Lähetimme Suomen presidenttiehdokkaille sähköpostitse kolme kysymystä, joilla halusimme selvittää heidän näkemystään kotimaisesta tuulivoimasta. Kysyimme heiltä:

1. Millaisena näette tuulivoiman roolin Suomen huoltovarmuuden ja energiavarmuuden takaajana?

2. Tuulivoima nousee lähivuosina Suomen suurimmaksi sähköntuotantomuodoksi ja se on myös uusteollisten hankkeiden merkittävin ajuri, joka tuo merkittävät aluetalousvaikutukset sijaintialueelleen. Samaan aikaan maanpuolustuksen rooli on korostunut ja Itä-Suomen elinvoimaisuuden rooli on tunnistettu suhteena maanpuolustukseen. Millaisessa roolissa näette tuulivoiman myös Itä-Suomen kehityksen moottorina?

3. Tuulivoimaa on saatavilla parhaiten hyvällä tuulella. Mikä saa teidät hyvälle tuulelle tai missä paikassa olette aina hyvällä tuulella?

Mika Aaltola

1. ”Energian saanti on Suomen huoltovarmuuden kriittinen elementti, johon moni muu huoltovarmuuselementti nojautuu. Puhtaampi energia on Suomelle keskeistä vaarallisten riippuvuuksien ehkäisemiseksi. Energialähteiden monipuolistuminen ja vihreä siirtymän on Suomelle erityisen tärkeää: riippuvuuksia tulee vähentää ja samalla vihreä siirtymä on sekä ilmastonmuutoksen kannalta tärkeää, mutta myös Venäjän suhteellisen vallan vähenemisen kannalta tärkeää. Tuulivoimalla on keskeinen rooli tässä kokonaisuudessa. Suomessa tuotettu energia pysyy omissa käsissä paremmin. Energian tuotannon varmuus ja energia saatavuus on tärkeää myös investointien houkuttelemiseksi maahan. Työpaikkoja syntyy sinne, missä on runsaasti energiaa”. 

2. ”Itärajan puolustushaasteisiin ja alueen elinvoimaisuuteen on joka tapauksessa tehtävä merkittäviä satsauksia. Itä-Suomen elinvoima on tärkeä maanpuolustuksellinen asia. Tuulivoiman roolia Itä-Suomessa tulee arvioida yhdessä Puolustusvoimien kanssa, huomioiden tutkavaikutukset ja Venäjän doktriini jossa se iskee siviiliyhteiskunnan energialähteisiin. Olen sitä mieltä, että tuulivoima ja puolustus vaatii uusia innovaatiota. Yhteistyö energian tuottajien ja puolustusvoimien välillä voi taata voittaa-voittaa -ratkaisun molemmille. Tästä on esimerkkejä esimerkiksi Britanniasta”.

3. ”Perhe saa minut hyvälle tuulelle. Pojan hymy sulattaa sydämen. Eli perheen kanssa touhuaminen on parasta hyvän tuulen tekemistä paikasta riippumatta”.

Li Andersson

1. ”Mielestäni uusiutuva energia on keskeisessä roolissa sekä huolto- ja energiavarmuuden takaajana että ilmastokriisiin vastaamisessa. Suomen on lisättävä meri- ja maatuulivoiman sekä aurinkoenergian tuotantoa. Luvitus ja sen nopeuttaminen sekä yksinkertaistaminen ovat tässä avainasemassa, ympäristövaatimuksista sinänsä joustamatta. Myös siirtoverkkojen riittävästä kapasiteetista on huolehdittava. Merituulivoima on toivottavasti tulevaisuudessa vakautensa vuoksi tärkeässä osassa energiajärjestelmässä. Meribiodiversiteettivaikutukset on minimoitava hauraan Itämeren vuoksi. Tarvitsemme myös merkittävästi lisää sähkön varastointikapasiteettia sekä joustoja sähköjärjestelmäämme”.

2. ”Mielestäni on ehdottomasti pyrittävä siihen, että esteet tuulivoiman rakentamiselle Itä-Suomessa saadaan poistettua. Puolustusvoimien tutkien ja tuulivoiman yhteensovittaminen Itä-Suomessa on alueellisesti ja kansallisesti tärkeää”.

3. ”Hauska liikunta, hyvä musiikki ja laadukas kirjallisuus sekä muut kulttuurielämykset saavat minut aina hyvälle tuulelle. Mökilläni Kristiinankaupungissa olen myös aina hyvällä tuulella”.

Sari Essayah

1. ”Se on merkittävä molemmissa rooleissa ja tässä on hyvä muistuttaa hallituksen juuri tekemästä periaatepäätöksestä Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla tapahtuvan merituulivoiman huutokaupasta, joka tulee mahdollistamaan puhtaan energiasiirtymän ja lisäämään noin kolmanneksella puhtaan energian tarjontaa”.

2. ”Itä-Suomen elinvoiman kannalta on tärkeää, että alueen elinvoimasta pidetään huolta ja sen tulee alueena päästä myös mukaan puhtaaseen energiasiirtymään. Uskon, että tulevaisuudessa sekä tuulivoiman tekniset ratkaisut kuin myös tutkien tekniikka kehittyvät, ja osa nykyisistä esteistä voi olla voitettu. Samalla on pidettävä huolta tuulivoiman sosiaalisesta hyväksyttävyydestä, ja tämä tarkoittaa energiaketjun tuottojen oikeudenmukaista jakautumista mm. metsän ja maanomistajien kesken ja esimerkiksi lunastuslain uudistamista”.

3. ”Oli tyyntä tai myrskyä, niin koti on paras paikka”.

Pekka Haavisto

1. ”Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan vauhditti nopeasti vihreää siirtymää. Täällä tuotettu sähkö on nyt 90-prosenttisesti hiilidioksidipäästötöntä vesi-, ydin, tuuli- tai aurinkovoimaa. Puhtaat energiamuodot houkuttelevat myös investointeja Suomeen – monella sektorilla arvostetaan nyt puhdasta energiaa.

Tuulivoiman rooli on tulevaisuudessa yhä keskeisempi Suomen huolto- ja energiavarmuudessa. Fossiiliset polttoaineet ovat pääasiassa tuontitavaraa ja niistä on huoltovarmuudenkin takia pyrittävä nopeasti eroon. Tuulivoimalla tuotettu puhdas sähkö auttaa meitä tulevaisuudessa eroon myös fossiilisiin polttoaineisiin nojaavista tavoista tuottaa esimerkiksi lannoitteita”.

2. ”Tuulivoima tulee vauhdittamaan myös vetytalouteen siirtymistä – puhtaan energian kautta voimme tehdä vihreää terästä tai synteettisiä polttoaineita. Tämä vaatii panostusta vetytalouteen kaikkialla Suomessa. Olen puhunut erityisesti ”itävedyn” puolesta.

Tuulivoiman ja maanpuolustuksen intressit ovat yhteensovitettavissa. Kenraali Rädyn tuulivoimaraportin ehdotukset tulee toteuttaa. On myös harkittava malleja, joissa tuulivoimateollisuus olisi mukana jollakin osuudella tutkakaluston modernisoinnissa niin, että maanpuolustuksen ja energiateollisuuden intressit voidaan yhteensovittaa.

On selvää, että tuulivoimaa tarvitaan Suomeen lisää. Sijaintipaikkojen valinnassa on syytä käyttää harkintaa. On huomioitava maanpuolustuksen lisäksi myös muun muassa luontoarvot, lintujen muuttoreitit ja paikallisten ihmisten hyväksyntä. On hyvä, että kunta voi kaavoituksella päättää tuulivoiman sijoittumisesta ja tätä kautta paikallisten ääni pääsee kuuluviin. Saamenmaalle tuulivoimaa ei tule rakentaa, ellei sille ole saamelaisten hyväksyntää”.

3. ”On tärkeää, että kaikki pitävät myös omat propellinsa pyörimässä. Se vaatii hyvää työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista ja sellaisia harrastuksia, jotka aika ajoin vievät ajatukset muualle. Omiin harrastuksiini kuuluvat muun muassa vanha puuvene, jossa riittää aina jotakin nikkarointia, ja talvella myöhäisillan hiihtolenkit metsäladulla. Ja hyvät kirjat”.

Olli Rehn

1. ”Tuulivoima on tärkeä ja keskeinen osa Suomen monipuolista ja hajautettua energiapalettia. Energiajärjestelmämme kyky vastata viime vuosien kriiseihin ei ole muodostunut sattumalta. Se on seurausta pitkäjänteisestä energiapolitiikasta, jolla on luotu pohjaa vahvistuvalle omalle energiantuotannolle ja fossiilista polttoaineista irtautumiselle.

Ollessani Sipilän hallituksen elinkeinoministerinä vuosina 2015–2016 vastuullani oli energia- ja ilmastostrategian valmistelu. Strategian keskeiset tavoitteet tuntuivat tuolloin tietysti hyvin kunnianhimoisilta: kivihiilen alasajo, tuontienergian painaminen puoleen ja uusiutuvan energian osuuden nostaminen yli 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Tuulivoiman osalta tavoitteena oli, että v. 2030 tuulivoimalla tuotetaan 8 terawattituntia sähköä. Tuo tavoite on jo selkeästi täyttynyt ja vanhentunutkin, koska v. 2022 tuulivoimalla tuotettiin jo 11,5 terawattituntia sähköä. Tämä on omiaan kuvaamaan sitä, että puhtaan energian murros on kiihtymässä ja että kotimainen päästötön energia on muodostumassa Suomelle aidoksi vahvuudeksi, johon kannattaa ja pitää satsata entisestään.

Monipuolinen, yhä vahvemmin kotimaiseen puhtaaseen energiaan perustuva energiapaletti on mahdollistanut nopean ja verrattain kivuttoman irtautumisen Venäjän energiantuonnista. Suomi on selvinnyt muun muassa lisääntyvän tuulivoiman ja Olkiluoto 3:n käyttöönoton ansiosta.

Seuraavat kehitysaskeleet tuulivoiman lisäämisessä liittyvät puolustusvoimien tutkien ja tuulivoiman yhteensovittamiseen Itä-Suomessa, merituulivoimahankkeisiin sekä sähköverkkojen vahvistamiseen. Nämä hyödyttävät koko maata sekä itse energiatuotannon että työpaikkojen ja talouden osalta. Olennaista tuulivoimahankkeissa on myös aina varmistaa paikallinen hyväksyttävyys ja asialliset korvaukset maanomistajille”.

2. ”Itä-Suomen elinvoima on koko Suomen kannalta iso turvallisuuspoliittinen kysymys. Tällä hetkellä itäinen Suomi kantaa isoa vastuuta maanpuolustuksesta, kun aluevalvonta rajoittaa tuulivoimarakentamista, joka muualla, etenkin läntisessä Suomessa luo pohjaa teollisille investoinneille ja kiinteistöverojen tuotoille.

Maanpuolustus on tietysti aina ensisijaista. Tähän on kuitenkin löydettävä ratkaisuja, jotka edistävät investointeja aluevalvontaa heikentämättä. Kannatan selvityshenkilö, kenraaliluutnantti Arto Rädyn esitysten ripeää toteuttamista, jotta tuulivoimaa voidaan rakentaa myös itäisessä Suomessa.

Mallia voi esimerkiksi hakea Iso-Britanniasta, jossa tuulivoimarakentajat rahoittavat puolustusvoimien aluevalvontateknologian kehitystä ja hankintoja. Meidän kannattaa hyödyntää Nato-jäsenyyden tarjoamat mahdollisuudet tietojen vaihtoon erilaisista teknologisista ratkaisuista, ja hakea yhteispohjoismaisia ratkaisuja aluevalvonnan vahvistamiseen.

Tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovitus liittyy myös kysymykseen Fingridin siirtoverkoista. Tässä on muna-kana-ongelma. Kun näkymä sähköntuotannon ja teollisuuden investoinneista puuttuu, ei sähkönsiirtoon investoida, ja se taas heikentää itäistä Suomea investointiympäristönä. Siksikin on tärkeää päästä asiassa eteenpäin, molemmilta osin – sekä siirtoverkkojen että tuulivoimainvestointien”. 

3. ”Merkityksellinen miljöö, mieluisat harrastukset sekä perheen ja läheisten läsnäolo tuovat hyvälle, levolliselle tuulelle. Koti on minulle turvasatama, minkä lisäksi viihdyn futisviheriöllä ja perheemme mökillä Puulaveden rannalla Mikkelissä.

Liikunta ja lukeminen pitävät mielen virkeänä. Futista pelaan Puotinkylän Valtin ikämiesten jengissä, siellä en mieti seuraavaa puhetta tai vaalitenttiä, vaan keskityn peliin. Vaimoni Merjan kanssa tykkäämme pyöräillä kesäisin ja hiihtää talvisin. Tuolloin liikunnan lisäksi hyötynä on myös kahdenkeskinen, yhteinen aika”.

Alexander Stubb

1. ”Ympäri Suomen maa- ja merialueita hajautettu tuulivoimatuotanto turvaa sähkön toimitus- ja huoltovarmuutta. Tuulivoiman tuotantoteho on tehnyt loikan viime ja tämän vuoden aikana. Tällä on ollut merkittävä vaikutus Olkiluoto 3:n käynnistymisen lisäksi siihen, että olemme vuositasolla omavaraisia puhtaan sähkön tuotannossa, eikä sähkön tuonnin loppuminen Venäjältä iskenyt meihin”.

2. ”Aluevalvonta ja tuulivoima pitää sovittaa yhteen. Teknologia kehittyy, mutta myös aluevalvonnan tarpeet ja mahdollisuudet kehittyvät. Uusiutuva teollisuus tarvitsee puhdasta sähköä ja on tärkeä pitää huolta Itä-Suomen pitämisestä elinvoimaisena ja että työpaikkoja on siellä jatkossakin. Toisaalta energian siirtoyhteyksin saadaan puhdasta sähköä myös Itä-Suomeen ja esimerkiksi aurinkovoimainvestointeja”.

3. ”Olen pääsääntöisesti hyväntuulinen. Olen hyvällä tuulella, kun työ, vapaa-aika ja lepo ovat tasapainossa”.

Jutta Urpilainen

1. ”Tuulivoima ja aurinkovoima ovat globaalisti nopeimmin kasvavia puhtaan sähkön tuotantotapoja. Tuulivoimaa rakennetaan Suomeenkin lisää, sillä se vähentää energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä, on edullista, tuo työpaikkoja ja kiinteistöverotuoja kunnille. Tuulivoiman rooli ja merkitys osana vihreää siirtymää on siis merkittävä. Se, että tuulivoimaa rakentuu ympäri Suomen, on tärkeää myös huoltovarmuuden kannalta ja se tasaa tuuliolosuhteista johtuvia vaihteluita. Tuulivoima osaltaan lisää Suomen energiaomavaraisuutta ja vähentää riippuvuutta tuontienergiasta”. 

2. ”Olisi tärkeää, että löydetään ratkaisuja, joilla tuulivoimaa voidaan rakentaa myös itäiseen Suomeen, vaikka maanpuolustukselliset tekijät aiheuttavat tässä erityiskysymyksiä ja vaativat erityistä yhteensovittamista tuulivoimahankkeiden kanssa”.

3. ”Hyvään tuuleen vaikuttavat sellaiset perusasiat kuin lepo, ravinto ja liikunta. Hyvälle tuulelle minut saavat läheiset ihmiset ja arkipäiväiset onnistumiset niin kotona kuin myös töissä. Päätöksentekijälle on aina palkitsevaa, kun jokin prosessi nytkähtää eteenpäin, tuloksia syntyy ja näkee, miten oma työ konkreettisesti vaikuttaa. Erityinen hyvänmielen paikka minulle on kotikaupunki Kokkola – kun juna saapuu Kokkolan asemalle, tuntee saapuvansa kotiin”.


Jussi Halla-aho ja Harry Harkimo eivät vastanneet haastattelupyyntöömme.