Tuulivoimaa rakennetaan Suomeen kiihtyvällä vauhdilla. Suomen Tuulivoimayhdistys (STY) halusi tietää, kuinka paljon uutta tuulivoimaa Suomen sähköverkko pystyy ottamaan vastaan, ilman että vaaditaan suurta säätökapasiteetin lisäystä, tai että tulee merkittävissä määrin tilanteita, jolloin tuotettu sähkö ei mahdu verkkoon. Gasum selvitti asiaa ja lopputulos käy hyvin yksiin STY:n vuoden 2030-tavoitteen kanssa: Suomen sähkömarkkinalle mahtuu 25 – 30 TWh uutta tuulivoimatuotantoa vuoteen 2030 mennessä. STY:n tavoitteen ja arvion mukaan Suomen tuulivoimatuotanto tulee olemaan noin 30 TWh vuonna 2030. Yhteiskunnan voimakas sähköistyminen ei pelkästään mahdollista, vaan myös vaatii uusiutuvan sähköntuotannon lisääntymistä, jos päästövähennystavoitteet halutaan saavuttaa.

Gasum lähti selvittämään asiaa tällä hetkellä nähtävissä olevat sähköjärjestelmän muutokset huomioiden. Selvityksen reunaehtoina käytettiin muun muassa maltillista sähkön kysynnän kasvua, lisäyksiä ydinvoimatuotantoon sekä sähkön kysyntäjoustomekanismeihin. Siirtoyhteyksien oletettiin muuttuvan siten kuin nyt on jo suunniteltu. Selvityksen mukaan realistinen arvio on, että Suomen tuulivoimakapasiteetti nousee 7000 – 9000 megawattiin (MW) vuoteen 2030 mennessä. Tällöin Suomen tuulivoimatuotanto vuositasolla olisi noin 25 – 30 TWh. Tämä määrä tuotantoa mahtuu Suomen sähköverkkoon, kun maamme sähkönkulutus nousee noin 10 – 15 prosentilla. Sähköjärjestelmän tarvitsema säätö voitaisiin hoitaa tällöin siirtoyhteyksien kautta ja olemassa olevalla säätökapasiteetilla ilman merkittävää lisäystarvetta. Vuoden 2019 lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti on reilu 2 200 MW ja vuosituotanto 6 TWh.

10 – 15 prosentin nousu sähkönkulutuksessa vuoteen 2030 mennessä on eri ennusteiden mukaan oletettavaa. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön lokakuussa julkaiseman eri toimialojen vähähiilitiekarttojen yhteenvetoraportin mukaan eri toimialojen sähköistäminen voisi tarkoittaa teollisuuden sähkönkulutuksessa 100 prosentin kasvua ja Suomen sähkönkulutuksessa yli 50 prosentin kasvua vuoteen 2050 mennessä.

Joustoa ja yhteydet länsinaapuriin

Tuulivoiman määrän kasvaessa sähköntuottajilta vaaditaan aktiivista markkinaseurantaa. Tulevaisuudessa pitää varautua myös tilanteisiin, joissa sähköstä on ylitarjontaa ja siirtokapasiteetti ei välttämättä riitä siirtämään kaikkea markkinalla olevaa sähköä. Tällöin sähköntuottajilta tarvitaan halukkuutta säätää tuotantoaan alaspäin rajoittamalla tai pysäyttämällä tuulivoimaloita. Vuoden 2020 alkupuolella Suomessa nähtiinkin ensimmäisen kerran tilanne, jossa sähkön hinta painui hetkellisesti negatiiviseksi ja jotkut tuulivoimatuottajat reagoivat tilanteeseen leikkaamalla tuotantoaan. Tulevaisuudessa myös ydinvoimatuotanto voi mahdollisesti joustaa kysynnän ja tarjonnan mukaan, mikä lisäisi koko järjestelmän joustavuutta merkittävästi ja mahdollistaisi vielä suuremman tuulivoimakapasiteetin.

Selvityksen mukaan myös sähkönsiirto länsinaapuriin näyttelee omaa rooliaan suomalaisen tuulivoiman mahtumisessa markkinalle. Haastavaa on, että sekä Suomessa että Ruotsissa on paljon sähköntuotantoa pohjoisilla alueilla kulutuksen painottuessa etelään. Hyvätuulisilla keleillä onkin varsin todennäköistä, että sekä Suomen että Ruotsin pohjoisilla alueilla on ylituotantoa. 25 – 30 TWh tuulivoimatuotannon mahtuminen markkinalle edellyttää, että  Pohjois-Ruotsilla on ainakin ajoittain  halukkuutta ottaa vastaan suomalaista tuotantoa. Suunnitelmissa kuitenkin on rakentaa uusi siirtoyhteys Pohjois-Suomen ja Ruotsin välille vuoteen 2025 mennessä. Siirtoyhteys lisää kapasiteettia Ruotsista Suomeen 800 MW ja Suomesta Ruotsiin 900 MW.

Lue Gasumin selvitys STY:n verkkosivuilta Tutkimukset ja julkaisut -sivulta (Selvitystyö Suomen tuulivoimasta – visio 2030)