Kuusamosta siirrytään aamulla Posiolle, missä alkaa työt klo 7.00. Siellä keitetään aamukahvit ja aletaan käymään läpi voimaloiden etäseurantaa. Tiimit saa työohjeet ja lähdetään hakemaan työvälineet- ja tarvikkeet”, Mikko avaa tavanomaista työpäivän aloitusta.
Sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi siihen, millaisia työtehtäviä on milloinkin mahdollista tehdä. Esimerkiksi talvella voimalaitos pysäytetään etänä, sillä vaarana on korkealta tippuva jää. Turvallisuusohjeet ovat tiukkoja ja työtä tehdään pareittain tiimien sisällä.
”Kahdestaan kun työskennellään 150 metrissä, pitää molemmilla olla tarkka tieto mitä ja miten tehdään työ turvallisesti. Siellä ei voi mennä suin päin, vaan on oltava tarkkaavaisuutta”, Mikko sanoo.
Miksi tälle alalle sitten kannattaa kouluttautua?
”Tämä on tulevaisuuden ala, vaikka toiminta Suomessa on vielä suhteellisen pientä maailmanlaajuisella tasolla, niin kasvua alalle on tulossa. Uusiutuvaa energiaa tarvitaan tulevaisuudessa, joten töitä riittää”, Mikko summaa. ”ja palkkaus on kilpailukykyinen”, hän lisää.
Opiskele sähkö- ja automaatioalan perustutkinto sisältäen tuulivoima- tai aurinkoenergia opintoja
Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen -hankkeen koulutuspilotti kehittää yhteistyössä työelämän kanssa tuulivoima- ja aurinkoenergia-alan koulutusta, osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi.
Koulutuksessa suoritat sähkö- ja automaatio-alan perustutkinnon sisältäen opintoja tuulivoimalan huolto- ja kunnossapitotöistä tai aurinkosähköjärjestelmäasennuksista.
Koulutuksesta saat perusvalmiudet asentajan työtehtävissä toimimiseen tuulivoima- ja aurinkoenergia-aloilla.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kainuun ammattiopiston blogissa.
Vestakselta uusi ratkaisu lapojen kierrätykseen
Vuoden 2023 alussa Vestas ilmoitti uudesta ratkaisustaan, joka tekee epoksipohjaisista tuuliturbiinien lavoista kierrätettäviä ilman tarvetta muuttaa lavan rakennetta tai materiaalin koostumusta. Tämän innovaation ansiosta jo käytössä olevien tuuliturbiinien lavat voidaan kierrättää, ja tulevaisuudessa lavat voivat koostua jopa sata prosenttisesti kierrätysmateriaaleista.
Uusi teknologia on kehitetty CETEC-tutkimushankkeessa, joka on yhteistyö Vestasin, Olinin, Tanskan Teknologisen Instituutin ja Aarhusin yliopiston välillä. Olinin, Stena Recyclingin ja Vestasin kumppanuus kattaa kaksivuotisen pilottiprojektin, jonka jälkeen arvioidaan lapojen kierrätykseen perustuvan liiketoiminnan käynnistämistä. Koko prosessille tehdään elinkaaren arviointi (LCA) osana pilottiprojektia.
Lue koko englanninkielinen artikkeli Tuulivoima-lehdestä 2/2023
Mitoita akkuenergiavarastosi oikein
Energiayhtiöt ovat lisääntyvässä määrin selvittämässä akkuenergiavarastojen käyttöä osana tuuli-, aurinko- ja vesivoiman tuotantoa. Monikäyttöisiä, nykyisin pääosin litiumioniteknologiaan pohjautuvia, energiavarastoja voidaan käyttää esimerkiksi taajuussäätöreserveinä tasapainottamaan kulutusta ja tuotantoa sähköverkossa, paikkaamaan tuotantovajeita, varavoimatarkoituksiin sekä suojaamaan vesivoimalaitosten turbiineja käynnistyksen yhteydessä. Jotta energiavarasto sopisi mahdollisimman hyvin tarkoituksiinsa, se on syytä mitoittaa huolellisesti. Seuraavassa muutamia suunnittelussa huomioitavia seikkoja.
On hyvä miettiä mitä palveluita akulta halutaan ja kuinka suuri määrä energiaa siihen halutaan varastoida? Onko toiveena useampi käyttötarkoitus vai aikomuksena osallistua vaikkapa ainoastaan reservimarkkinoille? Halutaanko varata mahdollisuus lisätä uusia palveluja myöhemmin? Minkä suuruista energiakapasiteettia akustolta toivotaan sen elinkaaren loppupäässä?
Mitä useampaa samanaikaista palvelua energiavarastolta toivotaan, sitä suurempi kapasiteetti siihen täytyy suunnitella. Energiantarvetta määriteltäessä on tärkeää ottaa huomioon, että kalenteriajan ja käytön takia akut vanhenevat, eivätkä käyttöiän lopussa kykene antamaan ulos samaa energiamäärää kuin alussa. On siis suositeltavaa pohtia haluttua tilannetta elinkaaren lopussa ja mitoittaa akusto sen mukaan. Tämän lisäksi energiavarastojen eliniän pidentämiseksi akkuja ei normaalisti pureta 100 % varaustasosta alkaen aivan tyhjäksi, vaan liikutaan esimerkiksi vain 10 % ja 90 % varaustason välillä. Tällöin puhutaan 80 % purkautumissyvyydestä (englanniksi Depth-of-Discharge), ja akusto pitää vastaavasti ylimitoittaa.
Energiavarastossa tarvittavien akkumoduulien määrään ja sitä kautta energiavaraston kokoon vaikuttaa myös se, kuinka pitkä aika akuston tulee pystyä toimimaan ennen uutta latausta. Kuinka kauan vaikkapa varavoimaa pitäisi olla? Esimerkiksi kahden tunnin vaihtoehto on fyysisesti suurempi kuin yhden tunnin akusto. Se vaatii siten enemmän tilaa ja on myös kustannuksiltaan kalliimpi.
Montako päivittäistä tai vuosittaista sykliä eli peräkkäistä täyttä lataus- ja purkutoimintoa akun halutaan suorittavan? Jos syklit ovat vain osittaisia, niin täysien syklien sijaan voidaan tarkastella siirrettyä energiamäärää. Kun litiumioniakkua ladataan, akun litiumionit siirtyvät katodista eli positiivisesta elektrodista negatiiviseen anodiin. Samalla ionit vuorovaikuttavat elektrodien hiukkasten kanssa. Tämä kuluttaa sekä elektrodeja että elektrolyyttiä, ja siksi syklien määrä vaikuttaa merkittävästi akun elinikään ja tarvittavaan nimellisenergiakapasiteettiin.
Esimerkiksi kahden tunnin akuston, jolla on 1 päivittäinen sykli ja jonka toivotaan toimittavan 50 MWh elinkaaren lopussa, täytyy nimellisenergiakapasiteetiltaan olla yli 70 MWh. Samankokoinen akusto, jonka energiakapasiteetin halutaan elinkaaren alussa olevan 50 MWh ja jolle on suunniteltu 2 päivittäistä sykliä, täytyy puolestaan mitoittaa jopa n. 85 MWh:iin. Koska akusto muodostaa energiavaraston kustannuksista ylivoimaisesti suurimman yksittäisen osan ja sen ominaisuuksilla on vaikutusta myös akuston ja verkon välissä olevan suuntaajalaitteiston valintaan, oikea mitoitus on tärkeää. Sillä turvataan akkuenergiavaraston toimivuus, tarkoituksenmukaisuus ja turvallisuus.