Tuulivoimahankkeen yhteydessä selvitetään alueen luontoarvot, lajit ja muut olosuhteet. Oikea aikataulutus on tärkeä luontoselvitysten tulosten luotettavuuden kannalta. Väärään aikaan tehdyt selvitykset voivat viivästyttää hankkeita, joten luontoselvitysten suunnittelu kannattaa tehdä ajoissa ja ennakoivasti. Luontoselvitysten aikataulut vaihtelevat sen mukaan, minkälainen lajisto on selvitettävänä. Lisäksi vuosittain vaihtelevat sääolosuhteet määrittävät maastotöiden tarkat ajankohdat. Viitasammakko on aikataulujen osalta haastavin luontoselvitysten kohde.

On toukokuinen ilta. Aurinko on jo melko matalalla ja pian se laskee metsän taakse. Seison hiljaa metsän laidalla ja katselen laajaa suoaluetta, jossa vaaleanruskeat sarat vuorottelevat tummempien märkien turvelaikkujen ja taivaan väriä peilaavien vetisten allikoiden kanssa.  Jostain kaukaa kuuluu teerten soidinpulinaa ja tummien kuusten latvoilta kuuluu punakylkirastaan monotonista laulua.  Mutta siinä on jotain muutakin, hiljaisempi kuin rastas, mutta silti selkeä ja vain muutaman metrin päässä: pulppuava ääni, vähän kuin tummaan suoveteen uppoavasta pullosta tulevien ilmakuplien äänet: viitasammakko.  Nostan hitaasti kiikarini silmieni eteen ja katselen allikoiden vedenpintoja. Viitasammakon pää näkyy juuri ja juuri veden pinnan yläpuolella.  Kun se ääntelee, se tuottaa pieniä sitä ympäröiviä aaltoja.  Ääntelemällä viitasammakkokoiraat merkitsevät oman paikkansa, pitävät muut koiraat loitolla ja houkuttelevat naaraita luokseen pariutumista varten.

 

 

 

 

 

Ääntelemällä viitasammakkokoiraat pyrkivät houkuttelevan naaraita luoksensa pariutumista varten.

Biologit taas käyttävät ääntelyä hyväkseen viitasammakoiden havainnoimiseen ja laskemiseen. Viitasammakko kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin ja on Suomessa tiukasti suojeltu. Luonnonsuojelulaki kieltää direktiivilajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen eli käytännössä viitasammakon kutu- ja talvehtimisvesistöihin sekä niitä ympäröivään suoalueeseen ei saa kohdistua hankkeen aiheuttamia muutoksia. Siitä syystä direktiivilajien mahdollinen olemassaolo on selvitettävä, jos epäillään suunnitelluilla maankäyttöhankkeilla olevan vaikutuksia niihin. Vaikutuksia viitasammakkoon voi aiheutua, mikäli esimerkiksi suoalueen lävitse tai sen läheisyyteen rakennetaan tuulipuiston huoltotie. Huoltotien sivuoja voi kuivattaa sen läheisyydessä olevaa suoaluetta ja siten muuttaa suolla mahdollisesti esiintyvän viitasammakon elinympäristöä. Viitasammakon esiintyminen alueella selvitetään kutuaikaisen maastokäynnin avulla. Samalla selviää, sijoittuuko esiintymispaikka nyt arvioidulle hankkeen vaikutusalueelle vai jääkö se kauemmaksi.

Viitasammakoilla on lyhyt soidinkausi

Maastoselvitys ei kuitenkaan ole aina niin simppeli kuin miltä se kuulostaa: Viitasammakoiden soidinkausi on lyhyt, kestää yleensä vain viikon, korkeintaan kaksi. Sen suurpiirteinen ajankohta sijoittuu huhti-toukokuulle, mutta sen tarkka ajankohta riippuu hyvin paljon vallitsevasta säästä ja kevään etenemisestä. Jos alkukevät on lämmin, lumet ja jäät sulavat nopeasti ja yhtäkkiä viitasammakon kutuaika on käsillä.  Jos taas kevät on kylmä, kutu alkaa vasta viikkoja myöhemmin. Viitasammakot eivät yleensä ääntele tuulisessa säässä ja myös vesi- ja räntäsateilla ne pysyvät hiljaa. Eli käytännössä maastoselvittäjän on seurattava koko suurpiirteisen soidinkauden ajan melko tarkasti säätä, lumi- ja jäätilannetta ja oltava valmis lähtemään maastoon heti, kun olosuhteet alkavat olla sopivat.

Jos selvitettäviä viitasammakkokohteita on useita, tarvitaan hyvää ennakointikykyä ja resursointia, jotta kaikki selvitykset saadaan tehtyä suotuisissa olosuhteissa ja oikeana ajankohtana. Soidinkauden mentyä ohi ei ole enää mahdollista tehdä luotettavia viitasammakkoselvityksiä ennen seuraavan soidinkauden alkua eli huhti-toukokuussa vuoden kuluttua. Kesälläkin löytyy välillä kasvillisuusselvityksen maastotöiden aikana viitasammakoita, mutta niiden löytäminen on kesäisin hyvin satunnaista ja kesäisten havaintojen perusteella ei voida yleensä kovin tarkasti päätellä, missä niiden lailla suojeltu lisääntymispaikka sijaitsee.

Viitasammakkoselvitykset ovat aikataulutuksen suhteen haastavimpia luontoselvityksiä, vaikka myös muut tuulipuistohankkeita varten tarvittavat luontoselvitykset on tehtävä tiettyinä aikoina. Yksittäisten luontoselvitysten ajankohdat riippuvat pitkälti vuodenajoista, säästä ja eläinten elinrytmistä.