Tuulivoimapuistohankkeissa on elintärkeää, että tuotettu energia voidaan siirtää valtakunnalliseen kantaverkkoon. Näin ollen sekä puiston että voimajohdon suunnittelu kulkee usein käsi kädessä – tai ainakin pitäisi kulkea – eikä kumpaakaan voida investoida, elleivät molemmat ole toteuttamiskelpoisia. Voimajohtojen ympäristöselvityksissä on varsin suuri joukko huomioitavia asioita.

Perusohjeistus Energiateollisuudelta

Voimajohtojen ympäristöselvitysten tulee perustua Energiateollisuus ry:n ohjeistukseen, joka toimii ohjenuorana hankkeiden suunnittelussa. Ohjeistukset ovat kuitenkin varsin yleispiirteiset, mikä lisää tulkinnanvaraa tarvittavista erillisselvityksistä. Tämän vuoksi suunnittelun alkuvaiheen viranomaispalaverissa on syytä varmistaa muun muassa erilaisten luontoselvitysten laajuus- ja vaatimustaso.

Maankäyttötarkastelut oleellinen osa

Ympäristöselvityksessä tulee tarkastella reittivaihtoehtojen nykyinen maankäyttö sekä voimajohdon soveltuvuus voimassa oleviin kaavoihin, kuten maakunta-, osayleis- ja asemakaavoihin. Joissain tapauksissa voimajohdon toteuttaminen saattaa vaatia kaavamuutosta esimerkiksi asemakaavaan. Tarkastelun pohjalta tehdään arviointi erilaisista maankäytön vaikutuksista.

Arvioitavia seikkoja ovat myös vaikutukset ihmisten elinolosuhteisiin ja asutukseen sekä muun muassa eri alueiden virkistyskäyttöön.

Luontoselvitykset vaihtelevat

Voimajohtoreitiltä tulee tehdä niin sanotut perusluontoselvitykset, joihin lukeutuvat liito-orava-, pesimälinnusto- ja kasvillisuusinventoinnit. Tapauskohtaisesti toteutetaan usein myös lepakoiden pesimäaikaisia selvityksiä sekä lajistolle potentiaalisten kohteiden osalta myös viitasammakkotutkimukset. Mikäli voimajohtoa suunnitellaan tunnetuille lintujen muutonaikaisille levähdysalueille, tehdään myös levähtäjälaskentoja. Tyypillisesti ne koskevat keväällä joutsenia ja hanhia, erityisesti metsähanhia, jotka levähtävät usein samoilla peltoalueilla vuosittain.

Luontoselvitysten tavoitteena on tutkia voimajohtoreittien mahdolliset luontoarvot, jotta esimerkiksi uhanalaiset luontotyypit ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaiset lajit voidaan huomioida riittävästi. Vaikutuksia tulee arvioida myös läheisiin luonnonsuojelualueisiin sekä mahdollisesti arvokkaisiin kallio- ja harjualueisiin. Luontoselvitysten suhteen kannattaa huomioida, että ne tulee tehdä oikeaan vuodenaikaan; esimerkiksi liito-oravien mahdolliset elinpiirit inventoidaan keväällä, pesimälinnusto touko-kesäkuussa ja niin edelleen.

Ympäristöhallinnon ylläpitämää uhanalaisten lajien Hertta-tietokantaa sekä lintuyhdistysten keräämiä Tiira-lintutietopalvelun havaintodatoja suositetaan hyödynnettävän mahdollisuuksien mukaan. Tiira-aineiston omistusoikeus on kuitenkin yksinomaan alueellisilla lintuyhdistyksillä, joten datan käytöstä on sovittava aina erikseen.

Kulttuuri- ja maisema-arvot tapetilla

Ympäristöselvityksiin lukeutuvat luontopuolen lisäksi myös erilaisetkulttuuriselvitykset, kuten muinaisjäännösinventoinnit ja kulttuurihistoriallisten kohteiden selvittäminen. Jälkimmäisessä tutkitaan muun muassa tunnettujen rakennuskohteiden sijoittuminen suhteessa voimajohtoon sekä niihin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset. Muinaisjäännösinventoinneissa tutkitaan reitin varrella ja sen vaikutusalueella olevat rekisteröidyt muinaisjäännökset sekä ennestään tuntemattomat muinaismuistolain mukaiset kohteet, jotka voidaan usein huomioida jatkosuunnittelussa voimajohtojen pylväiden harkitulla sijoittamisella.

Merkittävät vaikutukset voivat muodostua maisemallisista tekijöistä, minkä vuoksi maisemaselvitys kuuluu perusselvityksiin; varsinkin avoimilla viljelysalueilla visuaaliset muutokset voivat olla suuria. Metsämailla voimajohdon maisemavaikutukset ovat tyypillisesti hyvin vähäisiä, mutta arviointi on silti tehtävä asianmukaisesti. Maakunnalliset ja valtakunnalliset maisema-alueet vaativat erityistä huomiointia.

Vaihtoehtoisia reittejä

Jotta voimajohtoja voidaan suunnitella ja toteuttaa kokonaisuutena mahdollisimman ympäristöystävällisesti, on suositeltavaa olla enemmän kuin yksi tutkittava reittivaihtoehto. Tällöin tarvittavat tutkimukset tehdään kaikilta reiteiltä, jolloin niiden vaikutuksia voidaan vertailla. Käytännön syistä on muutenkin suositeltavaa, että vaihtoehtoja olisi useampi, sillä mahdollisten luonto- tai kulttuuriarvojen osuessa reitille, voidaan valita toteuttamiskelpoinen väylä.

Ympäristöselvityksissä tulee huomioida muiden seikkojen ohella myös vaikutukset pohjavesiin sekä vesistöihin. Pohjavesien osalta voidaan hyödyntää jo laadittuja aineistoja, joissa on merkitty sekä pohjavesialueet