Energia ensin – kotimainen puhdas sähkö mahdollistaa vihreän siirtymän teolliset investoinnit
Muna vai kana? Usein toistuva kysymys tai paremminkin teema, kun keskustellaan vihreän siirtymän teollisista investoinneista ja energian suhteesta. Puhdas sähkö on vihreän siirtymän investoinneissa mahdollistajan paikalla, joten – energia ensin.
Vihreä siirtymä on positiivinen kierre, joka on samalla ratkaisu ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamiin ongelmiin. Lisäksi se on talouskasvun ja työllisyyden luoja sekä aluetalouden vahvistaja. Kuten kaikissa hyvissä tarinoissa, ja tässä tapauksessa vieläpä tositarinassa, tanssiin tarvitaan kaksi.
Myönteisessä kehityksessä tuuli- ja aurinkovoimalla tuotettu puhdas sähkö sekä vihreän siirtymän teollinen investointi luovat parivaljakon, jotka kiihdyttävät toisiaan luoden toisilleen luotettavaa tulevaisuuden näkymää ja investointiympäristöä.
Hyvän esimerkin tarjoaa tällä hetkellä kaukolämmön sähköistyminen yli 1500 megawatin meneillään olevilla investoinneilla. Kun olosuhteet ovat kohdallaan, hyvää tapahtuu. Samanlaista signaalia on aistittavissa datakeskusten puolella, jossa uusia hankkeita on rakenteilla.
Suomessa on tilaa ja sopivasti viileä ilmanala puhtaan sähkön tuottamiselle. Itsestään mikään ei kuitenkaan tapahdu. Vahvuuksia pitää osata ja myös voida hyödyntää.
On laajasti tunnettua, että vihreän siirtymän investointeja niin energiantuotannon kuin teollisen kulutuksen sektorilla vauhditetaan Euroopassa suurilla valtiollisilla tukisummilla. Kotimaassamme miljarditukijaiset eivät realistisesti ajatellen vaikuta olevan mahdollisia.
Niukkuudessa pitää kehittää muuta keinoa, jolla saada suomalaiseen vihreään siirtymään lisävauhtia. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen kehysriihessä päättämä suurten teollisten investointien verohyvitys on viisautta. Veroporkkana puhaltaa myötätuulta vihreän siirtymän teollisiin hankkeisiin, mitkä osaltaan tuovat tarvittavaa kasvua kansantalouteemme.
Investointihankkeiden varmistamiseksi tarvitaan myös luotettavaa näkymää puhtaan sähkön saatavuudelle. Niin ovat viestineet muun muassa datakeskusprojektien vetäjät ja vetytalouden toimijat.
Onneksi voimme Suomessa varmistaa omilla päätöksillämme sen, että puhdasta sähköä varmasti riittää sähköintensiivisten investointien toteutumiseksi. Seuraavan listan saa laittaa talteen.
Merituulivoiman rakentumisen varmistamiseksi Suomeen päättäjien kannattaa ottaa mallia kehysriihen verokannusteesta. Kohtuullinen verotus ja tarkoituksenmukaiset maksut merialueilla, joilla tuulivoimaa tuotetaan, ovat järkeviä ratkaisuja, jotka vauhdittavat investointeja. Samalla ne petaavat mahdollisuuksia saada lisää verotuottoja, kun merituulivoiman ala saadaan syntymään Suomeen.
Toiseksi itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen nykyistä laajempi salliminen tuo valtavasti tasapainohyötyjä suomalaiseen energiatuotantoon. Maamme laajan pinta-alan parempi hyödyntäminen vahvistaa tasaisempaa sähköntuotantoa, tasaa sähkönhinnan vaihteluja sekä mahdollistaa entistä useammalle maakunnalle ja kunnalle niiden edellytyksiä vahvistaa elinvoimaansa vihreän siirtymän investoinneilla.
Kolmanneksi sähkön saatavuuden näkymää voi vahvistaa Suomen suurin tuulivoimamaakunta Pohjois-Pohjanmaa. Nykyisten tuulivoimaloiden tuottaman sähkön voidaan sanoa olevan jo käytössä. Tulevien tuulivoimahankkeiden mahdollistaminen pohjoisessa maakunnassa avaa ovet teollisille investoinneille.
Neljänneksi koko tarinan uusin tulokas aurinkovoima, joka vahvistaa suomalaisen uusiutuvan energian tuotannon tasapainoa. Kesällä paistaa eniten, talvella tuulee eniten. Aurinkovoimalle kannattaa tuulivoiman tavoin luoda toimiva sääntelykehikko. Siihen kuuluu myös järkevä verokohtelu, jossa tuulen ja auringon kiinteistövero ovat samalla viivalla.
Suomalaisen uusiutuvan energian väriä voi kuvailla sinivalkoiseksi, vihreäksi tai puhtaaksi. Oikeastaan kaikki käy, kunhan kotimaisen uusiutuvan energian ja sähkön merkitys ymmärretään oikein. Sen jälkeen voimme olla aika varmoja, että suomalaisen elämänliekin valo on samaan aikaan kirkas ja lämmin – kuten tuulella ja auringolla.
Pelkkää tuulivoimaa vai laajemminkin uutta uusiutuvaa?
Viime keväästä asti Suomen Tuulivoimayhdistyksessä on käyty keskustelua siitä, tulisiko STY:n laajentaa toimintaansa tuulivoiman lisäksi ainakin teollisen kokoluokan aurinkosähköön ja mahdollisesti myös muihin uusiin uusiutuviin sähköntuotantomuotoihin. Yhteydenottoja on tullut ennen kaikkea aurinkosähkön parissa toimivilta yrityksiltä, mutta ehkä hieman yllättäen myös useampi viranomainen tai muu keskeinen sidosryhmämme on epävirallisesti kysynyt, voisimmeko STY:ssä ajatella laajentavamme toimintaamme.
Olemme ottaneet nämä ehdotukset nöyrinä ja kiitollisina vastaan – osoittavathan ne luottamusta meidän pitkäjänteiseen tekemiseemme ja osaamiseemme, sekä ovat myös yksi osoitus tuulivoima-alalla tunnetusti vallitsevasta hyvästä yhteishengestä. Asiaa on puitu STY:n hallituksessa useampaan otteeseen ja mietitty, miten ehdotuksia kannattaisi alkaa lähestyä ja mitä asialle pitäisi tehdä.
Ensimmäinen laajempi keskustelu aiheesta käytiin STY:n kevään 2023 vuosikokouksen virallisen osuuden jälkeen. Silloin haluttiin antaa paikalla olleille jäsenille mahdollisuutensa sanoa asiasta epävirallisesti mielipiteensä. Tämän jälkeen jäsenistölle lähetettiin kysely aiheesta. Myös STY:n henkilöstön näkemyksiä kartoitettiin. Lopulta pyrimme tavoittamaan kyselyllä myös sellaiset teollisen aurinkosähkön parissa toimivat yritykset, jotka eivät ole vielä STY:n jäseniä.
Kyselyissä ja keskusteluissa on nähty paljon synergiaa teollisen kokoluokan tuulivoiman ja teollisen kokoluokan aurinkosähkön välillä. Tuuli- ja aurinkosähköllä on monia yhteisiä edunvalvontakysymyksiä. Yhdistetty edunvalvonta kahdelle merkittävälle sääperusteiselle uusiutuvan energian sähköntuotantomuodolle tekisi yhdistyksestä vahvemman myös markkinasuhdanteiden vaihteluita vastaan. Mutta toki laajentumisessa on nähty myös haasteita: laajentumisessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei kummankaan tuotantomuodon edustajat koe jäävänsä vähemmälle huomiolle. On myös tunnistettu joitain edunvalvontakysymyksiä, joissa alojen välillä voi syntyä ristiriitoja. Toisaalta, mikäli ristiriitoja syntyy, on ne parempi ratkaista yhdistyksen sisällä kuin ulkopuolella. Myös henkilöstön työkuormat mietityttävät. Selvitystyö on käynnissä – lopullisen päätöksen tekevät jäsenet.
Syksyllä 2023 käynnistettiin laajentumisesta vakavammat keskustelut aurinkosähkökoalition kanssa. Yhteisessä työryhmässä on STY:n tuulivoimaa ja aurinkovoimaa kehittäviä jäseniä, pelkän tuulivoiman parissa toimivia yrityksiä ja aurinkosähkökoalition kautta yhtiöitä, joiden pääfokus on aurinkosähkössä. Työryhmän alle on perustettu alatyöryhmät miettimään tarkemmin muun muassa edunvalvontakysymyksiä, sääntöjä, jäsenmaksujärjestelmää, organisaatiota sekä tulevaa brändiä. Vuoden loppuun mennessä keskustelut oli saatu siihen vaiheeseen, että tammikuussa 2024 voitiin käynnistää uuden brändin ja nimen suunnittelu ulkopuolisen konsulttitoimiston kanssa. STY maksaa työstä puolet, aurinkosähkökoalitiossa mukana olevat yritykset toisen puoliskon.
Talven aikana on tullut selväksi, että STY:n vuosikokoukselle ei aiota ehdottaa ainoastaan laajentumista pelkkään aurinkosähkööön, vaan ovi halutaan jättää ainakin raolleen myös muille uusille uusiutuvan energian muodoille, esimerkiksi sähkön varastoinnille. Kuinka auki tuo ovi ehdotetaan jätettäväksi, on vielä tätä kirjoittaessa päättämättä.
Vuonna 2023 tuulivoima oli Suomen kolmanneksi suurin sähköntuotantomuoto. Tuulivoimalla katettiin 18,1 prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta ja 18,5 prosenttia sähkön tuotannosta. Tänä vuonna tuulivoima tulee ohittamaan vesivoiman ja kasvamaan Suomen toiseksi suurimmaksi sähköntuotantomuodoksi. Tuulivoiman lisäksi kohisten on kasvamassa aurinkosähkön rooli Suomen sähköntuotantokentässä. Vaikka aurinkosähkön osuus Suomen sähköntuotannosta oli vielä vuonna 2023 pieni (0,8 %), tulee sen rooli kasvamaan. Vuonna 2023 aurinkosähkön tuotanto kasvoi huimat 65 prosenttia.
Kuten tästä kirjoituksesta on jo muutamasta kohdasta käynyt ilmi, STY:ssä asiasta lopullisen päätöksen tekee yhdistyksen vuosikokous, tarvittaessa äänestämällä, huhtikuun 18. päivä. Edellä mainittu työryhmä, bränditoimisto sekä STY:n hallitus vain valmistelevat esityksiä vuosikokoukselle. STY:n jäsen: tule siis mukaan kokoukseen vaikuttamaan siihen, laajentaako STY toimintaansa vai keskitymmekö jatkossakin ainoastaan tuulivoimaan.