Blogisarjan viidennessä osassa Suomeen syntyy omaa tuulivoimatuotantoa, kun voimalavalmistaja WinWinD syntyy.

Suomessa siirryttiin uuden vuosituhannen alussa ensimmäisen naispresidentin hallintakaudelle, kun Tarja Halonen astui virkaan vuonna 2000. Kaksi vuotta myöhemmin Suomen markka jäi historiaan, Suomen siirtyessä monen muun Euroopan maan kanssa euroaikaan. Vaikka tuulivoimarakentaminen oli Suomessa vielä 2000-luvun alussa varsin verkkaista, teollisuudessa rattaat pyörivät. Tekninen osaaminen, yritteliäisyys ja sattuma saivat liikkeelle kehityksen, josta syntyi Suomen ensimmäinen ja menestynein tuulivoimalavalmistaja, WinWinD.

Suomalaisen voimalavalmistaja WinWindin historia on aikansa menestystarina yrityksestä, joka huolestuttavien talousuutisten keskellä kasvoi vajaassa kymmenessä vuodessa yhden ihmisen ajatuksesta globaaliksi toimijaksi. Henkilö tarinan takana on Oululainen Jouko Tiuraniemi, rakennusinsinööri ja yrittäjä, joka palaa yrityksen perustamisen alkuvuosiin STY:n historiablogin viidennessä osassa.

Tiuraniemen mukaan WinWindin tarina alkoi oikeastaan sattumasta. Alkuperäinen ajatus suomalaisen tuulivoimalan kehittämisestä heräsi eloon jo 1990-luvun puolella, kun Tiuraniemen yritys Voimarakenne sai vuonna 1995 Oulun Energialta toimeksiannon selvittää Oulun edustan merialueen soveltuvuuden tuulivoiman rakentamiseen. Alaan perehtyminen sytytti kipinän ajatella aihetta laajemmin – voisiko tuulivoimaloita rakentaa myös meillä Suomessa?

Suomessa oli tuolloin vain muutama pieni tuulivoimala, eikä tuulivoima-alan koulutusta tarjottu missään. Toisin sanoen, tuulivoimatekniikkaan tutustuminen oli aloitettava lähes puhtaalta pöydältä.

”Tutkin pitkään, lähes kahden vuoden ajan, muun muassa tanskalaisia tuulivoimaloita ja Saksassa työn alla ollutta suoravetovoimalaa ja perehdyin niiden tekniikkaan. Ja ajatus vahvistui, tätä voisi tehdä Suomessakin”, kuvailee Tiuraniemi yrityksen alkusysäystä. ”Tässä kohtaa monet suomalaiset komponenttiteollisuuden yritykset olivat jo toimittaneet pitkään tuulivoimaloiden osia esimerkiksi Tanskalaiselle Vestakselle. Mutta kukaan ei ollut alkanut tutkia koko voimalaitoksen kehittämistä”, Tiuraniemi kertoo. ”Komponenttivalmistajilla oli periaatteellinen päätös, etteivät toimi laitoskehittäjinä ja valmistajina, vaan ainoastaan komponenttitoimittajina. Tällöin he eivät ole muiden laitosvalmistajien kilpailijoita, ja voivat toimittaa osia kaikille”.

Jotta idean pystyisi realisoimaan, tarvittiin mukaan yrityskumppaneita, jotka Tiuraniemen lailla kiinnostuivat ajatuksesta. ”Ajatuksen kypsyessä omassa mielessäni kuulin, että Pohjolan Voima (PVO) alkoi kiinnostua uusiutuvasta energiasta, bioenergiasta mutta myös tuulivoimasta. Se oli ratkaiseva tekijä. Lähdin esittämään ajatusta PVO-engineeringin toimitusjohtajalle Veli-Matti Jääskeläiselle, ja PVO:n hallitus antoi kuin antoikin vihreää valoa. Tämän jälkeen asiat alkoivat edetä”, Tiuraniemi muistelee.

Seuraava askel oli löytää sopiva tekijä kehitystyöhön. Suomessa tuulivoimaloita tuntevan koneinsinöörin etsinnät vetivät vesiperän, mutta lopulta Tiuraniemi sai vinkin saksalaisessa insinöörintoimistossa työskentelevästä monialaosaajasta Georg Böhmekestä.

”Vuonna 1998 matkustin Saksaan tapaamaan jo monessa tuulivoimaloiden suunnitteluprojektissa mukana ollutta Böhmekeä. Insinööritoimistolla, jolle hän työskenteli, oli taskussaan myös patentti multibrid-konseptista, josta tuli tulevien WinWind-tuulivoimaloiden tekniikka. Vuoden päästä Böhmeke sitten muuttikin Suomeen ja 1 MW tuulivoimalan suunnittelu käynnistyi”, tiivistää Tiuraniemi WinWindin teknologiaa kehittämään lähteneen Böhmeken rekrytoinnin.

Kotimainen teknologiateollisuus tukena

Virallisesti WinWind-yhtiö perustettiin monta vuotta kestäneiden esitöiden ja suunnittelun jälkeen keväällä 2000. Yhtiöön osakkaiksi lähtivät Tiuraniemen ja hänen Voimarakenne-yrityksensä lisäksi PVO, oululainen Sähkö-Rantek ja Head Invest. Yrityksen suunnitelmana oli alkaa rakentaa heti 1 MW:n pilottia. Tämä oli Tiuraniemen mukaan suorastaan jättikone, sillä vielä siihen aikaan 750 kW:n tuulivoimala oli iso, ja yleisimmin rakennetut voimalat 500 kW:n luokkaa.

Suomalaisen tuulivoimateollisuuden merkitys oli suuri WinWindin tuulivoimaloiden teknisessä suunnittelussa. WinWindin voimalat olivat tyypiltään sellaisia, ettei niille ollut vielä markkinoilla tarjolla kolmea pääkomponenttia: vaihdetta, generaattoria ja taajuusmuuntajaa. Muiden voimalavalmistajien etuna oli, että heidän tuulivoimaloihinsa sopivia komponentteja oli jo markkinalla. WinWindin voimaloihin ne piti kehittää alusta alkaen.

Perusteelliset esityöt kantoivat hedelmää ja 1 MW:n pilottivoimala valmistui kuitenkin jo vuonna 2001. Oulun energia osti pilotin ja pystytti voimalan Oulun Vihreäsaaren satamaan. Heti perään tehtiin myös sopimus kahdeksan tuulivoimalan jatkosarjasta, jonka PVO tilasi. Uutta suomalaista tuulivoimateknologiaa rakennettiin seuraavaksi muun muassa Oulunsaloon, Kristiinankaupunkiin ja Kokkolaan.

”Oli tärkeää, että saimme heti valmistuspään auki. Näin pystyimme jatkamaan tuotekehittelyä ja tähtäämään myös ulkomaille. Alun perin ajatus oli siirtyä kehittelemään seuraavaksi 2 MW:n voimalaa, mutta markkinakartoitus tuki siirtymistä suoraan 3 MW:n tuulivoimalaan. Tämän johdosta olimmekin hetken ajan maailman suurimman tuulivoimalan valmistaja”, Tiuraniemi kertoo.

Kotimarkkina ei tuulivoimaloiden osalta päässyt vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä käyntiin. Suomen itselleen asettamiin tuulivoimatavoitteisiin ei päästy vuonna 2005 sen paremmin kuin 2010 vuonnakaan. Tiuraniemen mukaan syinä oli muun muassa se, että tuulivoiman syöttötariffi otettiin käyttöön liian myöhään, eikä alaa tuettu tarpeeksi. Kotimarkkinan puuttuessa WinWindin vaihtoehdoksi jäi vientiin keskittyminen. Reittejä vientiin avautuikin, mutta ei luonnollisestikaan ilman raakaa työtä ja näyttöjä.

”Lähdimme heti vuonna 2001 rohkeasti Husumin tuulivoimamessuille pilottimme kanssa, ja viesti sieltä oli selkeä. Uusi kone tarvitsee parin vuoden käyttökokemuksen ja mustaa valkoisella käytettävyydestä, ennen kuin myynti ulkomaille olisi todella mahdollista. Meidän tilanteemme oli kuitenkin hyvä, sillä 1 MW:n koneellamme oli pätevä käyttöaste, ja siitä saatiin hyvät track recordit”, Tiuraniemi muistelee.

Ensimmäisen 1 MW:n voimalan kaupat ulkomaille Tiuraniemi muistaa erityisen hyvin. Elettiin vuotta 2003, kun Ouluun saapui ranskalainen ostajaehdokas. ”Ranskalainen herra marssi toimistoomme ja leväytti pöydälle ison kasan sukkia. Siinä oli reilusti koko porukalle – hän oli tekstiilitehtaan omistaja. Sen jälkeen hän vietti usean päivän tutkien konetta, ja ilmoitti sitten, että hän haluaa voimaloidemme Ranskan maaedustajaksi, ja voimalakauppoja tuli”, naurahtaa Tiuraniemi.

WinWindin perintö elää edelleen

WinWindin tuulivoimaloita myytiin maailmanlaajuisesti yhteensä 130 kappaletta. Voimaloita rakennettiin Suomen lisäksi muun muassa Ruotsiin, Viroon, Portugaliin ja Ranskaan. Yritys oli suomalaisomistuksessa vuoteen 2007 saakka, jolloin talousvaikeuksista johtuen se myytiin intialaiselle sijoitusyhtiölle. Tämän jälkeen myös osa voimalatuotannosta siirtyi Intiaan. Parhaimmillaan yritys työllisti yli 800 työntekijää, ja sillä oli toimistoja Espoon ja Oulun lisäksi muun muassa Virossa, Ruotsissa ja Intiassa. Vuonna 2013 yritys hakeutui konkurssiin.

Vaikka WinWindin tarina päättyi, jäi osaaminen eloon ja jakaantui lukuisiin eri tuulivoima-alan yrityksiin. WinWindin ansiosta Suomeen kertynyt tuulivoimaosaaminen oli hankekehittämisen ja rakentamisen pohjana monessa tuulivoima-alan yrityksessä tuulivoimarakentamisen todella käynnistyessä 2012. Suomalaisen tuulivoimalavalmistajan tarina elää siis eri yrityksissä ja monella tasolla vielä tänäkin päivänä. ­­

Suomen tuulivoima 2000 – 2002

Suomeen rakennettiin vuosien 2000 – 2002 aikana 4 MW uutta tuulivoimakapasiteettiä. Tuulivoimatuotanto vuonna 2002 oli 77 GWh. Tuulivoimatuotannon osuus sähkönkulutuksesta oli häviävän pieni vuonna 2002.

*******

Jouko Tiuraniemi valmistui 1973 Oulun Yliopistosta rakennuspuolen diplomi-insinööriksi, josta lähtien hän toimi suunnitteluinsinöörinä ja osaomistajana Voimarakenne Oy:ssä rakennesuunnittelijana ja rakennushankkeiden yleissuunnittelijana. Pohjolan Voima Oy pääsuunnittelija Lauri Eskelisen kanssa toimeksiantoja oli hyvin laaja-alaisesti mm. voimalaitos-, vesialan-, sekä erilaisissa talo- ja teollisuushankkeissa. Viimeiset kymmenen vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä hän toimi WinWind Oy:ssä vara- ja toimitusjohtajana, sekä seniori kehitysinsinöörinä osallistuen niin voimaloiden rakennusosien kuin koneiden ja tuulipuistojenkin layout suunnitteluun.