Siellä missä tuulivoimaa on Suomessa tähän mennessä rakennettu tai pyritty rakentamaan poronhoitoalueelle, on se sijoittunut lähes aina samoille asutuksen ulkopuolella oleville alueille, jotka ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta myös poronhoidon kannalta tärkeitä alueita. Toimialojen ’kohtaamiset’ ovat olleet pikemminkin törmäyksiä, joista on seurannut ihmetystä ja turhautumista. Yksi pääsyy törmäyksiin on ollut keskusteluyhteyden, ymmärryksen ja luottamuksen puuttuminen, sekä näiden myötä vaikeus käsitellä ja ratkoa asioita oikea-aikaisesti ja yhteisymmärrystä tavoitellen. Puuttuvan keskusteluyhteyden avaaminen ja tutustuminen ovat olleet ensimmäisiä askelia, joita on otettu muutaman viime vuoden aikana Suomen Tuulivoimayhdistyksen ja Paliskuntain yhdistyksen kesken ympäristökiistojen hallintaan erikoistuneen Akordi Oy:n tukemana. Yhteistyön tuloksena julkaistiin tammikuussa 2023 Tuulivoimahankkeiden suunnittelu ja operointi poronhoitoalueella -toimintamalli. Toimintamallissa esitetyt suositukset koskevat vain saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolista poronhoitoaluetta, missä myös tuulivoimatoiminta on aktiivista.

Paliskuntain yhdistys ja Suomen Tuulivoimayhdistys ry ovat työskennelleet vuodesta 2020 alkaen tuulivoiman ja poronhoidon välisen vuoropuhelun ja yhteistyön tiivistämiseksi. Aloite vuoropuhelun tiivistämiseen syntyi yhdistysten ja Akordi Oy:n välisistä keskusteluista: toimivan yhteistyön ymmärrettiin olevan välttämätöntä toimialojen kestävälle yhteensovittamiselle. Näissä valmisteluvaiheen keskusteluissa rakennettiin yhdistysten ja Akordin kesken tuulivoima-alan ja poronhoidon toimijoiden yhteen tulemiselle sellainen tavoite ja kysymyksenasettelu, jonka sekä poronhoidon toimijat, että tuulivoimatoimijat voisivat kokea omista lähtökohdistaan mielekkääksi. Yhteiseksi tavoitteeksi tunnistettiin tunnistettiin alojen välisen keskusteluyhteyden vahvistaminen ja molemminpuolisen ymmärryksen lisääminen.

Työ aloitettiin tuulivoimatoimijoiden vierailuilla paliskuntiin. Retket ajoittuivat vasanmerkinnän aikaan keskikesällä ja tarjosivat tuulivoima-alan toimijoille mahdollisuuden tutustua poronhoitoon käytännössä ja tekemisen tasolla. Retket olivat osallistujille paitsi suuri elämys, myös tuhti paketti oppia poronhoidosta ja poronhoitokulttuurista. Vastavuoroisesti poronhoitajat pääsivät tutustumaan tuulipuistoon syksyllä 2021. Poroaidoilla kiusana olivat paahde ja paarmat, tuulipuistossa vihmova räntä ja armoton tuuli, vaikka elettiin vasta syyskuun alkupuolta. Tutustumisella ja paremmalla ymmärryksellä puolin ja toisin nähtiin suuri arvo, sillä sitä mitä ei tunne ei osaa myöskään kunnioittaa, tai ottaa huomioon.

Yhteen tulemista etänä ja kasvotusten

Poronhoito ja tuulivoima-ala ovat kohdanneet kahdesti alojen laajalla edustuksella Rovaniemellä. Lisäksi mukana on ollut muun muassa maakuntaliittojen ja ELY-keskusten väkeä. Ensimmäisen tilaisuuden keskusteluissa syyskuussa 2021 painottuivat yhteydenpidon ja tiedonvaihdon teemat. Mahdollisimman varhaisen yhteydenpidon merkitys korostui. Tilaisuudessa tunnistettiin selkeä tarve jatkokeskusteluille, joiden tulisi johtaa yhteisesti hyväksyttävän toimintamallin laatimiseen siitä, miten tuulivoiman ja poronhoidon vuorovaikutus tulisi jatkossa järjestää.

Rovaniemellä käytyjen keskusteluiden toimenpiteenä perustettiin työryhmä, jossa olivat edustettuina poronhoito ja tuulivoima yhdistyksineen. Lisäksi poronhoitoalueen maakuntaliitot ja ELY:t kutsuttiin mukaan. Työryhmän tukemana ja Rovaniemellä käytyjen keskusteluiden evästämänä muotoiltiin poronhoidon ja tuulivoima-alan välinen toimintamalli, Tuulivoimahankkeiden suunnittelu ja operointi poronhoitoalueella, johon on koottu osapuolten näkemyksiä hyvistä käytännöistä poronhoidon huomioon ottamiseksi tuulivoimaprojektin
elinkaaren eri vaiheissa.

Toimintamallia varten on etsitty aktiivisesti yhteistä tapaa toimia poronhoitoalueella sekä tuulivoima-alan että poronhoidon tarpeet huomioiden.

Toimintamallia käsiteltiin laajasti poronhoidon ja tuulivoiman kesken toisessa kokoontumisessa Rovaniemellä syyskuussa 2022. Tilaisuudessa keskusteltiin paitsi toimintamallin kehittämisestä, myös yhteistyön tiivistämisen ja ymmärryksen lisäämisen tavoista sekä mahdollisista laidunalueille kohdistuvien haittojen lieventämisen ja kompensaation keinoista. Loppuvuonna 2022 molempien yhdistysten hallitukset antoivat hyväksyntänsä toimintamallille.

”Olemme viettäneet menneen vuoden aikana kymmeniä tunteja yhdessä
Teamsissa toimintamallin parissa, mutta ilman poronhoidon ja tuulivoima-alan toimijoiden apua, näkemystä ja panostusta emme olisi saaneet työtä tähän pisteeseen. Myös Akordin porukka on ollut korvaamattoman tärkeä edistäjä prosessille”, kertovat prosessia yhdistysten puolelta kannatelleet Paliskuntain yhdistyksen Marja Anttonen ja Suomen Tuulivoimayhdistyksen Heidi Paalatie.

”Toimintamalli tuo esiin molempien alojen näkemyksiä, toiveita ja tarpeita hyvistä toimintatavoista tuulivoimaprosessin eri vaiheisiin liittyen. Erityisesti haluttiin kerätä hyvin arkisia ja konkreettisia, vuorovaikutusta tukevia vinkkejä. Olemme ylpeitä tästä työstä ja kiitämme kaikkia osallistuneita merkittävästä panoksesta toimintamallin tekemisessä! Vastaavia esimerkkejä ei ole helppoa löytää muilta aloilta”, Anttonen ja Paalatie jatkavat.

Maratonin seuraavalla etapilla on luvassa koulutuksia

Yhteen tuleminen on vaatinut ja vaatii jatkossakin paljon töitä sekä halua etsiä yhteisesti hyväksyttäviä ratkaisuja. Työ poronhoidon ja tuulivoiman välillä ei ole tullut toimintamallin myötä valmiiksi, vaan yhteinen matka jatkuu. ”Kyseessä on maratonmatka, joka on saavuttanut jo mukavan matkavauhdin sekä ensimmäiset taukopaikat, mutta maalissa emme vielä ole”, Anttonen ja Paalatie kuvailevat.

Toimintamallia tarkastellaan ja päivitetään kokemusten karttuessa, uusien ajatusten syntyessä ja yhteistyön syventymisen myötä. “Toivomme, että tekstissä kuvatut suositukset, ideat ja näkökulmat antavat tukea ja apua tuulivoimatoimijoiden ja paliskuntien väliseen vuorovaikutukseen sekä yhdessä toimimiseen ja että toimintamalli otetaan aktiivisesti käyttöön. Lisäksi toivomme, että mallia käytettäessä siitä tehdään aktiivisesti huomioita sen osalta, miten hyvin dokumentti ehdotuksineen toimii, mitä sieltä mahdollisesti puuttuu tai millaisia hyviä ideoita ja käytänteitä sinne voitaisiin jatkossa lisätä. Ajatuksista voi laittaa meille viestiä, ja keräämme ne talteen kehittämistyötä varten”, Anttonen ja Paalatie sanovat. Syksyllä on ajatuksena jälleen olla koolla Rovaniemellä, jo vakiintuneeseen tapaan.

Tuulivoimahankkeiden suunnittelu ja operointi poronhoitoalueella -toimintamalli