Sen jälkeen, kun tuulivoimarakentaminen alkoi toden teolla Suomessa vajaa kymmenen vuotta sitten, on tuulivoiman terveysvaikutuksia tutkittu Suomessa jo useammassa eri tutkimusprojektissa. Tutkimuksissa on paneuduttu niin tuulivoimaloiden kuultavan kuin infraäänenkin vaikutuksiin. Tutkimuksiin mahtuu kirjallisuuskatsauksia maailmalla tehdyistä tieteellisistä tutkimuksista sekä tutkimuksia, jotka pohjautuvat Suomessa kerättyyn tutkimusaineistoon. Hyvä uutinen on, että tutkimustulokset ovat yhteneviä ja tuulivoiman äänelle ei ole todettu olevan vaikutuksia terveyteen.
Tuulivoimaa on rakennettu aktiivisesti Suomeen vuosikymmenen ajan. Puhdasta energiaa tarvitaan, jotta yhteen ihmiskunnan suurimmista haasteista voidaan vastata: Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi, että ilmastonmuutos aiheuttaa maailmanlaajuisesti vuosien 2030 – 2050 välisenä aikana noin 250 000 kuolemaa vuodessa. Energiantuotanto on yksi suurimmista ilmastonmuutokseen vaikuttavista tekijöistä, ja siksi siirtyminen puhtaaseen sähköntuotantoon on tärkeää meille kaikille. Tuulivoima on paitsi puhdas myös edullisin tapa tuottaa sähköä, kun tarkastellaan uutta sähköntuotantokapasiteettia. Siksi tuulivoimaa rakennetaan paljon lisää niin meillä, kuin muuallakin maailmassa.
Suomessa teollisen tuulivoiman juuret ovat vielä pintamaassa ja tuulivoimaloiden rakentaminen tai suunnittelu omaan asuinympäristöön saattaa aiheuttaa huolta. Tämä on ymmärrettävää, ovathan tuulivoimalat suuria rakennelmia ja, kuten muustakin ihmistoiminnasta, niiden käytöstä syntyy ääntä. Tuulivoimaa on rakennettu kuitenkin maailmalla jo vuosikymmenten ajan ja sen vaikutuksia ihmisten terveyteen on tutkittu ympäri maailmaa. Myös Suomessa tuulivoimaloiden äänen terveysvaikutuksia on tutkittu useassa tutkimusprojektissa: on koottu yhteenvetoa kansainvälisen tutkimuksen tuloksista ja tehty omia mittauksia ja kyselyitä tuulivoimaloiden läheisyydessä sekä laboratoriotutkimuksia. Hyvä uutinen tuulivoimaloiden äänen terveysvaikutuksia pohtivalle on, että kaikkien tieteellisten tutkimusten tulokset osoittavat samaan suuntaan: tuulivoimaloiden äänellä ei ole todettu olevan vaikutuksia terveyteen.
Tähän artikkeliin on koottu Suomessa tehtyjä merkittäviä ja tieteellisesti luotettavia tutkimuksia tuulivoimaloiden äänen vaikutuksista. Kirjallisuustutkimukset summaavat hyvin myös kansainvälisten vertaisarvioitujen tutkimusten tuloksia. Tutkimukset esitellään kronologisesti uudemmasta vanhimpaan.
Tuulivoiman ja tieliikenteen melun terveysvaikutukset, Turun ammattikorkeakoulu 2022
Tuorein Suomessa tehty tutkimus tuulivoiman terveysvaikutuksista on Turun ammattikorkeakoulun toteuttama tutkimus tuulivoiman ja tieliikenteen melun terveysvaikutuksista. Niin kutsuttu Anojanssi – Ympäristömelun häiritsevyyden mittaluvut -hanke on Turun ammattikorkeakoulun akustiikkaryhmän vuosina 2016-2019 toteuttama, laaja julkinen tutkimusprojekti.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tuulivoimamelu ja tieliikennemelu vaikuttavat ihmisen oireiluun ja terveyteen. Tutkimuksen mukaan nykyisten melumääräysten mukaan rakennettujen tuulivoima-alueiden lähistöllä ei havaittu muusta väestöstä poikkeavia oireita tai sairauksia. Sen sijaan tieliikennemelun havaittiin olevan tuulivoimamelua vakavampi terveysriski. Ainoa korkeampiin tuulivoiman äänitasoihin liittyvä terveyshaitta oli melun häiritsevyys. Tieliikenteen melu häiritsi asukkaita kuitenkin huomattavasti enemmän kuin tuulivoimaloiden.
Tutkimus toteutettiin Haminassa, jossa on kolme tuulivoima-aluetta vierekkäin. Tutkimukseen kutsuttiin kaikki 2 500 taloutta, jotka sijaitsivat alle 2,7 km päässä voimaloista. Lisäksi tutkimukseen kutsuttiin 500 taloutta verrokkialueelta, joka sijaitsi kaukana tuulivoima-alueesta. Kyselytutkimukseen vastasi 684 asukasta. Melutason ohjearvo 40 dB ei ylittynyt tutkitun tuulivoima-alueen yhdelläkään pihamaalla. Oireet ja sairaudet eivät liittyneet tuulivoiman äänitasoon asukkaan pihamaalla. Sen sijaan oireita ja sydänsairautta havaittiin selvästi enemmän, jos tieliikenteen äänitaso oli korkeampi.
Tutkimus on kansainvälisesti ottaen ainutlaatuinen terveystutkimus, sillä asukkaan pihamaalle määritettiin sekä tuulivoiman että tieliikenteen äänitasot. Lisäksi tutkittu tuulivoima-alue oli suomalaisten ohjearvojen mukainen, eli pihamailla tuulivoiman äänitasot eivät ylittäneet 40 desibeliä. Tuloksen voi tulkita niin, että nykyiset tuulivoimamelun ohjearvot ovat riittävät eikä niitä ole tarpeen kiristää nykyisestään. Ohjearvot löytyvät Valtioneuvoston asetuksesta 1107/2015.
Tulokset ovat tutkijoiden mukaan sovellettavissa kaikkiin alueisiin, joissa ohjearvoja noudatetaan.
Reseptilääkkeiden käyttö tuulivoimatuotantoalueiden ympäristössä, THL 2022
Tuulivoimaloiden läheisyydessä asuminen ei ole lisännyt reseptilääkkeiden käyttöä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uudesta tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan lääkkeiden käyttö tuulivoimaloiden läheisyydessä ennen ja jälkeen tuulivoimatuotannon alkamisen ei ollut yleisempää kuin vertailualueilla samana ajanjaksona. Reseptilääkkeille ei myöskään ilmaantunut uusia käyttäjiä tuulivoimatuotannon käynnistymisen jälkeen sen enempää kuin vastaavana aikana ennen tuotannon alkamista.
Tutkimuksessa mukana olivat diabeteslääkkeet, sydän- ja verisuonitautilääkkeet, hermostoon vaikuttavat lääkkeet sekä tulehduskipu- ja reumalääkkeet. Sydän- ja verisuonitautilääkkeistä erityisen kiinnostuksen kohteena olivat rytmihäiriölääkkeet ja hermostoon vaikuttavista lääkkeistä uni- ja rauhoittavat lääkkeet, masennuslääkkeet, kipulääkkeet ja huimauslääkkeet.
Tutkimusalueiksi valittiin kaikki Suomessa vuosina 2011–2017 toimintansa aloittaneet tuulivoimatuotantoalueet, joilla oli ainakin kolme nimellisteholtaan vähintään 2,3 MW:n turbiinia. Maanmittauslaitoksen maastotietokannan ja kiinteistörekisterin avulla tunnistettiin kaikki korkeintaan 10 kilometrin etäisyydellä kustakin tuulivoimatuotantoalueesta sijaitsevat asuinrakennukset. Digi- ja väestötietovirasto poimi tutkimusotokseen kaikki kyseisissä rakennuksissa tuotannon aloittamishetkellä asuneet 25‒75-vuotiaat, joita oli yhteensä 145 621. Lääkkeidenkäyttötieto saatiin Kelan reseptitiedostoon rekisteröityneistä lääkeostoista.
Tuulivoimaloiden infraääni ja terveys, Valtioneuvosto 2020
Tuorein Suomessa tehty tutkimus tuulivoiman terveysvaikutuksista valmistui huhtikuussa 2020 ja sen loppuraportti julkaistiin kesäkuussa 2020. Tutkimuksessa selvitettiin vaikuttaako tuulivoimaloiden infraääni haitallisesti ihmisten terveyteen. Valtioneuvoston rahoittama hanke koostui kolmesta osiosta: tuulivoimaloiden infraäänen pitkäaikaismittauksista, tuulivoima-alueilla toteutetusta kyselytutkimuksesta ja laboratoriossa tehdyistä kuuntelukokeista. Tutkimushankkeen tulosten mukaan infraäänialtistus ei selitä tuulivoimaan liitettyä oireilua.
Tuulivoimaloiden äänen pitkäaikaismittaukset sekä tuulivoima-alueiden lähiasukkaille kohdistetut kyselytutkimukset toteutettiin alueilla, joissa lähiasukkaiden tiedettiin yhdistäneen oireita tuulivoimaloiden infraääneen. Äänimittausten mukaan infraäänen taso asunnoissa oli samaa luokkaa kaupunkiympäristön infraäänitasojen kanssa. Kyselytutkimuksen avulla taas selvitettiin oireiden kokemisen yleisyyttä. Lähimmillä alueilla, jotka sijaitsivat alle 2,5 kilometrin päässä tuulivoimaloista, 85 prosenttia kyselytutkimuksen vastaajista ei yhdistänyt oireita tuulivoimaloiden infraääneen. Koko kyselytutkimusalueella, noin 20 kilometrin säteellä tuulivoimaloista, vain viisi prosenttia vastaajista yhdisti oireita tuulivoimaloiden infraääneen.
Laboratoriokokeissa tutkittiin ensimmäistä kertaa Suomessa tuulivoimaloiden infraäänen vaikutuksia ihmisen fysiologisiin vasteisiin, kuten tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan. Kuuntelukokeisiin osallistuville esitettiin tuulivoimaloiden pitkäaikaismittauksissa tallennettua ääntä, joka sisälsi myös tuulivoimaloiden infraääntä. Ääntä soitettiin kahdelle eri testiryhmälle, joista toiset olivat ilmoittaneet kokevansa tuulivoimaloiden lähellä terveyshaittaa, toiset eivät. Koehenkilöt eivät pystyneet havaitsemaan infraääntä ääninäytteissä, eikä infraääni vaikuttanut koettuun äänen häiritsevyyteen. Fysiologisissa mittauksissa ei myöskään havaittu eroa stressi-indikaattoreissa eri ryhmien tai ääninäytteiden välillä. Vaikka osa tuulivoima-alueiden lähiasukkaista yhdisti kyselytutkimuksessa tuulivoimalat oireisiinsa, tutkimustulokset eivät tue väitteitä siitä, että tuulivoiman infraääni aiheuttaisi terveyshaittaa.
Hankkeen toteuttivat monitieteellisenä yhteistyönä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Työterveyslaitos, Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Tutkimuksesta kirjoitetut artikkelit ovat parhaillaan vertaisarvioinnissa.
Lue lisää (tiivistelmä ja policy brief -artikkeli suomeksi)
Loppuraportti (englanniksi)
Tuulivoimaloiden tuottaman äänen vaikutukset terveyteen, työ- ja elinkeinoministeriö 2017
Vuonna 2016 tehdyssä Suomen energia- ja ilmastostrategiassa vuodelle 2030 linjattiin, että tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista on tehtävä riippumaton ja kattava selvitys. Hallituksen toimeksiannosta vuonna 2017 valmistuneeseen terveysselvitykseen kuuluu kirjallisuuskatsaus kansainvälisistä tutkimuksista sekä Suomessa kahdessa eri kohteessa toteutettuja infraäänimittauksia.
Selvityksen mukaan yhteyttä tuulivoiman äänen ja terveysvaikutuksien välillä ei ole tieteellisissä tutkimuksissa löydetty. Tuulivoimaloiden äänen häiritsevyys on tutkimusten mukaan yhteydessä mallinnettuun äänitasoon; koettu häiritsevyys on useassa tutkimuksessa alkanut yleistyä äänitason ylittäessä noin 40 dB (A). Suomessa valtioneuvoston asetus (2015) tuulivoimaloiden ääniohjearvoista linjaa, että tuulivoimaloiden ääni ei saa talojen tai loma-asuntojen välittömässä läheisyydessä ylittää päivällä 45 desibeliä ja yöllä 40 desibeliä. Infraäänitasot tuulivoimaloiden lähialueilla ovat tutkimuksen mukaan samaa tasoa kuin kaupunkikeskustoissa, eikä ole viitteitä siitä, että infraäänet näillä tasoilla aiheuttaisivat haittaa terveydelle.
Selvityksen laatimiseen osallistui lääketieteen, ympäristöterveyden, akustiikan ja ionisoimattoman säteilyn asiantuntijoita. Selvityksen vastuuorganisaationa oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ja infraäänimittauksista vastasi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Asiantuntijoita oli mukana lisäksi Helsingin yliopistosta, Helsinki Ear Institutesta ja Säteilyturvakeskuksesta.
Tuulivoimaloiden infraäänet ja niiden terveysvaikutukset, Turun ammattikorkeakoulu 2017
STY:n teettämässä Turku AMK:n laatimassa selvityksessä on käyty läpi kattavasti infraäänen perusteet sekä kansainvälinen infraäänen terveysvaikutuksiin liittyvä tieteellinen kirjallisuus. Lisäksi selvitystä varten mitattiin infraääniä neljänlaisessa eri ympäristössä, yhteensä 31 mittauspisteessä: mukana olivat asuinrakennuksen äänet, pihaympäristön äänet, liikennevälineiden ja -väylien äänet sekä luontoympäristön äänet.
Vertaisarvioitu tieteellinen kirjallisuus ei tue näkemystä, että tuulivoimaloiden infraääni aiheuttaisi terveyshaittoja ihmiselle. Tutkimuksessa toteutetuissa mittauksissa tuulivoimaloiden infraääni jäi reilusti alle infraäänen kuulokynnyksen. Tuulivoiman ääni ei siis mittausten mukaan eroa muista meitä ympäröivistä infraäänistä: se on samalla tasolla kaupunkiympäristössä mitattujen infraäänitasojen kanssa ja huomattavasti alle sen, mitä vallitsee esimerkiksi ruotsinlaivalla tai henkilöautossa ajon aikana tai asunnossa käveltäessä tai pesukoneen lingotessa.
Meluhaittojen kokeminen ja oireilu yhdeksällä tuulivoima-alueella Suomessa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti Sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella vuosina 2015 – 2016 kyselytutkimuksen yhdeksällä tuulivoima-alueella. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yleisiä tuulivoiman tuottaman melun aiheuttamat haitat ovat Suomessa. Lisäksi haluttiin selvittää miten yleisiä ihmisillä esiintyvät yleisoireet ovat tuulivoima-alueilla. Alueiksi valittiin tuulivoimapuistoja, joiden läheisyydessä oli tarpeeksi paljon asutusta, tai joiden läheisyydessä oli asuntoja, jotka olivat olleet julkisuudessa asukkaiden kokemien meluongelmien vuoksi.
Tutkimuksessa tuulivoimaloiden ääni kuului vain harvoin sisällä edes lähimmällä etäisyysvyöhykkeellä ja harva koki tuulivoimaloiden äänen häiritsevän sisätiloissa oleskelua (2,6 %) tai nukkumista (2,6 %). Yleisempää oli se, että tuulivoimaloiden ääni kuului ulkona ja että se koettiin siellä häiritsevämmäksi. Tuulivoiman äänen terveysvaikutuksiin liittyvät huolet olivat kyselyssä kohtalaisen yleisiä. Kuitenkin, mikäli tuulivoimaloiden infraääni olisi raportoitujen oireiden aiheuttaja, voisi oireilun olettaa olevan yleisintä siellä, missä altistuminen on suurinta, eli lähimmällä etäisyysvyöhykkeellä. Oireilun yleisyydessä ei kuitenkaan ollut eroa eri etäisyysvyöhykkeiden välillä.
Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset, Työterveyslaitos 2014
Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä koontiraportti ulkomaalaisesta tutkimustiedosta, jossa on selvitetty tuulivoimalamelun terveysvaikutuksia asuinympäristöissä. Tutkimuksen aineistona oli yhteensä 13 kansainvälistä tutkimusta, jotka perustuivat kuuteen tuulivoima-alueilla tehtyyn kenttätutkimukseen. Kenttätutkimukset oli toteutettu Tanskassa, Hollannissa, Saksassa, Ruotsissa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa. Tutkimustulosten mukaan tuulivoimaloiden ääni koetaan yhtä häiritseväksi kuin tasoltaan samanlainen lentoliikennemelu mutta hieman häiritsevämmäksi kuin tasoltaan samanlainen tieliikennemelu. Yhteyttä tuulivoimalamelun äänitason ja unenlaadun välillä ei ole tutkimuksissa löytynyt.
Yksilölliset erot siinä, koetaanko tuulivoimaloiden ääni häiritseväksi, ovat kuitenkin tulosten mukaan erittäin suuria. Noin 10 % väestöstä kokee tuulivoimalamelun häiritseväksi asunnon sisäpuolella, kun äänitaso ulkona ylittää 40 dB(A). Suomessa valtioneuvoston asetuksen mukaan (2015) tuulivoimaloiden ääni ei saa talojen tai loma-asuntojen välittömässä läheisyydessä ylittää päivällä 45 desibeliä ja yöllä 40 desibeliä. Tuulivoimaloiden äänen häiritsevyyttä näyttäisivät tutkimustulosten mukaan selittävän äänitasoa paremmin muut tekijät, kuten tuulivoimalan näkyminen asuntoon tai pihamaalle, asenteet tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia kohtaan, odotukset asuinalueen rauhallisuuden suhteen ja taloudellinen hyötyminen tuulivoimaloista.
Viime vuosina erittäin kattavia ja perusteellisia tuulivoimatutkimuksia on julkaistu myös esimerkiksi Kanadassa ja Tanskassa. Tutkimustulokset ovat yhteneväisiä suomalaistutkimusten kanssa. Suomessa julkaisuun on tulossa Anojanssi – Ympäristömelun häiritsevyyden mittaluvut -hankkeen tulokset. Anojanssi-hanke on Turun ammattikorkeakoulun akustiikkaryhmä vuosina 2016-2019 toteuttama, laaja julkinen tutkimusprojekti.
****
Mikä ihmeen infraääni?
Tuulivoimalat tuottavat laajakaistaista ääntä. Pienitaajuuksista, alle 20 hertsin ääntä kutsutaan sopimusluonteisesti infraääneksi. Näin matalataajuisen äänen pitää olla erittäin voimakasta, jotta se on ihmisen kuultavissa. Infraääntä esiintyy yhdessä kuultavan äänen kanssa kaikkialla luonnossa ja rakennetuissa ympäristöissä, mutta pääsääntöisesti emme sitä kuule. Tuulivoimalan tuottaman infraäänen lisäksi altistumme kuulokynnyksen ulkopuolelle jäävälle infraäänelle mm. tuulen, aaltojen, liikenteen ja isojen koneiden vuoksi sekä myös esimerkiksi keinuessa.