Tuomas Kupila
Yritys: Taaleri Energia Oy
Työnimike: Technical Asset Manager, Electrical Operations
Valiokunta: Verkkovaliokunnassa kolme vuotta, joista yksi puheenjohtajana
Verkkovaliokunta keskittyy verkkoyhteyksien kustannusten läpinäkyvyyteen, verkkoyhteyksiä koskevien sopimusten pankkikelpoisuuteen, liitäntäkaapelikysymyksiin, siirtojohtoihin maan sisällä ja ulkopuolella sekä muihin verkkoyhteyksiin liittyviin kysymyksiin.
Valiokunnan jäsenet määrittelivät työryhmien aiheet ja tavoitteet, ja jakautuvat ryhmiin oman asiantuntemuksensa ja kiinnostuksen kohteidensa mukaan sekä tekevät tiivistä yhteistyönä tärkeiden sidosryhmien, kuten Fingridin kanssa.
Kerro itsestäsi ja tuulivoima-urastasi
Taalerilla olen työskennellyt uusiutuvien parissa vuodesta 2018 lähtien ja tätä ennen olin vajaa kymmenen vuotta Vattenfallilla ja nimenvaihdon jälkeen Eleniassa muutamissa eri positioissa suunnittelu-, käyttö- ja kumppaniyhteistyötehtävissä. Taalerilla vastaan Suomen tuulipuisto-kohteidemme sähköinfran operatiivisesta toiminnasta ja osallistun sekä hankekehitykseen että rakentamisvaiheeseen sähkötekniikan osalta niin tuuli-, aurinko- kuin energiavarastohankkeissa Suomessa sekä tarvittaessa myös ulkomailla. Eräs alalla minua pidempään työskennellyt kollega esittelee itsensä joskus tittelillä ”electrical everything” ja mielestäni tämä sopii pilke silmäkulmassa myös omaan toimenkuvaani.
Olen kotoisin Jyväskylästä, mutta opiskelujen myötä jäänyt Tampereelle, missä asun nelihenkisen perheeni kanssa. Vapaa-ajalla teen nelikymppiselle perheenisälle klassisia toimia, jotka liittyvät lasten harrastuksiin – minut voi bongata mm. jalkapallokentän laidalta. Itselleni rakkaat harrastukset ovat kesällä (joskus toki talvellakin) pyöräily ja talvella hiihto, mutta näiden lisäksi olen mieltynyt luonnossa vaelteluun sekä kalasteluun mahdollisimman pohjoisessa ja erityisesti paikoissa, joissa mobiiliyhteyksiä ei ole.
Mikä oli kimmoke hakeutua Suomen Tuulivoimayhdistyksen valiokuntatoimintaan?
Kun verkkovaliokuntaa käynnisteltiin STY:ssä kolmisen vuotta sitten, pyysi Anni muistaakseni minua toimintaan mukaan ja mielelläni siihen lähdinkin. Tätä ennen verkkoon liittyviä asioita käsiteltiin muiden valiokuntien sisällä ja jäsenet sekä osin myös verkkoyhtiöt yrittivät tahollaan ratkoa kiihtyvään tahtiin muuttuvan ympäristön tuomia haasteita. Valiokunnan käynnistyessä ja jo sitä ennen oli selvästi nähtävissä merkkejä paitsi uusiutuvien hankekehityksen, myös rakentamisen sekä operoinnin osalta olevan tarvetta kiinnittää aiempaa enemmän huomiota nimenomaan verkon puolelta tuleviin vaateisiin ja niistä tiedottamiseen.
Oliko sinulla aikaisempaa kokemusta vastaavantyyppisestä toiminnasta?
Varsinaista valiokuntakokemusta minulla ei ollut, mutta useissa eri työryhmissä olen työurallani ollut ja olen edelleen mukana – tällä hetkellä esimerkiksi Fingridin Kantaverkkotoimikunnassa.
Miten valiokuntatyö on kehittynyt sinun aikanasi?
Sanoisin, että ainakin kolme vuotta käynnissä olleen verkkovaliokunnan osalta tekeminen on tietyllä tavalla vakioitunut niin rakenteiden kuin tekemisen ja vaikuttamisen tapojen osalta. Sitoutuminen on mielestäni ollut tosi hyvää koko ajan ja varajäsenen nimeäminen varsinaisen jäsenen lisäksi on tuonut jatkuvuutta ja tehokkuutta tekemiseen – varmaan myös vaihtelua ja joustavuutta osallistujillekin. Tällä toimikaudella vaihdoimme valiokunnan toimintakielen englanniksi, jotta kaikilla jäsenillä on mahdollisuus osallistua keskusteluun.
Mitä asioita olette viimeksi käsitelleet?
Edellisessä kokouksessamme käsittelimme mm. alueverkkoyhtiöille esitettyjä yhtenäisiä liittymissopimuksen solmimiseen liittyviä käytänteitä, Työ- ja elinkeinoministeriön sähkömarkkinalain uudistukseen tähtääviä tavoitteita sekä aikataulua, muutosehdotuksia Fingridin kantaverkkopalvelujen rakenteeseen ja tulevia kantaverkkoyhtiön ehdottamia muutoksia voimalaitosten, energiavarastojen sekä hybridikohteiden verkkokoodeihin (VJV2024 ja SJV2024).
Millaisia yhteistyökuvioita valiokuntanne on rakentanut vuosien aikana?
Ehkä merkittävimpinä voisi mainita pysyvän ja formaalin kontaktin verkko- ja liitettävyysasioissa mm. FG:n sekä Energiateollisuuden suuntaan koko alan osalta.
Mitkä ovat omat toiveesi valiokunnan toiminnassa?
Valiokunnan aktiivisuus ja omatoimisuus on ollut yksi olennaisista syistä pysyä mukana toiminnassa ja toivon sekä uskon sen jatkuvan näin myös tulevaisuudessa. Päätöksemme toimia ns. pienryhmä-metodilla ja keskittyä vain rajalliseen määrään olennaisia asioita on ollut mielestäni toimiva. Sen avulla kokonaisuuksia on varmasti ollut helpompi hahmottaa ja valittu tapa on myös mahdollistanut jäsenten kiinnostuksen kohteiden sekä moninaisen osaamisen kirjon tehokkaan hyödyntämisen.
Auringon ja myös hybridien eri variaatioiden mukana olo tuulen lisäksi tulee varmasti olemaan asia, joka pitää verkkovaliokunnassakin miettiä edistettävien asioiden osalta.
Mitkä ovat tärkeimmät lainsäädännölliset muutokset, joita toivot näkeväsi tuulivoima-alalla?
Jos ajattelen asiaa verkkovaliokunnan kannalta niin toivoisin näkeväni mahdollisimman pian sähkömarkkinalain osalta muutoksen, joka aidosti mahdollistaa energiavarastoja sisältävien hybridikohteiden rakentamisen koska niitä Suomi tarvitsee osana vihreää siirtymää. Kanta- ja alueverkon kehittämisen ja hankkeiden liitettävyyden mahdollistamisen osalta toivon ympäristöä, jossa mahdollistetaan Suomen kilpailukykyä ylläpitävä teollisen mittakaavan kohteiden verkkoon kytkeminen.
Mitä haluaisit sanoa valiokuntatoiminnasta kiinnostuneilla?
Rohkaisisin hakemaan valiokuntatoimintaan mukaan, jos haluat päästä tekemään vaikuttamistyötä äärimmäisen fiksujen ja innostuneiden ihmisten kanssa – niin alan sisältä kuin sidosryhmienkin osalta.