Saksa on asettanut itselleen kunnianhimoisia energiapoliittisia tavoitteita: Vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia Saksan energiatarpeesta tulee täyttää uusiutuvilla energiamuodoilla. Lisäksi on päätetty, että Saksassa ydinenergia poistetaan käytöstä vaiheittain vuoteen 2022 mennessä. Uusiutuvien energianmuotojen käyttöä säätelee EEG (Erneuerbare-Energien-Gesetz) eli Saksan uusiutuvan energian asetus, joka määrittelee tukitoimia erilaisille uusiutuville energiamuodoille.
Vuonna 2000 uusiutuva energia kattoi vain 6 prosenttia Saksan energian kulutuksesta. Tämä luku kasvoi 32,5 prosenttiin vuonna 2015. Saksan maantieteellisistä oloista johtuen kysyntä täytetään lähinnä tuuli- ja aurinkovoimalla, ja sitä täydennetään vesi- ja bioenergialla sekä geotermisellä energialla. Kaikkiin muihin, niin fossiilisiin kuin uusiutuviinkin, energialähteisiin verrattuina tuuli- ja vesivoima edustavat selvästi halvimpia teknologioita.
Suuria muutoksia omistusrakenteissa
Yksi Saksan energiasektorin rakennemuutoksen pääpiirteistä on muutos sidosryhmien rakenteessa. Ennen Energie-wendeprosessin alkua Saksan sähkömarkkinoita dominoi neljä suurta yhtiötä, jotka tekivät itselleen hyvää tulosta. Uusi rakenne, jossa on valtava määrä hyvin pieniä uusiutuvaa energiaa tuottavia yksiköitä, luo mahdollisuuksia uusille toimijoille liittyä energiamarkkinoille.
Yhä useammat pienet yhtiöt, osuuskunnat, kunnat, yhteisöt ja jopa yksittäiset kansalaiset ovat avainasemassa energiasektorin rakennemuutoksessa. Yli puolet Saksan uusiutuvaa energiaa tuottavista voimalaitoksista on suoraan kansalaisten omistuksessa, kun ”neljä suurta” omistavat vain 5 prosenttia. Näin ollen suuret toimijat menettävät yhä enemmän ja enemmän vaikutusvaltaansa energiamarkkinoilla pienemmille, ihmisläheisille markkinatoimijoille.
Myös sähköntuotannon rakennemuutoksen hyväksyntä väestön keskuudessa on tärkeä piirre energiamuutoksessa. Aikaisemmin sähköä on tuotettu suurissa ydinvoimaloissa ja fossiilisia polttoaineita käyttävissä voimaloissa lähellä kysynnän keskuksia. Nyt pieniä uusiutuvaa energiaa tuottavia voimaloita on ympäri Saksaa paikoissa, joissa luonnon resursseja, kuten aurinkoa ja tuulta, on saatavilla.
Yleinen hyväksyntä on tärkeää sähköntuotannon muuttuessa yhä näkyvämmäksi ja maisemaa muovaavammaksi. On tärkeää tarjota kansalaisille mahdollisuus tulla osallisiksi projektiin muun muassa välittämällä tietoa, järjestämällä mahdollisuuksia tulla kuulluiksi ja tarjoamalla mahdollisuutta rahoittaa projekteja. Tällaisten seikkojen huomioiminen on tärkeää, sillä niiden avulla voidaan merkittävästi lisätä projektin hyväksyttävyyttä kansalaisten keskuudessa.
Kansalaisten tuulipuisto
Yksi Saksan energiasektorin rakennemuutoksen positiivisista esimerkeistä, kansalaisomisteinen tuulipuisto, toteutettiin Bergin kunnassa Etelä-Saksassa. Berg sijaitsee Starnberg-järven rannalla Münchenin ja Alppien välissä. Bergin kunta kuuluu Starnbergin piirikuntaan, joka on Saksan varakkain piirikunta. Tonttien hinnat Bergissä ovat Saksan kalleimmasta päästä erityisestä sijainnista johtuen.
Vuonna 2011 Fukushiman katastrofin jälkeen Bergin kunnanjohtaja ja kunnanvaltuusto päättivät käsitellä tuulienergian mahdollisuutta yhteisössään. Kunta pestasi suunnitteluyhtiön hankekehityksen toteuttajaksi.
Kesäkuussa Starnbergin piirikunta myönsi luvat neljälle tuuliturbiinille. Vuosina 2014 ja 2015 rakennettiin neljä kolmen megawatin Enercon E-115 turbiinia. Voimalat aloittivat toimintansa joulukuussa 2015. Jokaisen turbiinin napakorkeus on 149 metriä, roottorin läpimitta 115 metriä ja kokonaiskorkeus 207 metriä. Kokonaisuudessaan tuulipuisto tuottaa 28 000 000 kWh vuodessa. Saman määrän kuluttaa noin 8 000 kotitaloutta vuodessa.
Koko projektin suunnittelu-ja toteutusketjun aikana Bergin ja lähikylien asukkaita tiedotettiin jatkuvasti. Useita infotilaisuuksia pidettiin, rakennustyömaalla järjestettiin tutustumiskäyntejä, lehdistötiedotteita tehtiin ja projektin rakennuttaja ja yhteisö olivat tavoitettavissa koko ajan.
Kunta halusi toteuttaa kansalaisten tuulipuiston. Näin ollen, lupien myöntämisen jälkeen kesällä 2014 perustettiin yhtiö, joka yritysmuodoltaan muistuttaa osakeyhtiötä (saksaksi Gesellschaft mit beschränkter Haftung, eli GmbH), ja jonka yhdeksi osakkaaksi otettiin kommandiittiyhtiötä muistuttava yritys (saksaksi Kommanditgesellschaft, eli KG). Kunta, jolle projekti oli kuulunut tähän asti, myi sen tälle tarkoitusta varten perustetulle yhtiölle. Kommandiittiyhtiön jäsenet investoivat suoraan tuulipuistoon.
Mukaan pienellä pääomalla
Tämä osakeyhtiön (GmbH) ja kommandiittiyhtiön (KG) yhdistelmä on yleisin Saksassa käytetty kansalaisrahoittamisen malli, sillä siinä on useita hyötyjä sijoittajille. Jokainen sijoittaja omistaa osuuksia oman sijoituksensa verran. Näin ollen heillä on suoraa sananvaltaa kaikissa merkittävissä päätöksissä oman sijoituksensa mukaan. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä. Sijoittajat ovat vastuunalaisia vain oman sijoituksensa verran. Lisäksi kommandiittiyhtiöiden (KG) rahallisilla sijoituksilla on merkittäviä verohelpotuksia Saksassa.
Bergin tuulipuiston kokonaisprojektiarvo on 21,6 miljoonaa euroa. 30 prosenttia kustannuksista rahoitettiin kommandiittiyhtiön sijoittajien osakepääomalla. Jäljelle jäävä 70 prosenttia rahoitettiin pankkilainalla. 5 000 euron minimi alkupääoma mahdollisti monien osallistumisen. Maltillisesti laskien tuotto-odotus sijoittajien alkupääomaan on noin 5,3 prosenttia.
Projektin laskennallinen ikä on 20 vuotta, mutta turbiinien voidaan olettaa olevan toiminnassa vielä kahden vuosikymmenen jälkeenkin. Näin ollen osanottajat voivat olettaa hyötyvänsä sijoituksestaan laskennallista odotetta enemmän.
Kansalaisten yhteisomisteisella yhtiöllä Bergissä on yhteensä 169 osakasta, joista useimmat ovat Bergin ja lähikylien asukkaita. Myös Bergin kunta ja useat naapurikunnat omistavat osakkeita. Lisäksi paikallinen pankki ja julkiset palvelut ovat osakkaina. Bergin kunnan osallistumisen vuoksi kaikki paikalliset asukkaat hyötyvät, sillä tuotto sijoitetaan lastentarhoihin ja erilaisiin nuoriso-, vanhus-, urheilu- ja kulttuuri-instituutioihin.
Mahdollisimman paljon erilaisia keinoja käytettiin ympäröivän väestön hyväksynnän varmistamiseksi. Paikallisia informoitiin projektista jatkuvasti, heille tarjottiin mahdollisuus osallistua projektin rahoittamiseen ja heille näytettiin kunnan osallistumisen hyödyt. Näin ollen tuulipuisto Bergissä on hyvin hyväksytty ja ihmiset ovat siitä ylpeitä.
Bergin kaltainen kansalaisosallistava rakentaminen on moraalisesti oikea, vihreä sijoitus, jolla on kohtuullinen tuotto. Se viitoittaa tietä pois vanhoilta sähkömarkkinoilta, joita valtavaa tuottoa tekevät muutamat suuret yhtiöt dominoivat, uusille markkinoille, joilla ihmiset, kunnat ja pienet yhtiöt osallistuvat ja hyötyvät.
Puhtaan, uusiutuvan energian tuotto on askel kohti tulevaisuutta, joka on vapaa ydinvoiman vaaroista ja kasvihuonekaasuista. Bergin projekti on hyvä esimerkki monista asioista; se ei tuota vain puhdasta energiaa, vaan myös hyödyttää asukkaita – heidän vahvalla tuellaan ja hyväksynnällään.