Nykyään yhä useammin uutisissakin vilahtaa sana ”energiamurros”. Mitä se oikeastaan tarkoittaa ja milloin sitä sopii odotella tapahtuvaksi? Entä mitä se tarkoittaa meidän sähkönkuluttajien kannalta?
Murros tarkoittaa perustavanlaatuista, suurta muutosta. Energialla taas tarkoitetaan sekä sähköä, lämpöä että liikennepolttoaineita. Perinteisesti energiajärjestelmä on ollut melko yksisuuntainen: sähköä ja lämpöä on tuotettu suurissa yksiköissä ja kuluttajat kodeissa, tehtaissa, kaupoissa ja toimistoissa ovat kuluttaneet sitä sen verran kuin sattuvat kullakin hetkellä tarvitsemaan. Kulutetun sähkön ja muun energian määrä vaihtelee koko ajan, ja tuotanto ja muut osat järjestelmää sopeutuvat kulutuksen muutoksiin. Sähkömarkkina ja muut energian markkinapaikat ovat vuosikymmenien aikana muodostuneet tukemaan tällaista järjestelmää.
Muun muassa ilmanlaadun ja ilmastonmuutoksen vuoksi energiajärjestelmän on muututtava täysin toisenlaiseksi. Tämä muutos on jo huimaa vauhtia käynnissä. Se on prosessi, joka tapahtuu globaalisti askel kerrallaan, sillä energiajärjestelmän laajuista systeemiä ei voi muuttaa yhdessä yössä. Siksi murrosta voi olla vaikea havaita tässä hetkessä. Yksi osa muutosta on, että järjestelmään tulee paljon sähköä, joka tuotetaan hajautetusti pienissä yksiköissä ja jonka tuotanto vaihtelee sään mukaan. Esimerkkeinä tästä tietenkin ovat tuuli- ja aurinkovoima.
Vaihtelevan tuotannon ja kuluttajan roolit kasvavat
Koska tuotannon määrä tulevassa järjestelmässä vaihtelee aiempaa enemmän, on koko järjestelmän muututtava. Kuluttaja ei jatkossa enää vain kuluta, vaan myös joustaa kuluttamansa määrän suhteen: jos sähköä on niukasti saatavilla, kuluttajat vähentävät kulutustaan aktiivisin toimin tai automaattisesti palveluiden kautta. Sähköjärjestelmän näkökulmasta tällainen kulutuksen vähentäminen korkean kulutuksen hetkellä on rahanarvoinen juttu, ja kuluttaja hyötyy tekemästään joustosta taloudellisesti. Lisäksi sähkön- ja lämmönvarastointi tulevat olemaan osa järjestelmää.
Tällaisia teknologisia murroksia on tapahtunut meille varsin tutuissa asioissa, vaikka ne välillä unohtuvat arkisina, askel askeleelta kehittyvinä asioina. Vain muutama vuosikymmen sitten kukaan ei voinut kuvitellakaan, että kotona puhelinpöydällä olevan lankapuhelimen sijaan lapsillakin on taskussaan pikkuinen laite, joka on paitsi puhelin, myös kamera, kalenteri, kompassi, kartta, kello, tietokone, muistikirja, pelilaite, telkkarin korvike ja ties vaikka mitä muutakin. Ja vieläpä hintaan, joka on tavalliselle kuluttajalle saavutettavissa. Alle vuosikymmen sitten kuluttajan oli oltava hyvin tietoinen kuluttamansa datan määrästä – mutta nyt ostamme musiikin ja elokuvat palveluina juurikaan tiedostamatta niihin liittyvän datasiirron määrää. Telekommunikaatiossa on siis tapahtunut suuri murros – ja yhtä lailla sähkö ja energia ovat nyt murroksessa.
Energiamurroksen toteuttaminen on haastavaa, koska kyse on paljosta – energia liittyy kaikkeen! Uuden markkinamallin ja -järjestelmän pitäisi syntyä, mutta elämämme vanhan järjestelmän luomien kehysten sisällä. Vanha kunnon ”muna vai kana?” -asetelma siis. Uutta järjestelmää pitäisi päästä testaamaan, jotta sitä kohden olisi helpompi siirtyä. Samaan aikaan uutta järjestelmää on vaikea luoda, koska rakenteet tukevat vanhaa mallia. Ahvenanmaa on tässä mielessä erittäin mielenkiintoinen kohde: riittävän suuri, riittävän pieni, paljon uusiutuvaa energiaa. Se on yhteydessä suurempaan markkinaan, mutta riittävän itsenäinen kokonaisuus. Ahvenanmaasta voisikin tehdä energiamurroksen koelaboratorion, jossa olisi mahtavat mahdollisuudet testata uusia malleja. Suomessa on nimittäin energiatekniikassa valtava määrä osaamista ja innovaatioita – kunhan ne vain osataan myydä maailmalle! Markkina on globaali ja tarve valtava.