Saksan Bonnissa alkoi viikko sitten maanantaina YK:n 23. ilmastokokous. Kaksi viikkoa kestävässä kokouksessa on tarkoitus sopia säännöt sille, miten Pariisin ilmastosopimuksen päästöleikkausitoumusten toteutumista mitataan ja seurataan. Pariisin sopimuksessa linjattiin, että maailman keskilämpötilan nousu pitää rajoittaa puoleentoista tai korkeintaan kahteen prosenttiin. Nykyiset ilmastotoimet eivät kuitenkaan vielä riitä rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousua yli kahden asteen.
Huolestuneita äänenpainoja kuullaan ympäri maailmaan Bonnin ilmastokokouksen alkaessa. YK:n ympäristöjärjestö UNEP:in mukaan nyt annetut päästölupaukset eivät ole riittävän kunnianhimoisia pitämään maapallon keskilämpötilan kahdessa asteessa. Edeltävä vuosi oli YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) mukaan mittaushistorian lämmin ja YK varoittaa, että kuluvana vuonna uusia ennätyksiä tullaan todennäköisesti jälleen rikkomaan. Ennätyksellisen korkeat olivat myös viime vuoden kasvihuonekaasujen pitoisuudet. Myös ilmaston ääriolosuhteet ja poikkeukselliset sääilmiöt ovat yleistyneet. Muun muassa lämpöennätykset, niiden aiheuttama kuivuus ja toisaalla hurrikaanit ja niiden aiheittamat tulvat sekä muut tuhot ovat koetelleet ihmisiä ympäri maailmaa.
Bonnin ilmastokokouksen puheenjohtajamaa Fidži taas pelkää maansa konkreettisen katoamisen puolesta: mikäli päästöjä ei saada kuriin, uhkaa moni pieni saarivaltio kadota merenpinnan noustessa kokonaan jo parin vuosikymmenen kuluessa. Suomessa ilmaston lämpenemiseen on vielä helppo suhtautua ei-niin-suurella vakavuudella, sillä meillä lämmenneet talvet näkyvät lähinnä lumisen ajan lyhentymisenä sekä lumipeitteen rajan katoamisen yhä pohjoisemmaksi.
Myös ympäristöjärjestöt ympäri maailmaa ovat ilmaisseet huolensa ja vaativat saastuttavasta tuotannosta eroon pääsemisen jouduttamista. Suomessa WWF:n mukaan ratkaisuna voisivat toimia rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, tuuli ja aurinkovoima, geoterminen energia, lämpöpumput, kysyntäjousto sekä liikenteen sähköistys.
Suomen valtuuskuntaa kokouksen ensimmäisellä viikolla johtaa Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia. Toisella viikolla valtuuskuntaa johtaa asunto, energia ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Ministeri Tiilikainen toteaa ympäristöministeriön tiedotteessa, että päästöt on saatava globaalisti laskuun seuraavan viiden vuoden aikana. Tiilikainen uskoo, että tämä onnistuu vain, jos maailmanlaajuinen sitoutuminen ilmastotyöhön pysyy vahvana.
Kuten Tiilikainenkin toteaa, sitoutumisen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös nopeita toimia. Suomalainen tuulivoima ala on kasvanut ja kypsynyt viime vuosien aikana vauhdilla, ja on valmis omalta osaltaan olemaan mukana talkoissa. Meillä tuulivoiman potentiaali on huomattava ja uutta uusiutuvan energian kapasiteettia pystytään rakentamaan lisää tarvittaessa nopeallakin tahdilla. Jotta jo käynnissä oleva energiamurros toteutuu käänteen tekevänä ja ilmaston lämpeneminen saadaan hillittyä, tarvitaan päättäjiltä ympäri maailmaa laajaa horisonttia ja vahvaa tahtotilaa, sillä kaikki keinot on käytettävä. Suomessa uusiutuvaan energiaan panostetaan jo mutta ovatko tavoitteet suuri kuva huomioiden tarpeeksi kunnianhimoiset?