Sosiaalinen toimilupa (social license to operate) tarkoittaa yhteisön hyväksyntää ja tukea hankkeelle. Sitä ei haeta lomakkeella, sitä ei myönnä mikään virallinen taho eikä se poista muiden lupien tarvetta. Silti se voi olla vaikein saatavissa oleva lupa.
Tavoitteena kaikkien tuki
Joissakin määritelmissä sosiaalisen toimiluvan tavoitteeksi asetetaan koko yhteisön tuki. Yksimielistä tukea voi olla mahdoton saavuttaa, mutta jo mahdollisimman kattava tuki monilta eri osapuolilta tarkoittaa laajaa yhteistä näkemystä hankkeen puolesta. Hankkeidemme myötä meistä tulee kiinteä osa naapurustoa. Meidän on kurotettava kohti yhteisöä ja sitouduttava hyvään ja vastuulliseen naapuruuteen.
Sosiaalista toimilupaa kohti kiivetään porras portaalta (kuva 1). Minkään askelman yli ei voi hypätä, mutta alemmalle portaalle voi tipahtaa helposti ja nopeasti. Kuten kaikessa vuorovaikutuksessa, luottamuksen rakentaminen käy hitaammin kuin sen särkyminen.
Matkalla kohti sosiaalista toimilupaa jäädään usein siihen, että hanketta siedetään. Joskus tämäkin tilanne on sitkeä työvoitto, jota edeltää vuosien tarmokas vuoropuhelu ja parhaiden ratkaisujen etsiminen sidosryhmien kanssa. Silti mielestäni pitää pyrkiä ylimmälle portaalle. Tarvitsemme haastavia tavoitteita saadaksemme aikaan muutosta. Osa muutoksesta voi edellyttää lainsäädännön uudelleentarkastelua, mutta usein riittävät muutokset omaan toimintaamme.
Mitä voin tehdä?
Hankkeista keskustellaan osallisten kanssa, mutta määräävämpänä tekijänä ratkaisuissa ovat usein mm. teknistaloudelliset, maanvuokraukseen, meluun, välkkeeseen ja luontohavaintoihin liittyvät asiat. Lähtökohtaisesti näin on, jotta saamme aikaan toteuttamiskelpoisia, lain ja asetusten vaatimukset täyttäviä hankkeita. Sidosryhmissä voi syntyä turhautumista, jos osallisten vaikutus suunnitteluun näyttää jäävän pieneksi. Tosiasiassa suunnittelun ja päätöksenteon taustalla vaikuttavat monet eri sidosryhmien kanssa käydyt keskustelut vaikutuksista, tärkeistä kohteista ja yhteisöjen tarpeista, mutta keskustelujen vaikuttavuuden dokumentointia ja esiin tuomista on parannettava.
Riittävä ja rehellinen tiedon jakaminen, vuorovaikutuksen mahdollistaminen ja kyky kuunnella ovat keskeistä sosiaalisen toimiluvan portailla. Pidän tavoitteena avointa, tietopohjaista keskustelua. On mahdollista olla avoin erilaisille näkemyksille, vaikka olisi eri mieltä. Keskustelun ei tarvitse päättyä siihen tai johtaa kinasteluun, mikä toki vaatii kaikilta osapuolilta samanlaista uteliasta mieltä ja provosoitumattomuutta. Parhaimmillaan juuri näistä keskusteluista syntyy uusia
ideoita kaikkien eduksi.
Osa vuorovaikutusta on kommunikoida sidosryhmille, miksi näkemyksiä ei aina voida ottaa huomioon. Pohjalla pitää toki olla aito ja uusille ideoille avoin pohdinta. Läpinäkyvät perustelut ovat asiapohjainen lähtökohta mahdolliselle jatkokeskustelulle.
Ennakointi helpottaa toimintaa. Hyödynnä kaikkea jo kertynyttä tietoa siitä, miten asiat yleensä etenevät tai mitä tiedät ja opit paikallisista olosuhteista. Älä ennakoi manipuloidaksesi tai kieroillaksesi, vaan ennakoi ollaksesi varautunut. Tutustu toimintaympäristöösi, hanki tietoa paikallisista erityispiirteistä, tiedota ajoissa. Hyvä valmistautuminen tuo joustoa ja helpottaa vuorovaikutusta
Taloudellinen tuki suoraan yhteisölle on paikallisesti usein toivottu, mutta haastava yhteistyön muoto. Hankkeen kehittämisen ja lupien hakemisen ollessa vielä kesken, läpinäkyvinkin rahan siirtäminen voi olla kyseenalaista. Tähän toivoisin löytyvän hyviä ja hyväksyttäviä tapoja, jotta myös suoraa tukea paikallisille yhteisöille voitaisiin kohdentaa heidän tarpeisiinsa vastaten ja alueellista hyvinvointia lisäten. Hankkeiden jo rakentuessa yhteisön toimintaan osallistuminen onneksi helpottuu. Silloin alkavat konkretisoitua myös monet muut hankkeen hyödyt, kuten työllisyysvaikutus. Rakentamisvaihe onkin keskeinen vaihe vahvistaa sosiaalista toimilupaa.
Pitkäjänteistä suoraselkäisyyttä
Sosiaalisen toimiluvan peruspilareita ovat vastuullisuus, pitkäjänteisyys, tasavertaisuus ja läpinäkyvyys – toiminta, joka kestää aikaa ja tarkastelua. Lainmukaisuus on kaiken perusta.
Pitkäjänteisyys on jatkuvuutta, sitkeyttä ja sitoutumista. Toimijan sitoutumisen taso mitataan, kun välittömät tavoitteet on saavutettu ja alueelle ”tultu jäädäkseen” – vieläkö keskustelu ja läsnäolo paikallisyhteisölle jatkuu? Silloin rakennetaan yrityskuvaa, ja kuvaa koko alasta: pitääkö toimija sanansa ja lunastaa lupauksensa, korjaako tarvittaessa virheensä ja suhtautuu yhteisöön kunnioittavan asiallisesti?
Moni osallisten kanssa keskusteleva kollega on varmasti kuullut kysymyksen: ”Ottaisitko tämän omalle takapihallesi?” Tuon kysymyksen kautta voi pohtia sitä, miten haluaisi itse saada tietoa tulevasta hankkeesta, mahdollisista vaikutuksista ja ylipäätään tulevista muutoksista. On tärkeää muistaa, että toimimme yksilöiden – ihmisten – elinympäristöissä, emme kasvottoman massan keskellä.