Tuulivoimalat ovat aina olleet korkean kierrätysprosentin tuotteita – noin 80-95 prosenttia tuulivoimalasta on täysin kierrätettävissä. Ainoa haastava osa tuulivoimalaa ovat lavat, jotka veneiden, suksisauvojen ja muiden lasikuitua materiaalinaan käyttävien hyödykkeiden tavoin ovat olleet hankalammin kierrätettävissä. Suomessa haasteeseen on haettu ratkaisua KiMuRa-hankkeessa, jossa luotiin keräys- ja käsittelyverkosto muovikomposiittijätteelle. Muovikomposiittimurska hyödynnetään sementin valmistuksessa sataprosenttisesti, osin energiana ja osin raaka-aineena. Kierrätyshierarkia ei vielä virallisesti tunne tällaista energiakäytön ja sitä tavoiteltavamman kierrätyksen yhdistelmää, rinnakkaisprosessointia. Ensimmäiset tuulivoimaloiden lavat pääsivät uuden järjestelmän kautta kiertoon kuluneen kesän aikana.

KiMuRa-hanke sai alkunsa vuonna 2020, kun Muoviteollisuus ry:n komposiittijaosto kokosi saman pöydän ääreen joukon toimijoita, joita muovikomposiitin kierrätyshaaste koski. Hankkeeseen lähti mukaan seitsemän komposiittiteollisuusyritystä, Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Venealan Keskusliitto Finnboat ry, Kuusakoski Oy sekä loppukäyttäjää edustava Finnsementti Oy. Ympäristöministeriö tarjosi hankkeelle rahoituksen. Tavoitteena oli luoda luoda kustannustehokas muovikomposiittijätteen keräys- ja käsittelylogistiikka, jotta muovikomposiittijäte saadaan hyödynnettyä entistä tehokkaammin loppusijoituksen, eli kaatopaikan, tai polton sijaan.

100 % jätteen hyötykäyttö ja pienemmät sementin valmistuksen CO2-päästöt

Vuoden 2021 aikana KiMuRa-hankkeessa siis luotiin ja pilotoitiin muovikomposiittimateriaalien kierrätystoimintamalli, tarvittavat lajittelujärjestelyt yrityksissä sekä jätteen kiertotalouslogistiikka Kuusakosken keräilyasemille. Kuusakoski suunnitteli ja toteuttaa kertyneen jätteen murskauksen ja varastoinnin.

Käytännössä prosessi alkaa muovikomposiittijätteen lajittelulla ja yhteen kokoamisella jätepihoilla eri puolilla Suomea, minkä jälkeen jäte toimitetaan murskattavaksi Kuusankosken Hyvinkään toimipisteelle. Materiaalina muovikomposiittijätteen murskaamisen haasteina ovat pitkä- ja vahvakuituinen materiaali sekä sen murskaamisessa syntyvä pöly. Oikean murskaustavan ja pölynhallinnan kehittämiseksi on tehty Kuusakoskella pitkä kehitystyö, muun muassa pölyn hallintaa varten Hyvinkään toimipisteelle on suunniteltu vesisumua hyödyntävä pölynhallintajärjestelmä.

Kun materiaali on murskattu, se toimitetaan Finnsementin sementtitehtaalle Lappeenrantaan. Murskattu muovikomposiitti hyödynnetään sementtitehtaalla rinnakkaisprosessoinnissa, jossa komposiittien materiaalit saadaan käyttöön tehokkaasti ilman jäännöstuhkaa. Murskeen muoviosat tuottavat palaessaan energiaa ja toimivat näin ollen polttoaineena klinkkeriuunissa. Murskeen kuitu taas hyödynnetään raaka-aineena klinkkerinvalmistuksessa. Klinkkeri on yksi sementin raaka-aineista. Muovikomposiittimurska päästään siis hyödyntämään prosessissa sataprosenttisesti. Sementin valmistus on energiaintensiivinen prosessi, jossa komposiittien rakenneosana käytettävät muovit korvaavat fossiilista polttoainetta. Tämä vähentää prosessin CO2-päästöjä.

Jätehierarkia ei vielä tunne tällaista käsittelytapaa, rinnakkaisprosessointia, joka on energiakäytön ja kierrätyksen yhdistelmä. Sementinvalmistus tarjoaa kuitenkin ympäristön kannalta kestävämmän ratkaisun kuin jätteenpoltto tai loppusijoitus, jotka ovat tällä hetkellä ainoat muut teollisen mittakaavan vaihtoehdot. Työ on kannattanut sillä on arvioitu, että KiMuRa-hankkeen myötä voidaan välttää jopa 2000 jätetonnin loppusijoitus.

Suomessa laajamittainen lapakierrätys edessä 2030-luvulla

Suomessa tuulivoimaloiden lapajätteestä ei ole vielä akuuttia huolta, sillä maamme tuulivoimakanta on vielä uutta – tällä hetkellä yli 95 % voimaloista on alle 10 vuotta vanhoja. Tuulivoimarakentaminen on kuitenkin hyvässä vauhdissa ja lapajätteen laajempimittainen kierrättäminen tulee ajankohtaiseksi 2030-luvulla meilläkin. Suomen ensimmäiset, vuonna 1999 rakennetut, teollisen kokoluokan tuulivoimalat Porin Reposaaressa olivat tulossa teknisen elinkaarensa päähän sopivasti KiMuRa-hankkeen aikataulun näkökulmasta: KiMuRan käsittelykapasiteetti kasvoi tänä vuonna siten, että alkukesästä purettujen voimaloiden lavat käsiteltiin KiMuRa-hankkeen kautta.

Tiesitkö että?

  • Muovikomposiitteja käytetään paitsi tuulivoimaloiden lavoissa, myös veneissä, autoissa, lentokoneissa, urheiluvälineissä ja monissa muissa kuluttajatuotteissa
  • Muovikomposiitit ovat orgaanista ja jätettä. Suomi on yksi kolmesta EU-maasta, jotka ovat jo varhain kieltäneet orgaanisen jätteen sijoittamisen kaatopaikalle
  • Suomen tuulivoimalakanta on nuorta: yli 95 % voimaloista on alle 10 vuotta vanhoja. Toisin on esimerkiksi Saksassa, jossa yli kolmannes voimalakannasta on yli 15 vuotta vanhaa
  • Euroopan tuulivoima-ala on asettanut itse itselleen lapojen kaatopaikkakiellon vuodesta 2025 alkaen, mutta Suomessa vastaava orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on ollut voimassa jo pitkään
  • Kierrätyssektorilla kehitys on nopeaa; tällä hetkellä KiMuRassa luodun keräys- ja käsittelyverkoston kautta saatu muovikomposiittimateriaali ohjataan sementin valmistukseen, mutta kierrätysratkaisuiden kehittyessä loppukäyttö voi olla jokin muukin teknologia tai ratkaisu
  • KiMuRa-hankkeen myötä voidaan välttää jopa 2000 jätetonnin loppusijoitus