Turvallinen työskentely talo- ja infratyömailla on riskien hallintaa ja sen voidaan nähdä rakentuvan lukuisista pienistä osa-alueista. Suoria keinoja työturvallisuuden edistämiseen ovat muun muassa työmaalla liikkuvien henkilöiden perehdyttämiseen liittyvät prosessit sekä turvallisuusvaruste ja -suojainvaatimukset. Näiden lisäksi työntekijöille tulee suunnitella ja taata turvallinen työympäristö, ottaen huomioon alueella kohteen erityispiirteet, kuten liikkuvat työkoneet, kaivantojen turvallisuus ja muu työnaikainen liikenne.

Tuulipuistorakentamisessa työmaihin liittyvät omat erityispiirteensä. Turbiiniosien ja lapojen kuljettaminen sekä nostaminen edellyttävät raskasta kalustoa, joka asettaa tuulipuistotyömaille erityisiä vaatimuksia tierakenteiden kantavuuden sekä luiskastabiliteetin suhteen. Työturvallisuuden haastajia voivatkin olla muun muassa aikataulupaine ja vaihtelevat sääolosuhteet. Lisäksi tie- tai nostopaikkarakenteiden suunnittelun ja rakentamisen näkökulmasta merkittävä haaste on lyhytaikaisesti korkean kuorman kestävän rakenteen toteuttaminen mahdollisimman kustannustehokkaasti rajallisella määrällä pohjamaatietoja.

Pohjamaa- ja sääolosuhteet aiheuttavat omat haasteensa

Tuulipuistoalueita suunniteltaessa ja toteutettaessa on hyvä varmistua tarvittavien pohjamaatietojen riittävyydestä. Pohjamaaolosuhteita voidaan tutkia esimerkiksi kairauksin tai maatutkauksen avulla. Suomessa tyypillisin maalaji on hyvin kantava moreeni. Kuitenkin Satakunnasta Ouluun sijoittuvalla kaistaleella on paljon jokialueita sekä matalia soita, joiden maalaji on savi tai turve. Tähän mennessä toteutetut tuulipuistot ovat lähes poikkeuksetta painottuneet rannikkoalueille tai sen välittömään läheisyyteen. Näin ollen saviset ja turpeiset alueet asettavat haasteen, sillä työn edetessä pehmeä maaperä voi aiheuttaa vaaratilanteita ja viivästyksiä. Vaaratilanteita voi syntyä, mikäli esimerkiksi työmaateiden tai nostopaikkojen reunat pettävät kuljetuksiin liittyvien suurien, mutta lyhytaikaisten kuormien alla.

Maaperän lisäksi myös vallitsevat sääolosuhteet on huomioitava suunnittelussa ja rakentamisen edetessä. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen keskilämpötila on noussut reilun asteen verran viimeisen 40 vuoden aikana. Suomessa tämä vaikutus osuu merkittävästi talviin, jolloin sateet tulevat todennäköisimmin vetenä kuin lumena. Eristävän lumikerroksen puuttuessa satanut vesi ja pakkanen aiheuttavat maaperään merkittävää routimista, jolloin jäätynyt vesi vahingoittaa tiepohjaa ja estää sadevesien imeytymisen. Erityisesti savisissa pohjamaaolosuhteissa routa aiheuttaa teihin usein keväisin kuoppia, onkaloita ja halkeamia sekä sulaessaan kelirikkoa.

Työturvallisuus rakentuu pienistä paloista

”Tuulipuistotyömaiden työturvallisuudessa on paljon parannettavaa”, sanoo Euroopan johtava maatuulivoiman kehittäjän, OX2 Finland Oy:n, Head of Construction Pasi ”Pata” Tammivaara. Tuulipuistorakentamisessa pätevät samat lainalaisuudet kuin infrarakentamisessa yleensäkin, mutta haasteen asettavat poikkeavan suuret kuormat, ahtaat aikataulut ja tiukat budjetit. Pasin mukaan työturvallisuutta olisi hyvä lähestyä monesta eri suunnasta ja ajatella laatikon ulkopuolelta uusia tapoja vaikuttaa. Työturvallisuudessa, kuten missä tahansa muussakin asiassa, huipputuloksiin päästään, kun kaikki osa-alueet ja eri näkökulmat asiaan käydään läpi ja huomioidaan parhaalla mahdollisella tavalla. ”Annamme urakoitsijoille mahdollisuuden vaikuttaa työmenetelmiin ja materiaaliratkaisuihin, mutta edellytämme että laadusta ja työturvallisuudesta pidetään kiinni. Ymmärrys kuormituksista ja siitä miten pohjarakenteet tulee tehdä, jotta penkereet eivät murru ja petä kriittisissä vaiheissa, on ehdottoman tärkeää”, linjaa Tammivaara.

Penkereiden perustaminen pehmeiköllä

Tuulipuistorakentamisessa perinteinen tie- sekä nostopaikkapenkereiden perustamistapa pehmeiköllä on ollut massanvaihto tai pohjaan täyttäminen. Geolujitteet ovat vaihtoehtoinen tapa kesyttää työmaateiden tai nostopaikkojen pehmeiköt. Geolujiteverkot ja -kankaat tarjoavat ratkaisun, jossa kaivamista ja kaivantoja voidaan välttää. Suunnitelmallisesti ja oikein käytettyinä lujitetuilla rakenneratkaisuilla voidaan parantaa tie- ja nostopaikkarakenteiden turvallisuutta sekä samalla saavuttaa säästöjä kustannuksissa ja työskentelyajassa. Lisäksi geolujitteiden käyttö vaikuttaa välillisesti turvallisuuteen työmailla vähentäen kuorma-autoliikennettä kantavuusvaatimuksen täyttyessä ohuemmalla rakennekerrospaksuudella.

Tällä hetkellä tuulipuistorakentamisen on voimakkaassa kasvussa. Vauhdin kasvaessa työturvallisuuteen on tärkeä kiinnittää erityistä huomiota. Riskien hahmottaminen, suunnitelmallisuus sekä turvalliset työtavat ovat tällöin avainasemassa.