Tuulivoimahankkeen yhteydessä selvitetään alueen luontoarvot, lajit ja muut olosuhteet. Oikea aikataulutus on tärkeä luontoselvitysten tulosten luotettavuuden kannalta. Väärään aikaan tehdyt selvitykset voivat viivästyttää hankkeita, joten luontoselvitysten suunnittelu kannattaa tehdä ajoissa ja ennakoivasti. Luontoselvitysten aikataulut vaihtelevat sen mukaan, minkälainen lajisto on selvitettävänä. Lisäksi vuosittain vaihtelevat sääolosuhteet määrittävät maastotöiden tarkat ajankohdat. Liito-orava- ja lepakkoselvityksissä aikatauluja suurempia riesoja saattavat olla hyttyset sekä mahdollisesti kurja sää, joka ei anna syytä jäädä toimiston lämpöön raportointihommiin.
Lepakko-, liito-orava- ja kasvillisuusselvitykset ovat aikataulultaan vähän rennompia kuin juttusarjassa aiemmin kuvatut viitasammakko-, lumijälki- ja linnustoselvitykset, koska selvitysten aikaikkuna on hieman laajempi. Liito-oravaselvitykset tehdään yleensä papanamenetelmällä eli etsitään puustotietojen perusteella sopiviksi elinympäristöiksi arvioitujen metsäalueiden puiden juurilta niiden talvipapanat. Nämä keltaiset papanat ovat havaittavissa, kunnes ne alkavat kesän tullen peittyä kasvillisuuden alle ja lahota.
Lepakkoselvityksiä voidaan tehdä melkein koko vuoden ympäri, riippuen siitä, mitä halutaan selvittää. Mikäli hankealueella on purettavia vanhoja taloja eli mahdollisia talvehtimispaikkoja, selvitetään niissä mahdollisesti horrostavat lepakot talven aikana. Lepakoiden lisääntymispaikkoja ja saalistusalueita selvitetään kesällä ultraäänidetektorien avulla, kun lepakot ovat aktiivisesti saalistamassa ruokaa poikasilleen ja itselleen ja havaittavissa öisin.
Kasvit eivät välitä säästä
Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksiä voidaan tehdä melkein koko kesän aikana. Toisin kuin eläinlajit, luontotyypit ja kasvilajit eivät säästä välitä. Myös kasvillisuuskartoittajan on vaikeaa löytää hyvää tekosyytä välttääkseen vesisateessa rämpimistä, koska on olemassa vedenkestävä paperi, kamera ja lyijykynä. Joidenkin kasvilajien osalta on kuitenkin oltava tarkkana maastoselvityksen ajankohdan suhteen, koska ne ovat parhaiten havaittavissa niiden kukinta-aikaan. Tällaisia erityisesti kukinta-aikaan kartoitettavia lajeja ovat mm. soilla ja joillakin kangasmetsätyypeillä kasvavat kämmekät, jotka kukkivat lajista riippuen kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkuun. Suuri osa kämmekkälajeista on uhanalaisia ja/tai rauhoitettu.
Kasvikartoittaja joutuu joskus polvistumaan lajinmääritystä tai -etsintää varten. Hyttyshattu ja hanskat auttavat keskittymään pahimman sääskikauden aikana.